Daniel Sazonov

Vain yksi lääke kohtuuhintaiseen asumiseen: tarjonta

Tilastokeskus julkaisi tänään vuokratilastoja vuodelta 2014. Luvut olivat jälleen pysäyttäviä. Samaan aikaan, kun yleinen hintakehitys on hyvin maltillista, vuokrat ovat nousseet huimasti. Helsingissä vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat jopa 5,2 %.

Kuten luvuista näkee, asumisen korkea hinta on muodostunut ongelmaksi erityisesti pääkaupunkiseudulla. Asuntojen hintojen korkea taso ja vuokrien kohtuuttomuus ovat jatkuvasti esillä julkisessa keskustelussa. Asumisen korkea hinta ei ole ongelma vain yksittäisen ihmisen näkökulmasta, vaan myös kustannus yhteiskunnalle. Yhteiskunta kun subventoi asumista monin tavoin. merkittävimpiä subventioita ovat asumistuet ja asumislisä, jotka ovat yhteensä yli puolitoista miljardia. Osa asumistuen käyttäjistä asuu tuetuissa vuokra-asunnoissa, muta 53% yksityisillä vuokranantajilla.

Kuten markkinoilla yleensä myös vuokrien suhteen hinta määräytyy viimekädessä kysynnän ja tarjonnan tasapainolla. Asuntopuolella tämä ei ole niin suoraviivaista, sillä häiriötä markkinoille aiheuttaa tuettu tuotanto. Hintatason näkökulmasta tarjonnan kasvattaminen on kuitenkin se ainoa tekijä, joka pitkällä aikavälillä saa hintoja alas. Kysyntäpuolelle ei pääkaupunkiseudulla ole odotettavissa paineen kevenemistä, sillä väestönkasvun ennustetaan jatkuvan ja jopa voimistuvan.

Tarjonnan lisääminen vaatii riittävää kaavoittamista, kohtuuhintaisia rakentamiskustannuksia ja kannustimia sijoittaa pääomia kiinteistöihin. Kaupunkien tulee kaavoittaa reippaasti, jotta tonttimaata rakentamiselle on tarjolla. Kaavat eivät saa myöskään jumittua valitusprosesseihin. Tämän ehkäisemiseksi valitusprosessia tulee sujuvoittaa takaamalla hallintotuomioistuimille riittävät resurssit käsitellä kaavavalitukset aidosti kiireellisinä.

Asumisen hintaan vaikuttavat yhteiskunnan toimien osalta ennen kaikkea verot ja veroluonteiset maksut sekä normit, joilla rakentamista säädellään. Rakennusteollisuus on arvioinut, että jopa 40-45% uudiskohteen kustannuksista muodostuu veroista tai veroluonteisista maksuista. Rakentamisnormeissa ja kaavassa säädetään puolestaan tarkkoja vaateita, jotka aiheuttavat lisäkustannuksia. Tällaisia vaatimuksia ovat esim. Vaatimus rakentaa väestönsuojia tai parkkipaikkoja sekä erilaiset yksityiskohtaiset kaavamääräykset esimerkiksi rakennuksen tietynlaisesta julkisivusta. Kuriositeettina voi mainita, että Suomi on Albanian lisäksi ainoa maassa, jossa velvoite rakentaa väestönsuojia on.

Pelkkä tonttimaa ja otollinen sääntely-ympäristö eivät kuitenkaan riitä. Vaaditaan myös pääomia, joita sijoittajat ovat valmiita sijoittamaan uusien asuntojen rakentamiseen. Tässä palaamme verotuksellisiin kysymyksiin. Aina puhutaan niistä 80 miljardista, jotka makaavat tuottamattomina tileillä. Saataisiinko ne kanavoitua vaikka asuntojen lisärakentamiseen?

