Daniel Sazonov

Josko enemmän markkinataloutta ja vähemmän valtiouskoa?

Talouspoliittisen keskustelun ikiliikkuja eli elvytystä vai ei elvytystä -vänkäys on vuoden 2016 talousarvion esittelyn myötä jälleen ajankohtainen. Hallitus pyristelee pysäyttääkseen velkaantumisen ja samaan aikaan oppositio vaatii lisää välittömästi verotettua tai velan kautta tulevaisuudessa verotettavaa rahaa poliitikkojen jaettavaksi.

Elvytys ei ole tie ulos talousvaikeuksista. Sen pitäisi olla sanomattakin selvää jokaiselle, joka tuntee Suomen taloudellista tilannetta. Kyse ei ole pelkästään suhdanteista, vaan heikko taloustilanteemme on ennen kaikkea rakenteellinen ongelma.  Näin ollen finanssi- ja eurokriisin alkupuolelta asti jatkunut huomattavan suuren julkisen alijäämän ylläpitäminen ja julkisten menojen jatkuva kasvattaminen ei ole tuonut käännettä parempaan.

Alijäämän kasvattamisen vaatiminen on osa erityisesti nykyisessä oppositiossa valloillaan olevaa uskoa valtion kaikkivoipaisuudesta taloudellisen toimeliaisuuden luojana. Sen toimimattomuuteen antaa erinomaisen vastauksen liberaali ranskalainen taloustieteilijä Frederic Bastiat noin 150 vuoden takaa:

“Kun ilmaisette mitä valtio aikoo tehdä äänestetyillä miljoonilla, älkää jättäkö mainitsematta myöskään mitä veronmaksajat olisivat tehneet samoilla miljoonilla, mutta eivät enää pysty. Tällöin ymmärrätte julkisen hankkeen olevan kaksipuolinen kolikko. Toiseen puoleen on kaiverrettu työntekijä työssä, tällä tunnuksella: tämä on näkyvää; toisella puolella on työtön työläinen, tällä tunnuksella: mikä on näkymätöntä.”

Lainaus muistuttaa siitä, että julkisen vallan käyttämä kanavoitu resurssi paitsi syrjäyttää yksityisiä investointeja itsessään, on myös pois sellaisesta yksityisestä pääomasta, joka voisi tehokkaimmin ohjautua sinne, missä taloudellinen potentiaali on suurin. Elvytyspolitiikka, julkiset hankkeet ja julkinen tuki siis kohdistavat resursseja tehottomasti, vääristävät kannustimia, jarruttavat kansantalouden väistämätöntä rakennemuutosta, sitovat jatkuvasti julkisia varoja ja ovat pois yksityisestä kulutuksesta ja investoinneista.

Sipilän hallitus on tehnyt oikeita asioita ja keskittynyt kilpailukykyloikkaan, jonka vaikutus investointien houkuttelevuuteen ja työllistämisen esteiden purkamiseen on merkittävä. Edelleen on kuitenkin auki suuri elinkeinopoliittinen kysymys, josta vaalien alla keskustelu kävi kiivaana: yritystuet. Yritystuet ovat elvytysuskon rinnalla toinen merkittävä esimerkki sokeasta valtiouskosta.

Yritystuet (mm. vientituet, verotuet, investointituet, työllistämistuet ja ympäristöperusteiset tuet) ovat yhteensä noin puolitoista miljardia euroa. Suurimpia tuen saajia ovat viime vuosina olleet muun muassa Viking Line ja Tallink Silja. Näissä tuissa on viime kädessä kyse paljon ja syystä parjatusta “voittojen kapitalismi ja häviöiden sosialismi” -ilmiöstä, eli kustannukset lankeavat veronmaksajille eikä tukien saajilla ole painetta tehokkuuteen. Tukien tehokkuutta ovat tutkineet mm. työ- ja elinkeinoministeriö ja Etla. Niidenkin johtopäätös on ollut, että tukien vaikutus parhaimmillaankin on plus miinus nolla ja pahimmassa tapauksessa jopa negatiivinen.

Yritystuet valtaville toimijoille ovat osa sitä korporativistista mallia, jossa Suomessa elämme. Tarvitaan kokonaan uutta toimeliaisuutta - uusia ideoita ja kasvuhakuista yrittämistä. Tavoitteen tulisikin olla yritystuista luopuminen ja vapautuvan resurssin ohjaaminen yritystoiminnan tasapuoliseen tukemiseen esimerkiksi yhteisöveroalennuksen kautta.

