Daniel Sazonov

Ylioppilaskunta on iloinen leikki – muiden rahoilla

Eilen pidettiin Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnan edustajiston kokous, jossa puitiin talousarvioasioita. Keskustelu sai pyörittelemään päätä ja kirvoitti muutaman huomion.

Jos on uskominen y-liikkeessä usein toistettua teesiä, edustajistoissa kasvavat tulevaisuuden poliitikot, virkamiehet ja järjestöjohtajat. Mielenkiintoista tässä ei siis olekaan vain kokous ja siellä tehdyt päätökset itsessään, vaan se millaisella ajatusmallilla nämä tulevaisuudessa yhteiskunnan ykköspaikoilla istuvat tyypit operoivat.

Eilisessä kokouksessa käytiin evästyskeskustelua hallitukselle budjetin laadinnasta seuraavalle vuodelle. Lähtökohta oli se, että menoja kasvatetaan ja kasvu katetaan joko jäsenmaksua korottamalla tai tulouttamalla ylioppilaskunnan yhtymästä entistä enemmän voittoja. Kysymys siis kuului: käydäänkö opiskelijan taskulla vai nostetaanko voittoja yli kestävän taloudenpidon ja itse säädettyjen rajojen? Painoa ei annettu edes sille, että talousjohtaja oli juuri edellisessä puheenvuorossa todennut varojen tulouttamisen yhtymästä olevan kestämättömällä tasolla ja ylittävän jo kuluvana vuonna edustajiston itse asettaman 60 % rajan. 

Ajatukselle siitä, että menot olisi pidetty entisellään, ei tuntunut olevan tilaa. Sen sijaan aplodeja keräsivät puheenvuorot, joissa esitettiin lisävaroja eri kohteisiin ja vaadittiin tämän kattamista opiskelijoilta pumpatuilla ylimääräisillä euroilla. Asia konkretisoitui, kun ponsiesitys siitä, että kestämätöntä taloudenpitoa ei jatkettaisi tuloutusta yhtymästä lisäämällä, torpattiin. Ponsiesitys hävisi about äänin 45-10. Noin 45 edustajiston jäsentä siis kannatti talouden paisuttamista ja vain kuudesosa vastusti.

Lisämäärärahoja vaadittiin mm. järjestötukiin, kertaluonteisiin investointeihin ja lapsiparkkiin. Puolitosissaan heitettiin ilmoille ajatus vielä jyrkemmästä jäsenmaksukorotuksesta, jota siivitti kommentti: ”miettikääpä, edustajisto, kuinka mukavaa olisi sijoittaa 140 000 euroa erilaisiin toivomiinne kohteisiin!”. Ihan kuin opiskelijoiden edustajien tehtävä olisi itsetarkoituksellisesti kerätä mahdollisimman paljon varoja opiskelijoilta ja sitten pohtia opiskelijoiden puolesta niiden otollista käyttötarkoitusta.

Samaan aikaan, kun evästettiin hallitusta kasvattamaan budjettia ja jatkamaan kestämätöntä taloudenpitoa, kannettiin huolta opiskelijoiden heikosta palvelutuntemuksesta ja osallistumisesta ylioppilaskunnan toimintaan. Tiedotuta olisi kuulema parannettava, jotta yhä useampi ymmärtäisi hakeutua ylioppilaskunnan ”hellän pehmeiden kyyhkysen siipien alle” .

Kenellekään 45:stä ei tainnut tulla mieleen, että ehkä kyse ei olekaan tiedotuksesta? Ehkä kyse on todellakin siitä, että palvelutarjonta on väärin kohdennettua ja ylimitoitettua? Ehkä paras teko ylioppilaskunnan jäsenelle olisikin antaa hänen itse päättää, mihin rahansa käyttää?

Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta on maan varakkain ylioppilaskunta. Jo tällä hetkellä sen taloudesta 2/3 rahoitetaan sijoitusvarallisuuden tuotoilla ja vain 1/3 jäsenmaksutuotoilla. Ylioppilaskunnan toiminta pysyisikin riittävällä tasolla, vaikka jäsenmaksu olisi pyöreät 0 euroa. Olisiko jossain välissä tarpeen pohtia tällaisia aidosti opiskelijoille näkyviä ja tuntuvia ratkaisuja? Ja lopettaa leikkiminen toisten rahoilla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Voihan vitsi, käytte ihan samaa keskustelua kuin porrasta ylemmällä, Suomi -tasolla.