Vaikka tarjonta on keskeisin tekijä vuokrien tasossa, ei se ole ainoa sellainen. Suuri merkitys on myös kiinteistöpidon kustannuksissa ja verotuksellisissa ratkaisuissa. Harvoin esim. energiaverotuksen korotuksia tehtäessä puhutaan sen vaikutuksesta asumiseen, vaikka ne ovat varsin suorat. Sama vaikutus on kiinteistöverolla. Lisäksi on huomioitava vuokranantajien pääomatuloverotus, joka on kiristynyt jopa 5 % tällä hallituskaudella. Vuokranantajan pääomatulovero muodostaa vuokrasta n 15 % .

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Jyrki Paldán

Hong Kongissa ei ole käytännössä mitään asuntomarkkinoita häiritseviä tekijöitä, mutta silti niin vuokra-asuntojen hintataso kuin tarjontakin on jatkuvassa kasvussa. Tyhjiä asuntoja on nyt jo yli neljännesmiljoona. Kodittomia on tuhansia ja lukemattomat ihmiset kutsuvat aaltopellistä rakennettuja ghettomörskiään "kodeiksi", eikä heitä siten lasketa kodittomien joukkoon(kaupungissa ei tosin ole tehty virallista tilastointia kodittomista vuosiin). Milloin hintataso lähtee tarjontaa lisäämällä laskuun? Sitten kun asuntoja on jokaiselle asukkaalle useampi? Kuulostaa aikamoiselta luonnonvarojen, energian ja työn tuhlaukselta. Jos asia jätettäisiin markkinoiden varaan ja subventointeja leikattaisiin rajusti, olisiko Suomessa jokin erityispiirre, joka estäisi samanlaisen kehityksen?

http://silencedmajority.blogs.com/.a/6a00d834520b4...

ulf fallenius

Myymättömiä asuntoja vaikka millä mitalla ja hinnat tippuu erittäin hitaasti jos ollenkaan.Tuota sinun kirjoitus enemmän demarimainen niin oletko nyt oikeassa puoluessa.Kapitalisti haluaa voittoa ei halpaa.

Käyttäjän hansi kuva
Hansi Harjunharja

Paras ratkaisu on muuttaa muuttoliikkeen suuntaa. Kasvukeskuksissa on siksi niin kallista, että maaseutua on tahallaan köyhdytetty 20 vuoden ajan.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Suomen pitäisi muuttaa kurssi markkinatalouteen. Sen voisi aloittaa kaavoitusmonopolin purkamisella.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Ongelma on siinä, että Helsinki, Vantaa ja Espoo haluaisivat, että se olisi naapurikunta, joka kaavottaisi tontteja edullisille vuokra-asunnoille. Itse haluttaisiin omaan kaupunkiin hyvin ansaitsevia ja veroja maksavia omistusasujia. Tämä on perussyy. Muun maan poliitikot eivät halua ratkaista tätä pääkaupunkiseudun ongelmaa, koska sen ratkaiseminen kiihdyttäisi muuttoliikettä pääkaupunkiseudulle.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Sazonovin analyysi tilanteesta osuu oikeaan, sen sijaan ratkaisu on todellisuudelle vieras.

Vuokran tason määrittelee käytännössä pääoman tuotto, joka vapailla markkinoilla liikkuu 4 - 8 % haarikassa, asuntomarkkinoilla lähempänä neljää. Oleellista siinä ei ole kysyntä ja tarjonta, vaan ne toimivat tuon tuotto-odotuksen ehdoilla.

Asuntovuokrien keskeinen ongelma on, kuten Saonov toteaa, että tarjontaa ei ole. Mutta hänen selityksensä tarjonnan puutteelle on virheellinen. Se ei johdu asuntopulasta - esimerkiksi pelkästään Helsinissä on yli 40 000 asuntoa tyhjillään - vaan siitä, että asuntojen odotustuotto on suurmepi kuin vuokratuotto. Vuokraaminen yksinkertaisesti tuottaa vähemmän kuin hinnannousun odottaminen.

