Entä jos kysyttäisiinkin yrittäjiltä?
SDP käynnisti eilen Suklaata yrittäjälle –kampanjan. Kampanjassa viedään yrittäjälle lahjaksi suklaata ja kylkiäiseksi lyödään demareiden tuore, marraskuun lopulla ilmestynyt vaaliohjelma.
Hienoa on se, että kampanjalla SDP osoittaa tunnustavansa yrittäjien arvon ja merkityksen hyvinvoinnin rakentajina. Siinä, että demarit käyttävät yrittäjiä ainoastaan välineenä omien vaaliteesiensä rummuttamiseen, ei taas ole mitään hienoa. Suklaalla kuorrutettu yrittäjämyönteisyys tarkoittaa todellisuudessa silkkaa puolueen tavoitteiden puffaamista. Ilmeisesti demareita ei edes kiinnosta kuulla yrittäjien omia ajatuksia siitä, miten yrittämisestä tehtäisiin Suomessa helpompaa – tempauksen tavoitteenahan on vain kertoa SDP:n eduskuntavaalitavoitteista ja siitä, miten homma pitäisi puolueen mielestä hoitaa. Ei ihmekään, että kampanja sai heti ensimmäisenä päivänä yrittäjiltä tiukan tuomion.
Päätin lähteä maanantaina alkuillasta kiertämään kantakaupungin liikkeitä samoille kulmille, joille Antti Rinne suklaarasioineen oli aiemmin jalkautunut. Tarkoituksenani oli kysellä, mitä asioita suklaatempauksesta kimpaantuneet yrittäjät itse nostaisivat esiin tulevan kevään vaaleissa.
Kymmenkunta liikettä kierrettyäni alkoi olla selvää, että pienyrittäjiä – alasta riippumatta – kiinnostavat ja heidän onnistumistaan estävät samat teemat. Listan kärkeen pääsivät byrokratiaan, verotukseen ja työmarkkinoihin liittyvät ongelmat.
Pienen otantani mukaan demareiden ohjelma osuu yhdessä oikeaan: tavoite arvonlisäveron alarajan nostosta oli haastattelemieni yrittäjien mieleen. He kaipaavat kuitenkin kokonaisvaltaisempaa verouudistusta, ei vain yhden yksittäisen ongelman ratkomista. ”Verot alas!” kaikui useamman yrittäjän suusta, kun kysyin tärkeintä toimenpidettä yrittäjyyden parantamiseksi.
Toiseksi suureksi rasitteeksi yrittäjät nimesivät yritystoiminnan käynnistämiseen ja pyörittämiseen liittyvän raskaan byrokratian. Sama koski niin liiketoimintaan tarvittavia lupia ja ilmoituksia kuin esimerkiksi työllistämisen paperisotaa. Eräskin haastatelluista totesi: ”Paiskin mieluummin itse töitä näännyksiin asti, kuin rupean taistelemaan tuettuun työllistämiseen vaaditun byrokratian kanssa.” Yrittäjien viesti oli selvä: Normien purkamisen ja byrokratian keventämisen tiellä pitää jatkaa.
Yksi demareiden teemoista on yrittäjien toimeentulo ja sosiaaliturva. Siinä SDP tyytyy kuitenkin yksittäisen käytännön asian ratkomiseen, eikä uskalla kyseenalaistaa koko järjestelmää. Keskustelu esimerkiksi negatiivisen tuloveron varaan rakentuvasta sosiaaliturvasta on demareille myrkkyä, kun energia on keskitetty vanhojen olemassa olevien rakenteiden puolustamiseen. Rakenteet kiittävät, yrittäjä ei.