Tämä olisi todella hyvä empiirinen tutkimusalue, jossa ekonomististen tieteiden "tyhjästä ei voi nyhjästä" -periaate voitaisiin osoittaa vääräksi.

Hyvää jatkoa ja toivottavasti raportoitte miten tässä lopulta kävi.

Käyttäjän HenriTuisku kuva
Henri Tuisku

Voi kun hirveää, kun SINUN rahojasi tuhlataan yleishyödylliseen toimintaan. Köyhät opiskelijat kyykkyyn?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Melkein koko opiskelijatoiminta on alkoholin kanssa läträämistä. Siinä ei ole mitään yleishyödyllistä. Opiskelija joka haluaa opiskella yksinomaan kärsii ylioppilaskunnan olemassaolosta. Ja joutuu vielä maksamaan siitä rahaa.

Köyhien opiskelijoiden kyykyttämistä on periä heitä pakkoveroa poliittisten broilereiden juopotteluun.

Käyttäjän etiusane kuva
Esa Tiusanen

Voi kun kiva, että puhut mutulla, mutta voisihan sitä katsoa myös todellisuutta. Esimerkiksi HYYn menoista noin kaksi kolmasosaa menee opiskelijoiden edunvalvonnan,jäsenpalveluiden, lehtitoiminnan, kulttuuritoiminnan, opintojen kehittämisen, kehitysyhteistyön sekä oikeusapu- ja lastenhoitopalveluiden järjestämiseen.

Jäljellejäävästä kolmasosasta melkein kaikki menee tilojen ylläpitoon, jotta opiskelijat voivat itse järjestäytyä sellaisiin kerhoihin ja yhdistyksiin kuin he itse haluavat ja toteuttaa toimintaansa. Suoriin järjestötukiin, joilla opiskelijoiden toivoman kaltaista toimintaa järjestetään kattaa noin 5% kokonaisbudjetista. Sillä järjestetään sekä alkoholillisia että alkoholittomia tapahtumia jäsenistön toiveiden mukaisesti.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #5

Bullshit. Toki siellä maksetaan humanistineideille palkkojakin (mistä ne muuten töitä saisivat?) Mutta ainoa opiskelijoille näkyvä palvelu on viinanläträystä.

Pimeän viinan myynti lienee hyvinkin puolet ylioppilaskunnan liikevaihdosta.

Käyttäjän TimoVoipio kuva
Timo Voipio Vastaus kommenttiin #8

Tämä olikin aika villi heitto, että ylioppilaskunta myisi pimeää viinaa, saati noin paljon. Kuvittelisi jo verottajaa ja aluehallintovirastoakin kovasti kiinnostavan.

...tai sitten ehkäpä väite ei vaan pidä paikkaansa, edes liioiteltuna.

Käyttäjän taistolainen kuva
taisto vanhapelto

Huh!

Entisinä, niinä kultaisina, aikoina oli tapana ajatella yliopistossa opiskelevien käyvän edellä, liputtavan kansakunnalle teitä tulevaisuuteen. Tämän blogikirjoituksen perusteella näyttäisivät ylioppilaskunnan johtajat kiltisti ja kuuliaisesti seuraavan ammattiyhdistysliikkeen viitoittamaa tietä.

Daniel Kaartinen

Opetellaan budjetin paisuttamista edustajistossa. Sen minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa. Näkyy muuten nykyisessä julkisen sektorin tilanteessa.

Käyttäjän suvikarhu kuva
Suvi Karhu

Suomen laissa lukee, että jokainen ihminen voi kuulua tai olla kuulumatta valitsemaansa yhdistykseen.

Ylioppilaskunnat ovat ainoa poikkeus. Jokaisen on pakko kuulua sellaiseen, vaikka ei tahtoisi. Ja maksaa noita tolkuttomia jäsenmaksuja. Uskomatonta lain rikkomista, jota katsellaan vaan vuosikymmeniä sormien läpi. Ja kirjoituksestasi näkee hyvin sen, miksi niin moni ei todellakaan haluaisi maksaa pennin roposta tuolla tavalla toimivalle ylioppilaskunnalle. Mutta heidän on pakko.

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

Eikä vain Suomen laissa, vaan ihan kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa taitaa lukea näin.