Viimemainittu tilanne johtuu pankkien toiminnasta. Rahoituslainsäädännölle, joka edellyttää talletuspankkien antamille luotoille "turvaavaa vakuutta", ts. vakuutta, joka maksuhäidiötilanteessa kattaa pankin KOKO saatavan, on annettu piut paut jo pitemmän aikaa. Pankit eivät laske mitään sen varaan, että lainaa joskus lyhennettäisiin tai maksettaisiin pois. Siithän ei ole pankille mitään hyötyä, vain haittaa. Pankit laskevan luototuksen vain ja ainoastaan sen varaan, että velallinen kykenee maksamaan lainan korot.

Tämä taas on johtanut tilanteeseen, jossa ostettua tyhjää asuntoa yksinkertaisesti ei kannata vuokrata. Sen arvo säilyy ja nousee tyhjänä paremmin kuin asuntoa kuluttavan vuokralaisen käytössä. Suomessa onkin merkillinen tilanne: Asunto on AINOA kestokulutushyöyke Suomessa, jonka arvo ootusarvoisesti nousee, kun se vanhenee.

Ainoa keino vuokratason palauttamiseen reaalitasolla on kehittää lainsääännöllinen keino, joka tuo tyhjät asunnot vuokramarkkinoille. Niin, ja se, että lakien nouattamista aletaan ihan oikeasti myös valvoa.

Nykyisestä tilanteesta hyötyvät vain pankit ja rakennusliikkeet.

PS: Väestösuojien rakentamisen kustannukset kerrostalossa ovat merkityksettömät. Lisäksi niissä onkysymys asukkaiden turvallisuudesta. Jos (toivottavasti ei) seuraavan kerran taas räjähtää, kukaan ei valita, että niitä tuli rakennettua.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Heyno on oikeassa niiden osalta, joilla ei ole mahdollisuutta hankkia omaa asuntoa ja vuokratasokin on liian korkea. Omistajille taas kasvukeskuksissa asunnon hinnan nousu tuottaa sen vuokraamista enemmän. Miksi siis vuokrata.

Tiedän yhden keinon, jolla vähävarainenkin voi päästä kohtuuhintaiseen asuntoon. Se on kimpparakentaminen. Meillä Saarijärvellä valmistuu huhtikuun loppuun mennessä 24 asunnon puukerrostalo, jonka hoito-ja pääomavastike ovat alle 8 euroa neliöltä. Sen lisäksi pitää maksaa asumisoikeusmaksi joka on asunnon koon mukaan 28 000 - 36 000 euroa.

Samaa mallia voi käyttää missä tahansa. Edellytyksenä on, että on riittävä määrä ihmisiä, jotka pääsevät sopuun asuntojen koosta ja ryhtyvät pätevän asiantuntijan kanssa ja avulla toteuttamaan hankettaan. Kokemukseni mukaan rahoitus ei niinkään ole ongelma, vaan se, että pitää saada kasaan 40 - 50 hengen porukka, joka hankkeeseen sitoutuu. Ihan jokamiehen ja naisen ratkaisu tämä ei ole, mutta mahdollisuus on olemassa.

Yksi merkittävä etu tällaisessa toteutuksessa on, ettei kukaan eikä mikään pääse vetämään välistä voittoja. Kaikki hyöty jää asumisoikeuden omistajille. Ohjeisiin kuuluu, ettei asuntoa voi myydä. Jos asukas muuttaa pois asumisoikeusyhdistys korvaa hänelle osuusmaksun rakennuskustannusindeksillä korotettuna. Voitte lukea lisää osoitteesta: www.omatoimi.fi

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

Ei tarjonta ole ainoa lääke.
Paras lääke olisi muuttaa suuntaa. Ei internetin ja etäpalvelujen aikakaudella ole enää todellista tarvetta ahtaa ihmisiä asumaan suuriin keskuksiin. Pidetään koko Suomi asuttuna, niin pääkaupunkiseudulla riittää asuntoja. No, helpommin sanottu kuin tehty, kun maaseutu on unohtunut kaupunkilaisäänestäjien muodostamalta suurelta enemmistöllä.Valitettavasti.