Uusi kasvu syntyy ns. alhaalta ylöspäin. Elinkeinoelämämme keskeinen rakenne painottuu pk- ja mikroyrityksiin - ei siihen, että kaikki munat ovat muutaman suuren vientiyrityksen korissa. On hyvä muistaa, että Suomen 280 000 yrityksestä 98,9 % on alle 50 hengen yrityksiä. 2000-luvun aikana pienet ja keskisuuret yritykset ovat lähes yksinomaan vastanneet esimerkiksi uusien työpaikkojen luomisesta. Vuosien 2001–2012 aikana tapahtuneesta työllisten määrän lisääntymisestä pk-yritysten osuus oli peräti 92,5 prosenttia.

Sokeasta valtionuskosta ja tehottomasta tukipolitiikasta on siirryttävä eteenpäin. Kun työmarkkinakysymykset on ratkottu ja ainekset kilpailukykyloikkaan ovat kasassa, tässä voisi olla Sipilän hallitukselle seuraavan askareen paikka.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

Josko enemmän valtiontaloutta ja vähemmän markkinauskoa?

Käyttäjän askokorpela77 kuva
Asko Korpela

Kiitos yhdestä harvoista täysjärkisistä puheenvuoroista nykyisessä talouspoliittisessa keskustelussa.
"Elvytys ei ole tie ulos talousvaikeuksista. Sen pitäisi olla sanomattakin selvää jokaiselle, joka tuntee Suomen taloudellista tilannetta. Kyse ei ole pelkästään suhdanteista, vaan heikko taloustilanteemme on ennen kaikkea rakenteellinen ongelma."
Se on nimenomaan näin! Ennen kaikkea rakenteellinen ongelma, jota jotkut suunnitellut elvytystoimet selkäpiitä karmivalla tavalla vain pahentavat. Eniten kaikista ay-mafia, joka narusta työntäen kuvittelee saavansa pyörät pyörimään murikkaperusteisilla toimilla ja ylhäältä johdetulla joukkovoimalla. Fascismi on tässä ohuen seinän takana. Markkinatalous ja kysyntäperusteinen talouden toiminta ovat retoorisin perustein valittujen asiantuntijoiden jalkoihinsa poljettavana. Onneksi siellä täällä alkaa järjen ääni pilkahdella. Sitä on vaatimus paikallisesta sopimisesta ja pienyritysten suosimisesta. On irvokasta, että nämä samat markkinataloudesta piittaamattomat jäykistelijät esiintyvät nyt Suomen pulasta pelastajina ja totisella naamalla kuvittelevat nykyistä surkeutta suurennellen leikkauksilla työntävänsä talouskoneen käyntiin ja Suomen takaisin maailmanmarkkinoille.
Näillä konsteilla tästä ei selvitä.
Rakennemuutosta vaatii myös hämmästyttävän vähän huomiota osakseen saanut väkevä trendi: digitalisaatio ja automaatio. Ne etenevät kuin juna ja työntävät ihmistyötä syrjään. Hyvinvointia syntyy, mutta sen jakaminen käy yhä vaikeammaksi ongelmaksi. Yhä useampi työllä leipänsä ansaitseva saa huomata tulevansa automaatiolla korvatuksi ja joutuvansa byrokratian tarjoilemille armopaloille. Tähän nöyryytysten kavalkaadiin en näe muuta ratkaisua kuin että otetaan käyttöön kansalaispalkka, jota kaikki ansaitsevat pelkän olemassaolonsa perusteella ja jonka ansiosta hyvinvoinnin aurinko paistaa ja perustoimeentulo on taattu niin hyville kuin pahoillekin ilman nöyristelyä. Samalla suositaan pätkätyötä ja pienyrittäjyyttä ja siirrytään kasvottomaan verotukseen, jonka avulla byrokratiavapaa kansalaispalkka toteutetaan.

Käyttäjän raffu kuva
Rafael Rantala

No nykyinen epätasapaino, julkisen talouden/yksityisen välillä on todella huolestuttava ja joka osin johtuu eurosta eli julkinen puoli vain paisuu joustamattomuuden takia... Niin mutta itse asiaan eli verotus varmaan ainoa, jolla luotaisiin houkutteleva ja kohtuullinen ilmapiiri kasvulle. Vaikea tässä on Viron kanssa siinä suhteessa kilpailla mutta syytä olisi, Viro tulee olemaan tulevaisuuden voittaja, ja juuri siitä syystä.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Erittäin hyvä ja asiapitoinen blogi eräästä perusongelmastammei. Kiitos.
Olisiko ollut sananen euron roolista nousumme alun hidastajana ja koko epäoptimaalisen euroalueen kriisin taustatekijänä?
Kovin vähän on asiaa jostain syystä ns. virallisesti käsitelty julkisuudessa. Moni tiedonhaluinen on joutunut turvautumaan ulkomaisen talouslehdistön analyyseihin, kun lähinnä Jan Hurri Taloussanomissa on kissaa pöydälle nostanut.
Halukkuus arvioida "how much is enough" euron peruuttamattomuuden hinnaksi on sanoisinko hieman laimeata, kun Draghi ennätti kerran sanoa "whatever it takes"...