Myrkkyä demareille, keskeistä yrittäjille -osioon menee myös työllistämisen kynnyksen laskeminen työmarkkinoiden joustoa lisäämällä. Useat yrittäjät totesivat, että palkkaukseen liittyvän valtavan riskin ja suurten työllistämiskustannusten takia jää lisäihminen useimmiten palkkaamatta. Kielteisyys määräaikaisuuksia kohtaan ja huippuunsa viritetty irtisanomissuoja tekevät tehtävänsä, mutta joustojen lisäämisen sijaan demarit olisivat vain pahentamissa nykyistä tilannetta kieltämällä nollatyösopimukset. Kiinnostavaa olisikin kuulla, miten demarit yhdistävät tämän tavoitteensa työn määrän lisäämiseen.
Haastattelemani yrittäjät lähettivät vahvan viestin tulevaan vaalikevääseen kaikille puolueille: Yrittäjät kaipaavat vähemmän puhetta ja enemmän konkreettisia tekoja yrittämisen edellytysten parantamiseksi. Todellinen yrittäjämyönteisyys ei ole vaalien alla kokoon kasattuja suklaakampanjoita, vaan jatkuvaa muutoksen tekemistä yrittäjämyönteisellä filosofialla. Se filosofia taas omaksutaan parhaiten yrittäjiä kuunnellen, ei heille saarnaten.
Enpä nyt demarien kelkkaan lähtisi.
Mutta kyllä kokoomuksellakin yrittäjien kannalta on lähinnä puheita ollut.
Enemmän tekoja tarvitaan. Puheita on jo ollut riittämiin ja jatkuvia päätöksiä, jotka ainakin pk-yrittäjän kannalta ovat olleet lähinnä tuhoisia ja yrittämis- ja työllistämishaluja alentavia!
Ilmoita asiaton viesti
Suomen poliittinen kenttä tietää taloudesta kaiken paremmin kuin yrittäjät.
Yrittäjille riittää kerran vuodessa paketti tarjoussuklaata ja runsaskätiset verot.
Ilmoita asiaton viesti
”Yrittäjät kaipaavat vähemmän puhetta ja enemmän konkreettisia tekoja yrittämisen edellytysten parantamiseksi.”
Minusta tämän olisi nykyinen Kokoomusvetoinen hallitus pystynyt tekemään jo nyt, mikäli haluja olisi löytynyt.
Ongelmana tässä yrittäjien tukemisessa on se, että Kokoomuksessa halutaan tukea vain suuria yrityksiä (mieluiten vientiyrityksiä)ja pienet ja paljontyöllistävät yritykset kärsivät tästä maksajina.
Ilmoita asiaton viesti
Jari, olet täsmälleen oikeassa. Nykyinen Kokoomus ei ole pienyrittäjän asialla. Mutta, Sazonov on vielä nuori eikä ole vielä ehtinyt vaikuttamaan asioihin. Voisiko tulevaisuuden Kokoomus olla myös pienyrittäjien puolue ?
Ilmoita asiaton viesti
#4
Ei yritykset tarvitse tukiaisia. Riittää, että niiden kuppaus lopetetaan. Kannatan Viron mallia. Vasta ulosmaksatuksen yhteydessä maksetaan verot.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, esmes toiminimessä veronalaiseksi palkaksi katsotaan lähtetty lasku.
Aika ”kivvaa” kun tammikuun alussa lähetät parin kuukauden urakasta 15 000 tonnin laskun josta olisi 5 000 materiaali yms. kulujen ja verojan yms. yhteisömaksujen jälkeen tulossa 4 500 kate, eli yrittäjän näkökulmasta jopa ihan kelvollinen palkka marras-joulukuulle.
niin suuryritys tapansa mukaan ottaa yrittäjän selkänähasta korotonta lainaa ja maksaa laskunsa ehkä jo joskus maaliskuussa, yrittäjä kumminkin joutuu veroja maksamaan helmikuussa.