Toista tapaa siis tulisi kiireesti harkita: lopetetaan asumistuki vuokra-asunnoissa asujilta. Vuokrat nousevat koska valtio (eli veronmaksaja) maksaa nöyrästi vuokrankorotukset asumistukia korottamalla. Vain tämä voi selittää sen, että tälläkin hetkellä vuokrat ovat nousussa, vaikka korot ovat pudonneet melkein nollaan, energian kulurtus on pienentynyt ja sähkön ja öljyn hinnat romahtaneet. Kaiken järjen mukaan laskuvaraa vuokriin on täytynyt tulla kymmeniä prosentteja!
Maaseutua ymmärtämättömät kaupunkilaiset valittavat maataloustuista. Minä valitan vuokrakeinottelun tukemisesta vuokra-asujien asumistuilla.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Vuokrat tulisivat kuitenkin alas, jos rakennettaisiin lisää vuokra-asuntoja. Mutta pääkaupunkiseudun kunnat eivät kaavoita tontteja vuokra-asunnoille, ja siksi niitä ei rakenneta.

Ruotsissa oli vuosikymmeniä sitten miljoonaohjelma, jolla rakennettiin miljoona asuntoa asuntopulan ratkaisemiseksi. Suomessakin rakennettiin takavuosina puoli miljoonaa asuntoa. Nyt rakentaminen on pistetty kaavoitusta rajoittamalla ja muista syistä seis, joten vuokrat ja hinnat nousevat.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Koko maaseudun asuttuna pitämien ei onnistu. Maaseudullakin suunta on, että väki siirtyy laidoilta keskuksiin. Vanhenevalla väestölle syrjässä asuminen on yhden lajin loukku sen jälkeen, kun ajotaitoa ei enää ole, eikä voimia omakotitalon ylläpitoon.

Maaseutu houkuttelee hyvin harvoja sijoittajia. Mitään suurempaa laitosta ehkä kaivoksia lukuun ottamatta ei kannata maaseudulle perustaa, kun siellä ei ole työvoimaa ja sekin, mitä on, joutuu tulemaan töihin pitkien matkojen päästä.

Kaupunkimainen asuminen on helpompaa ja turvallisempaa ja yhteiskunnalle monin verroin edullisempaa kuin haja-asutus. Siksi sinne on vetoa.

Itsekin olen muuttamassa keskustaan uuteen vanhemmalle väelle suunniteltuun puukerrostaloon, jonka sijainti täyttää viiden K:n säännön. Kirkko, kapakka, kauppa, kirjasto ja kuntosali uimahalleineen ovat rollaattorimatkan päässä. Elämä ei muuton jälkeen enää ole niin autosidonnaista kuin nyt.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Koko maan asutettuna pysyminen onnistuu, jos sitä halutaan. Se ei onnistu, jos sitä ei haluta.

Koko maan asuttuna pysymisen ratkaiseva edellytys on Helsinskijn saaman kehitysaluetuen lopettaminen. Se siirtäisi työpaikat nopeasti sinne, missä varsinainen tuotanto on, sinne, missä se "raha tehdään".

Hyvä esimerkki Helsinskijn kehitysaluetukipolitiikasta on Pisara-rata, jonka rahoitus tulisi yli 50 %:sti Kehäkolmosen ulkopuolelta. Jos se ei ole kehitysaluetukea, mikä oikein on?

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Vuokra-asumisen hintaan vaikuttaa myös vuokra-asuntojen tarjonta. Tonttipulan vuoksi nopein tapa saada vuokra-asuntoja markkinoille, on tehdä vuokraamisesta myymistä kannattavampaa. Oman asunnon alle 7000 euron vuokratulon verovapautta vuodessa kannattaisi kokeilla, jotta nähtäisiin millainen vaikutus sillä olisi asuntomarkkinoille, vuokra-asuntojen tarjontaan.

Tuolla muutoksella omasta omistusasunnosta muutto vuokra-asujaksi tulisi kustannusneutraaliksi, jolloin työn vastaanottaminen muulta paikkakunnalta helpottuisi. Työn vuoksi muuttaminen on itsestään selvä vaatimus nykyisin, mutta vuokra-asumisen kalleus, vuokra-asuntojen vähyys ja omistusasuminen yleisyys synnyttää hankalaa jäykkyyttä työmarkkinoille.