Eikä ylioppilaskunnat ole ainoa poikkeus. Yksi huomattava on uskonnolliset yhdyskunnat, joihin pakkoliitetään vauvoja mielin määrin, eikä nämä saa edes erota ilman vanhempien lupaa ennen tiettyä ikävuotta.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Ei siitä vahinkoakaan olisi, jos ylioppilaskuntiin liittyminen olisi vapaaehtoista. Kannattaa kuitenkin huomata, että Sazonovilla ja merkittävässä osassa Kokoomusta on kuitenkin paljon syvällisempi agenda, jossa ammattiyhdistysliikkeen jälkeen halutaan tuhota ylioppilaskunnat ja opiskelijoiden edunvalvonta. Vaikka ylioppilaskunnan jäsenyys olisi vapaaehtoista, tulisi liittyminen pitää kuitenkin mahdollisimman helppona prosessina lukuvuosi-ilmoittautumisen ohessa, eikä "piilotettuna" opiskelijoiden oman tiedonhakuaktiivisuuden varaan.

Sitten historiaa.

Ylioppilaskunnista ja ammattiyhdistysliikkeestä on sotien jälkeisenä aikana tehty vähitellen virallisia instituutioita siksi, että säätelemättöminä ne olivat muodostumassa vasemmistoradikalismin pesäkkeiksi ja loivat yhteiskunnallisia jännitteitä. Jos niihin kuuluminen on normi, se tekee niiden toiminnasta hillitympää. Peruskouluihin ja lukioihin perustettiin pakkojäsenyydellä varustetut oppilaskunnat 1970-luvulta alkaen lähinnä korvaamaan niiden edeltäjää Suomen Teiniliittoa, joka oikeistolaisesta alkuperäistaustastaan huolimatta oli vähitellen valunut taistolaiskommunistien äänitorveksi ja jonka toimintaa alettiin vierastaa.

Käyttäjän etiusane kuva
Esa Tiusanen

Ylioppilaskunnat eivät ole tästä ainoa poikkeus. Ne eivät itse asiassa ole poikkeuksia lainkaan - ylioppilaskunnat kun eivät lain mukaan ole yhdistyksiä. Ylioppilaskunta on julkisoikeudellinen yhteisö ja niihin tulee kuulua samalla tavalla ja pitkälti samansuuntaisin perustein kuin omaan asuinkuntaansakin.

Laura Nordin

Esa sanoi: "Esimerkiksi HYYn menoista noin kaksi kolmasosaa menee opiskelijoiden edunvalvonnan,jäsenpalveluiden, lehtitoiminnan, kulttuuritoiminnan, opintojen kehittämisen, kehitysyhteistyön sekä oikeusapu- ja lastenhoitopalveluiden järjestämiseen. "

Noh: edunvalvonta on IHAN turhaa. Edunvalvonta on juuri sitä, että naristaan vasemmistolaisin periaattein hallitukselle, että nosta opintotukea 2 euroa. Ilmeisesti viime vuoden kovin saavutus HYY:n koulutuspoliittiselta valiokunnaltakin oli tulostuskiintiöiden kasvattaminen. Siis..anteeksi mikä?! Onko tämä nyt niin tärkeää? Ei puhettakaan siitä, että HYY vaikuttaisi opintojen laatuun esim. palautteen merkitystä ja luento-opetusta vaatimalla. Vaaditaan vain helpompia opintomuotoja eli lisää kirjatenttejä (joita lobataan "joustavana opintomenetelmänä"), jottei opiskelijan itse asiassa tarvitsisi opiskella syvällisesti ollenkaan. Lehtitoiminta taas nielee suhteettoman suuren osan HYY:n budjetista (lähemmäs 600 000), vaikka lehden voisi aivan hyvin lukea netistä tai ainakin poimia vain kampukselta. Kehitysyhteistyö sen sijaan ei liity suomalaisen opiskelijan asioihin mitenkään, joten on kummallista, miksi juuri opiskelijoiden pienistä euroista pitäisi tätä millään lailla tukea. Lapsiparkki taas - huolehtikoot vanhemmat itse lapsistaan, se ei todellakaan ole lapsettoman riviopiskelijan tehtävä (näitä valtaosa). Kulttuuritoiminta taas = alkoholitoimintaa. Suomalaiset opiskelijat ovat melko masentuneita, mikä johtuu varmaan siitä, että alkoholi laskee merkittävästi serotoniinin määrää aivoissa. Joten: HYY hiiteen!

Käyttäjän TimoVoipio kuva
Timo Voipio

...luento-opetusko sitten johtaa syvällisen oppimisen pakkoon? Tämän logiikka nyt hitusen jäi ainakin minulta ymmärtämättä :)

Toimituksen poiminnat