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Vaikka yritystuista olen osin samoilla linjoilla kanssasi, niin en niitä nyt täysin tuomitsisi. Mutta enemmän tekstissäsi minua hämää tuo sokea usko markkinoiden tehokkuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Niin valiolla kuin markkinoilla on hyvät puolensa ja niillä on heikkoutensa. Tässä vaiheessa säätelyn purku monessa mielessä lienee mielekästä, mutta valtion "alasajo" ei.

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Yritystukien lisäksi hallitus on tekemässä interventioita kansalaisyhteiskunnan vapaaseen toimintaan säätelemällä työmarkkinoita, työn kysyntää ja tarjontaa, mikä mahdollistaisi yritysten osinkojen maksun ilman, että niiden olisi oikeasti uudistettava toimintaansa maksaakseen osinkoja osakkeilleen.

Sikäli kun vielä kokeillaan perustulojärjestelmää, eli valtio alkaa maksamaan osan heikon tuottavuuden alan palkoista suoraan veronmaksajien taskusta, tämä hallitus on ehkä kaikkien aikojen vasemmistolaisin tai ainakin se laajentaa valtion alaa kansalaisyhteiskunnan kustannuksella ennennäkemättömiin mittasuhteisiin.

Oikeastaan voisi sanoa, että hallituksen toiminta on antiteesi ns. klassiselle liberalismille, jos tarkkailemme Sipilän hallituksen roolia analysoimalla valtion roolin historiaa suhteessa kansalaisyhteiskuntaan.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

"... Näin ollen finanssi- ja eurokriisin alkupuolelta asti jatkunut huomattavan suuren julkisen alijäämän ylläpitäminen ja julkisten menojen jatkuva kasvattaminen ei ole tuonut käännettä parempaan..."

Velkaantuminen ei ole välttämättä elvyttävää. Velkaantuminen on johtunut työttömyyden aiheuttamista lisääntyneistä julkisistamenoista. Julkisien investointien kasvattaminen sen sijaan olisi elvytystä tässä tilanteessa. Sitten 2008 vain yhtenä vuotena on Suomessa elvytetty.

"...liberaali ranskalainen taloustieteilijä Frederic Bastiat noin 150 vuoden takaa..."

Hänen lausahduksensa on tosiaankin jostain vuosisatojen takaa, eikä ole mitenkään relevantti nykyisessä rahataloudessa, jos oli aikoinaankaan. Nykyisessä velkaan perustuvassa kapitalismissa raha on endogeenistä, joten raha ei koskaan rajoita taloudellista toimeliaisuutta. Ainoastaan reaalitalouden resurssit eli luonnonvarat, työ ja koulutus (teknologia) rajoittavat kansantalouden toimintaa. Totta on tietenkin se, että verotuksella ohjataan (tai ainakin pitäisi ohjata) kulutusta siten että veroja otetaan sieltä mitä toimintaa halutaan rajoittaa tai sieltä minne ne pyrkivät holvaantumaan. Tätä poliitikot eivät vieläkään oikeasti ymmärrä. Verotuksen ensisijainen merkitys on ohjata kansantaloutta haluttuun suuntaan. Ohi asian: Hyvä esimerkki on nyt tuleva makeisiin kohdistuvan valmisteveron poisto /alennus. Kansakunnan terveyttä edistävästä verosta luovutaan, koska se on jonkin "tärkeämmän" periaatteen vastainen.

Julkisen kulutuksen(tuotanto) ja yksityisen kulutuksen(tuotanto) erottaminen, siten että sanotaan julkisen kulutuksen elävän yksityisen selkänahasta, on puhdasta ymmärtämättömyyttä. Usein julkinentuotanto on samaa kuin yksityinenkin tuotanto. Julkiset näennäisen kannattamattomat investoinnit luovat hyvin kannattavaa businesstä yksityispuolelle. Ilman julkisesti tehtyä infraa olisivat Suomen vientiartikkelit terva ja nahat.