Muutto omasta asunnosta 200 e/kk yhtiövastikkeelta vuokralaiseksi esimerkiksi pääkaupunkiseudulle, jossa vuokrataso hikisestä kopperosta on >850 e/kk, asettaa melko korkean esteen pienten ja keskipalkkaisten töiden vastaanottamiselle. Mieluummin meillä imuroidaan työvoimaa Afrikasta, kuin mahdollistetaan työtöntä suomalaista keskiluokkaa liikkumasta työn perässä.

Kun vaikkapa pääkaupunkiseudulle muuttavalla henkilöllä asumismenot kasvavat 650 e/kk, demarit alkavat nähdä käsittämättömästi muuttajalle syntyvän 400 e/kk vuokratuloa. Jos meillä olisi vuokratulon verovapaus 7000 euroon asti, todelliset veromenetykset ei välttämättä olisi kovin suuret. Jos asukas muuttaa vuokralle omasta omistusasunnostaan, ei tuosta asunnosta valtio ole verotuloa saanut aiemminkaan.

Palveleeko nykyiset asumisen rakenteet (asumistuki/verotus) yhteiskunnallisia vaatimuksia enää lainkaan. Tuskin vain, mutta ajattelutavan uudistamisen esteenä ovat vanhat tulonjakoon liittyvät fiksaatiot, vaikka todellisuudessa kyse pitäisi olla asumisen rakenteiden korjaamisen tarpeesta nykypäivän tarpeisiin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Miksi vuokraamisen pitäisi olla omistamista kannattavampaa? Vuokra-asuminen on aina omistusasunnossa asumista kalliimpaa, joten missä suhteessa olisi asukkaan etu panostaa vuokra-asuntoihin?

Helpoin keino asumiskustannusten laskulle on pankkilainsäädännön de facto voimaansaattaminen.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Koska toimivat vuokra-asuntomarkkinat on toimivan työvoimamarkkinoiden edellytys. On jokaisen omistusasunnon omistajan etu saada asunnostaan kunnon tuotto silloinkin kun joutuu sen taakseen jättämään tai sellaisen perii. Aika moni tulee perimään.

Omistusasumisella saat vuokraa alemman yhtiövastikkeen, mutta kuinka järkevää se on, jos sinun täytyy 20-30 vuottaa säästää seiniin. Työsuhteet eivät enää ole ikuisia muilla kuin virkamiehillä.

Meillä on jo maa täynnä näitä epälikvidejä seiniä, joten niiden muuttumista vuokra-asuntokannaksi kannattaa jollain tavalla pyrkiä tukemaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #17

Mistä olet saanut ajatuksen, että virkamiehillä on "ikuinen työsuhde"?

Jos asunnon perii, miten siinä joutuu säästämään 20-30 v. "seiniin"? Eihän perintöä osteta.

Mitä tarkoittaa "epälikviii seinä"? Helsingissä on yli 40 000 tyhjää asuntoa. Ovatko ne "epälikviidejä seiniä"?

Tässä alkaa tuntua, että tieät markkinamekanismeista kovin vähän, tai ainakin tietosi on selkiintymätöntä. Suosittelenmiettimään noita kuvioita vähän kattavammin.

Muuten, se määritelmäsi "kohtuullisista asumiskustannuksista" on vielä lukematta. Tiedäthän, välttämätön ja riittävä ehto.

Käyttäjän mikael kuva
Mikael Lönnroth

"Hintatason näkökulmasta tarjonnan kasvattaminen on kuitenkin se ainoa tekijä, joka pitkällä aikavälillä saa hintoja alas."

