Daniel Sazonov

Vasemmisto-opposition tekopyhyydellä ei ole rajoja

Hyvä oppositiopolitiikka on sellaista, jossa tarjotaan hallituksen tekemälle politiikalle selkeä ja realistinen vaihtoehto. Halpa oppositiopolitiikkaa on huutelua, jossa tartutaan jokaiseen yksittäisen sanaan ja jossa kaikki hallituksen toimet nähdään automaattisesti tuhoavina.

Usein halpaan oppositiopolitiikkaan liittyy oman puolueen tekojen unohtaminen aiemmilta hallituskausilta. Viime viikkoina hampaissa on ollut koulutus. Totuus on kuitenkin, että juuri koulutussektorin säästöjen kritisoimisessa opposition huutelulta puuttuu uskottavuus.

Erityisen paljon ääntä leikkauksista ovat demareiden suunnalta pitäneet entiset opetusministerit Gustafsson ja Kiuru. He ovat tarjoilleet malliesimerkin mainitusta halvasta oppositiopolitiikasta. Omat teot unohtuvat, kun kiire kritisoida hallitusta on kova.

Katsokaamme lukuja.

Viime kaudella tehtiin yli 800 miljoonan euron nettosäästöt koulutukseen. Tämän lisäksi demarit ajoivat 270 miljoonan euron rakenteellisia säästöjä ammatilliseen koulutukseen. Viime kauden demariministerien leikkauspyrkimykset nousevat siiis yli miljardin. Prosentuaalisesti lopputulos on seuraava: 2011-2015 kaudella leikkaukset olivat -8,4%. Tällä hallituskaudella ne tulevat olemaan -5,6 %.

Suoraan ja kiertelemättä: demariministerit ajoivat suurempia leikkauksia koulutukseen, kuin mitä tällä kaudella tullaan tekemään.

Viime hallituskaudella säästöjä siis kyllä tehtiin. Uudistukset sen sijaan jäivät tekemättä. Tässä muutamia uudistuksia, jotka Gustafssonin ja Kiurun opetusministerikausilla jäivät lähtötelineisiin:

  1. Lukiota ei uudistettu, päivitettiin vain vähän. Esimerkiksi tuntijaon uudistaminen jäi tekniseksi päivitykseksi, vaikka asiantuntijaryhmä muuta suositti.

  2. Korkeakoulujen työnjako ja profiloituminen eivät edenneet. Ministerit eivät siihen myöskään kannustaneet, vaikka tutkimukset osoittavat, että korkeakoulukenttämme on hajaantunut ja tutkimuksen kenttä on pirstaloitunut pieniin yksiköihin

  3. Peruskoulun ympärillä kyllä pyöri hankkeita, mutta mitään todellista ei tapahtunut. Koulutyö ei muuttunut mihinkään, eikä opettajankoulutusta uudistettu.

  4. Toisen astekin piti laittaa remonttiin. Ammattikoulutuksen rakenteita piti laittaa uusiksi ja vaikuttavuutta lisätä. Tämä oli ainoa todellinen uudistus, jonka demarit saivat eduskuntaan saakka. Sen kuitenkin kaatoi lopulta heidän oma ryhmänsä eduskuntakäsittelyssä.

  5. Koulutusviennin esteet jäivät, vaikka korkeakoulut nimenomaan toivoivat hallitukselta esteiden purkamista. (Muistutetaan vielä, että etenkin ministeri Kiuru kyllä viihtyi hyvin pitkillä koulutusvientimatkoilla.) Yhden pykälän muuttaminen laista osoittautui kuitenkin mahdottomaksi tehtäväksi ministereille.

Tämä on suurin ero viime hallituskauden ja tämän hallituskauden koulutuspolitiikassa: viime kaudella vain leikattiin, nyt uudistetaan. Vastuullista nimittäin on tehdä vaikuttavammin. Katsoa, miten asiat voitaisiin järjestää niin, että leikkaukset tuottavat mahdollisimman vähän harmia.

Pahinta on säästää vain, eikä koskea rakenteisiin. Sen demarit kyllä osaavat.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Jyrki Paldán

Ei, kyllä se kaikkien hallituspuolueiden puheenjohtajien suora valehtelu ja kylttiposeeraus ylittää tuon demarien tekopyhyyden ihan omalla magnituudillaan.

Toimituksen poiminnat