On meinaan raskaita kuukausia tämmötteet toiminimiyrittäjälle joka vastaa kaikesta henkilökohtaisesti omaisuudellaan ja systeemi käy kimppuun kuin herhiläinen jos myöhästyt etukäteen määrätyissä ja erääntyvissä maksuissa päivänkin.
onneksi verovirkailijoilla sentään on järjenkäyttöoikeus ja soittamalla noita saa sutvittua aika hyvin (kiitos siitä) ettei sentään omaisuuttaan verojen takia heti myymään tarvitse alkaa, vasta sitten kuin laskua ei maksetakaan, jos nälkä ei ehtinyt tappaa, josta päästään siihen, että kun yrittäjällä on palkansaajan ja päälle työnantajan velvollisuudet,
niin eikö olisi vähintään reilua, että olisi etuudetkin,
edes työttömyys- ja sosiaaliturva ja mahdollisuus antaa itselleen ”potkut” töiden loppuessa.
Ilmoita asiaton viesti
Mistä viranomaiset tietää, koska laskuja on lähetetty ? Minä olen vasta sitten ruvennut edes suunnittelemaan verojen maksua, kun rahat näkyy pankkitilillä, ja koskaan verottaja ei ole valittanut.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän ne sitä ennen verotarkastusta tiedäkään.
Ilmoita asiaton viesti
saahan sitä kysellä. Todellisuus on että ei niillä kyselyillä virkaa ole… vastaukset kun tahtoo unohtoa heti kun kävelee ulos yrityksestä. Rinteen tempaus on nyt lähinnä huvittavaa… Mitään järkeä tossa ole… no ei kyllä demareiden toiminnassa muutenkaan…
Ilmoita asiaton viesti
Itse kun en Suomalaiseen politikkoon luota, niin olen myös opettanut miten vältää Suomen byrokratia ja samalla myös veroja. Eli kyllä Suomen yrittäjä järjestöjen pitäisi uk aasi hallitukselle antaa, jossa Suoraan neuvotaan miten yrittäjä voi ottaa EU:sta kaiken hyödyn irti.
Ilmoita asiaton viesti
Vaalien lähestyessä yrittäjät saavat uusia ystäviä?
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä yksityisyrittelijät. Jotta lain tasolla jotain voitaisiin tehdä, olkaatten ystävälliset, ja määritelkäätten ”yrittäjä”. Sitten on jotain, mistä keskustella ja mistä säätää jopa vaikka (vero)lakejakin. Pyyntö koskee myös blogistia, jolla itsellään lienee kompetenssia määrittelyyn.
Muutoin koko ”keskustelu” on pelkkää lässytystä ja jaahnajaahnaa.
Ihan vihjeeksi:
Onko Virtasen Putki t:mi:n omistaja yrittäjä?
Onko Nalle Wahlroos yrittäjä?
Onko Jorma ollila yrittäjä?
Onko Virtasen Putki Oy:n omistaja yrittäjä?
Onko Virtasen Putki Oyj:n omistaja yrittäjä?
Miten ”yrittäjä” ja ”sijoittaja” eroavat toisistaan?
JNE.
Odottelen mielenkiinnolla. Sitten voimme alkaa vaikka jopa keskustellakin yrittelemisestä.
Ilmoita asiaton viesti
Olisko tästä apua:
Yrittäjäksi luetaan henkilö, joka harjoittaa taloudellista toimintaa omaan laskuun ja omalla vastuulla. Yrittäjä voi olla työnantajayrittäjä tai yksinäisyrittäjä, kuten ammatinharjoittaja tai freelancer. Osakeyhtiössä toimiva henkilö, joka yksin tai perheensä kanssa omistaa vähintään puolet yrityksestä, luetaan yrittäjäksi.
Ilmoita asiaton viesti
No ei oikeastaa, koska tuo on veroviraston määritelmä, joka koskee vain verotusta. ”Omaan laskuun ja omalla vastuulla” on ristiriidassa osakeyhtiön määritelmän kanssa. Verotuksessakin määritelmä lähentelee lain rikkomista. Ongelma syntyy myös ”perheen” määritelmästä, samoin, jos tuo ”perhe” – määriteltiin se miten tahansa – hajoaa: avioero tekee yrittäjästä – niin, minkä?
Ilmoita asiaton viesti
Jotenkin tulee mieleen se Monty Pythonin konvehtirasiasketsi.