En ole samaa mieltä. Kysyntä on tässä vähintään yhtä ratkaiseva tekijä, ja kysyntää ohjataan rahoituksen hinnalla. Jos pankista saa helposti "nollakorkoista" lainaa ilman kovin merkittäviä lisävakuuksia, niin ...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Saisinkohan jo vastauksen siihen,että miksi kokoomuslaisia niin kovasti kiinnostaa ne 80 miljardia jotka lojuu tileillä?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Millä tileillä jotain rahaa lojuu?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Jaa a..toivottavasti herra Sazonov vastaa siihenkin,koska kirjoitti blogissaan näin:

"Aina puhutaan niistä 80 miljardista, jotka makaavat tuottamattomina tileillä."

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #24

Niinpä. Kertoo karua kieltään Kakon yleisestä kansantlousymmärryksen tasosta.

Yrjö Matilainen

Hmm, kyllähän Suomessa raha tehdään etupäässä uudellamaalla, muistaakseni 30% kansantuotteesta. Ja uudellamaallakin pääasiassa pk-seudulla, joka taitaa olla koko Euroopassa eniten kasvavia kaupunkiseutuja. Olen huomannut, että hyvin monet yrittäjät (en tarkoita B.Wahlroosia, H.Harkimoa tms, vaan putkimiehiä, sähkömiehiä...) ovat siirtyneet vuokra-asuntoalalle, koska ns. yksityiset eläkevakuutukset on valtion toimesta tuhottu. Yrittäjäthän eivät saa siedettävää eläkettä, vaikka maksaisivat itsensä kipeiksi YELin kanssa. 20-30 -luvuilla oli Hgissä aika hieno malli, että yksityiset kansalaiset perustivat As.Oy:n, ja rakennuttivat porukalla talon. Näinhän mm. Töölöä rakennettiin. Nyt kun monilla "rikkailla", eli ihan tavallisilla ihmisillä kuten putkiyrittäjillä, on kiinnostusta sijoittaa asuntoihin, pitäisi olla luotettava instituutio joka kanavoisi ja toteuttaisi tämän. Yksittäinen kansalainen ei nykyajan lupaviidakossa selviä.

Yrjö Matilainen

Hmm, kyllähän Suomessa raha tehdään etupäässä uudellamaalla, muistaakseni 30% kansantuotteesta. Ja uudellamaallakin pääasiassa pk-seudulla, joka taitaa olla koko Euroopassa eniten kasvavia kaupunkiseutuja. Olen huomannut, että hyvin monet yrittäjät (en tarkoita B.Wahlroosia, H.Harkimoa tms, vaan putkimiehiä, sähkömiehiä...) ovat siirtyneet vuokra-asuntoalalle, koska ns. yksityiset eläkevakuutukset on valtion toimesta tuhottu. Yrittäjäthän eivät saa siedettävää eläkettä, vaikka maksaisivat itsensä kipeiksi YELin kanssa. 20-30 -luvuilla oli Hgissä aika hieno malli, että yksityiset kansalaiset perustivat As.Oy:n, ja rakennuttivat porukalla talon. Näinhän mm. Töölöä rakennettiin. Nyt kun monilla "rikkailla", eli ihan tavallisilla ihmisillä kuten putkiyrittäjillä, on kiinnostusta sijoittaa asuntoihin, pitäisi olla luotettava instituutio joka kanavoisi ja toteuttaisi tämän. Yksittäinen kansalainen ei nykyajan lupaviidakossa selviä.