Suomessa on kysyntälama. Rakennetyöttömyys väitteet perustuvat laskennalliselle kehäpäätelmälle ja oletuksille, joilla ei ole mitään tekemistä reaalikansantalouden kanssa. Se on totta että Suomessa on tehottomuutta aiheuttavia tekijöitä, mutta niihin puuttuminen ei ratkaise meneillään olevaa kriisiä. Ongelma ratkeaa vain kun puututaan niihin syihin, jotka ongelman aiheuttivat. Metsäsektorin hiipuminen ja Nokian romahdus laskivat työn tehokkuutta, koska tuotanto romahti, mutta porukkaa ei pistetty pihalle samassa suhteessa. Yrityksien vastuunkanto työntekijöistään mahdollistaa myös nopean toipumisen tuottavuuskurimuksesta, jos tuotanto saadaan taas käyntiin. Kaikki riippuu nyt KYSYNNÄSTÄ. Ulkomaan sektorin toipumiseen ei auta palkka-ale koska se ei ollut romahduksen syy. Syy oli huonot tuotteet. Nousu ulkomaansektorilla alkaa vasta kun meillä on uusia tuotteita, joille on kysyntää maailman markkinoilla. Jos meillä olisi ilmiselviä bulkkituotteita vietäväksi maailmanmarkkinoille voisi palkka-alella olla merkitystä, mutta nyt ei ole tämä tilanne. Me tarvitsemme monipuolisia korkean jalostusasteen vientituotteita.

Kriisin syypäät ei ole ahneet palkansaajat vaan kyvyttömät yritysjohtajat. Tuotekehitys ja investoinnit tulevaisuuteen laiminlyötiin. Ok, on syytä poliitikoissakin aika paljon...veivät meidät Euroon, joka ei ole ainakaan monipuolistanut kotimaista tuotantoa tai vientisektoria.
Palkka-alella tuhotaan kotimarkkinat, jolloin kysyntäolot eivät pääse nousemaan yrityksillä sitäkään kautta. Ainut järkevä tie on kotimaiseen työhön kohdistuva investointielvytys infraan ja energiaomavaraisuuteen. Tällä voitaisiin antaa aikaa vientisektorille ryhdistäytyä tuotteidensa kehittämisessä.

Tällä hetkellä vaihtotase on suurin piirtein tasapainossa joten investointielvytykselle olisi oiva hetki. Jos ymmärrät, niin vaihtotaseen ollessa tasapainossa ei kotimaan talouden likviditeetti valu muualle, joten valtion velkaantuminen ja investointielvytyksen tuottama aktiviteetti lisää kansantalouden likviditeettiä ja samalla talouden toimelijaisuutta.

Suosittelen tutustumaan rahatalouden mekaniikkaan Raha ja Talous blogissa (lue ainakin nämä-osio), jossa rahan toiminta on esitetty rautalankamalleina niin, että sen voi ymmärtää vähäisemmilläkin pohjatiedoilla. Ilman rahatalouden mekaniikan ymmärrystä ei voi ymmärtää kansantalouden toimintaakaan.
http://blogit.image.fi/rahajatalous/

Käyttäjän TimoSuomi kuva
Timo Ylä-Soininmäki

Hyvä kirjoitus, mutta koko homman ongelma on se, että mikään ratkaiseva ei tule muuttumaan niin kauan kun meillä on monesti yllättävän vähän todellista kokemusta ja koulutusta omaavat poliitikot vallassa.
Heidän lähes ainoa tapa hoita asioita on politikoida..ja sillä meitä ei tästä suosta nosteta.
Ja vaikka jollain hyvää tarkoittavalla politikolla olisi mailman paras idea miten Suomi saadaan viikossa 100 varamaan nousuun ja maailman mahtavimmaksi maaksi, niin muut puolueet, iso raha, liitot ja tai joku muu ryhmä ei sitä salli vaikka ihan vaan kiusaksi.
Tämä on poliittisen mallin kirous.
On aika uudelle hallintomallille... Maalima ilman poliitikkoja.
www.suomenystavat.org

Sidek Bash

Pasi Pulkkinen kirjoitti: Suosittelen tutustumaan rahatalouden mekaniikkaan Raha ja Talous blogissa (lue ainakin nämä-osio), jossa rahan toiminta on esitetty rautalankamalleina niin, että sen voi ymmärtää vähäisemmilläkin pohjatiedoilla. Ilman rahatalouden mekaniikan ymmärrystä ei voi ymmärtää kansantalouden toimintaakaan.
http://blogit.image.fi/rahajatalous/

LMAO! Hyvin sä vedät...

http://www.libera.fi/blogi/kuka-uskoo-jalkikeynesi...

Toimituksen poiminnat