Ilmoita asiaton viesti
Yrittäjä on se, joka vastaa omalla omaisuudellaan yrittäjän riskistä.
Yrittäjä tekee työtä pääsääntöisesti koko- tai osa-aikaisesti omistamassaan tai osaomistamassaan yrityksessä.
Yrittäjä on yrityksessään myös työantajana sekä itselleen että mahdollisesti myös muille työntekijöille. Yrittäjä joutuu joka päivä hakemaan markkinoilta leipänsä eikä ole mitään takeita siitä, että vielä huomenna asiakkaita on riittävästi ostamaan yrityksen tuotteita ja/tai palveluita.
Kun asiakkaat loppuu, niin ennenpitkää loppuu myös yritystoiminta. Yrittäjällä on kuitenkin mahdollisuus palkansaajaa useammin päästä parempiin ansioihin mutta paljon suuremmalla riskillä tosin.
Kun kaikkien kustannusten jälkeen vielä jotain yrittäjälle jää, niin sitä ennen myös verottaja haluaa ottaa osansa yrityksen tuloksesta. Toki sentään tuloksesta suurin osa jää yrittäjän käyttöön ja yrittäjän omaan elämiseen esim. palkkojen tai osinkojen muodossa.
Helppo tie ei yrittäjänä menestyminen kuitenkaan ole. Se vaatii usein hyvin pitkiä päiviä yritystoiminnan alussa ja runsaasti luottoa ja uskoa omiin kykyihinsä ja omaan liiketoimintaansa.
Ilmoita asiaton viesti
”Yrittäjä on se, joka vastaa omalla omaisuudellaan yrittäjän riskistä.”
Näin siis yrittäjiä ovat ainoastaan toiminimellä toimivat, avoimen yhtiön osakkaat ja kommandiittiyhtiön vastuulliset yhtiömiehet.
Toimisi hyvinkin, mutta tekisi merkittävän osan yrittelijöistä surullisiksi, ulkopuolisiksi, koska heillä on osakeyhtiö. Osakeyhtiössä taas yritys vastaa yritysriskistä vain sijoitetulla osakepääomalla.
Lainojen takaaminen ei tee kenestäkään yrittäjää.
Mutta mielenkiintoista olisi nähdä eduskuntavaaliehdokkaan, oikeustieteen ja tuotantotalouden (?) opiskelijan määritelmä.
Ilmoita asiaton viesti
Yrittäjistä on jo niin suuri pula Suomessa, että viranomaiset yrittävät tehdä minusta väkisin yrittäjää, vaikka ei itsellä ole mielenkiintoa palata niihin töihin.
Ilmoita asiaton viesti
Jäi todella pohtimatta ja kertomatta, että myös osakeyhtiöt ovat yrityksiä. Näin todella on. Suuret yritykset ovat osakeyhtiöitä, koska ne tarvitsevat suuria pääomia toimintaansa. Se käy helpoiten osakeyhtiöiden avulla.
Osakeyhtiöissä voi menettää sijoittamansa pääoman. Muissa yritysmuodoissa voit menettää pahimmillaan koko omaisuutesi, jos konkurssi tulee. Lisäksi on olemassa vielä osuuskuntia. Osuuskuntia Suomessa ovat esim. Osuuspankki ja SOK.
Yrittäjyys on tärkeää. Ilman niitä elintasomme olisi varmasti nykyistä alhaisempi.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikkien uskomusten äiti: ”minulla ei ole uskomuksia, minä tiedän mikä on totta”
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaa kuunnella Brysselin koneessa aamulla toistettu lähetys vierailijana professori Arto Lahti Aalto-yliopistosta. Siinä vähän yrittjän arkea pykäläviidakossa ja miten niitä vältellään esim Italiassa. Toimiittaja Maija Elonheimo vielä lisäksi yksi parhaimpia toimittajia YLE:ssä. eli YLE.fi Areena Brysselin kone siinä , ei jaksa kaivaa suoraa linkkiä.
Ilmoita asiaton viesti