Käyttäjän PenttiOPitknen kuva
Pentti O Pitkänen

Terveisiä vaan pohjoisemmasta Suomesta, jota kutsutaan maakunnaksi nimeltä Lappi. Seuraan huvittuneena mutta myös harmistuneena tätä eteläisen Suomen periferian kipuilua ja ehkäpä myös kateutta omistusasumista vastaan ja korkovähenyksen leikkauksen puolesta. Suomalaisista osa on aina asunut omistusasunnoissa ja toiset vuokra-asunnoissa. Näin on ja olkoon vastakin. Viime vuosikymmenien ilmiö on sitten ollut tämä asumistuki jota ei aina suinkaan ole ollut. Tässähän on käynyt niin, että asuminen on kallistunut ja tuet ovat olleet tarpeen. Eli työstä saatava korvaus tai eläkkeet jne. eivät ole kattaneet asumiskustannuksia ja muuta välttämättömyyttä, on asumistuki lisäksi. Näin on hyvä. Kaikki saavat omansa. On käsittämätöntä, että tämä hyvä järjestelmä halutaan romuttaa. Ne jotka saavat asumistukia (itsekin joskus lapsiperheen aikaan saanut), saavat ne tarpeeseen. Jos asumistukea leikataan, se näkyy heti toimeentulotuen lisääntymisenä. Tässä maassa kun on pakko asua jossakin. Se on ihan turhaa spekulaatiota, etteikö kunnon palkkaa saava löydä asumismuotonsa jostakin, kun saa sen työnsä korvauksen kunnolla. Toinen on asuntolainojen koron vähennys. Vähän se nykyään edes on, sekin halutaan pois. Tässä keskustelussa on hyvin vähän sivuttu miten käy niiden lapsiperheiden jotka ovat kovalla velalla rakentaneet omakotitalon, tai niiden eläkeläisten joila on vielä asuntovelkaa. Kokoomus haluaa vesikielellä omaisuudet jälleen uusjakoon, kuten oli 90-luvulla. Hyvä veli järjestelmä taas toimii. Minä ja moni muu haluaa asua itsellisenä, mahdollisimman vähän mihinkään byrokratiaan tukeutuen omillani. Toivottavasti en sairastu niin pahasti, että puolustuskyvyttömänä joudun johonkin huonosti toimivaan säilöön loppuelämäksi. Lapissa on asuntoja niin omistus-kun vuokrakäyttöönkin. Nyt on valoa tunnelissa monella paikkakunnalla töiden suhteen täälläkin. Täällä on hyvä asua ja olla.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Meillä on vasemmisto joka haluaa kasvattaa valtion asumistukimenoja 3 mrd:iin ja ohjata miljardeja vuosittain yhteiskunnan tukemaan vuokra-asuntotuotantoon.

Sitten meillä on gryndaamiseen tykästynyt oikeisto jonka mielestä keskeisintä on pakkoasuttaminen omistusasunnossa, ei niinkään se omistaminen. Olisi mukava kuulla, haluaako myös kokoomus verottaa omistavalta keskiluokalta itselleen säästämänsä edun valtiolle.

Hymy hyytyy pohjoisessakin, jos byrokraatit saavat tahtonsa läpi ja omistusasuminen laitetaan verolle. VM:n ja VATT:n demarivirkamiesveljeskunnan märkäunena on, että asumisesta tulisi kerralla tasa-arvoista asumismuotoon katsomatta ja valtion kassat täytettyä euroilla. Sellainen sivuseikka kuin epäoikeudenmukaisuus ei byrokraatin mielenrauhaa häiritse.

Yrjö Matilainen

Tuskinpa vaan kokoomus haluaa romuttaa yksityisomistusta, seuraatkos ollenkaan politiikkaa? Eikös enemmänkin vasemmisto ole halunnut rokottaa "omistavaa" luokkaa, oli omistus sitten kokonainen kerrostalo tai vanha solifer-mopo.
Olen itsekin aina tähän asti vastustanut korkovähennyksen poistamista, mutta tilanne on on nyt vaikeutunut, kun ns. globalisaatio on iskenyt Suomeenkin kuin tsunami. Nyt meillä on entisiä tehdaspaikkakuntia, täällä "etelässä" mm. Salo, Kuusankoski, Anjalankoski, Imatra ym., joissa asuntojen hinnat ovat ehkä laskeneet niin, että ostajat ovat menettänee osan omaisuudestaan, eivätkä siten voi muuttaa muualle työn perään, vaikka haluaisivat. Omistusasunto on ihan hyvä "kansankapitalismin" kannalta, sitähän Margareth Thatcherkin ajoi Britanniassa, jossa porukka tapasi asua vuokralla. Mutt ehkä vuokra-asumisen osuutta Suomessa on hyvä vähän lisätä, se voi olla kansantaloudelle eduksi.

Toimituksen poiminnat