*

Daniel Sazonov

Miten olisi yömetro, kunnolliset festaribussit tai julkinen vappuratikka?

Tällä viikolla julkaistiin laaja tutkimus helsinkiläisten liikkumisesta, johon osallistui yli kolme tuhatta helsinkiläistä. Tutkimuksen mukaan helsinkiläiset tekevät keskimäärin 3,10 matkaa päivässä joko kävellen, pyörällä, julkisilla kulkuvälineillä tai autolla. Kantakaupungissa matkoja tehdään henkilöä kohden vielä tätäkin enemmän.

Liikkumiseen liittyvät palvelut kuuluvat kaupungin käytetyimpiin palveluihin. Liikkumiseen liittyvien palveluiden merkityksen huomaa paitsi omassa elämässään, myös kaupunkilaisten kanssa keskustellessa. Syksyllä haastatellessamme porukalla Kampissa kaupunkilaisia heille tärkeimmistä Helsingin palveluista, erityisesti nuoret nostivat poikkeuksetta esiin joukkoliikenteen.

Helsingin Sanomat uutisoi tutkimuksesta kävelyn yleistymisen. Jo reippaasti yli kolmasosa kaikista matkoista tehdään kävellen - erityisesti kantakaupungissa. Kävelyn yleistyminen on positiivinen suunta ja kertoo, että oikeita asioita on tehty. Valinta kävelyn ja bussiin tai autoon hyppäämisen välillä riippuu usein todella pienistä asioista: onko kadut aurattu tai hiekoitettu kunnolla, onko valaistus metsäpolulla riittävän hyvä tai pääseekö kävellen näppärästi oikaisemaan muuten liikenteeltä rajatun alueen poikki. Näihin pieniin, mutta elämää helpottaviin juttuihin onkin syytä kiinnittää huomiota ja laittaa panoksia.

Tutkimuksesta ilmeni toinenkin erityisen mielenkiintoinen yksityiskohta: vapaa-ajan matkat ohittivat työmatkat yleisimpänä matkan tarkoituksena. Tämä näkyy erityisesti meidän 18-29-vuotiaiden nuorten aikuisten matkustamisessa. Matkoistamme 33 % on vapaa-ajan matkoja ja 23 % työmatkoja. Mahtava homma, sillä se tarkoittaa, että ihmiset ottavat vapaa-aikanaan kaupunkitilaa kotikulmiaan laajemmin käyttöön. Tämän pitäisi näkyä vahvemmin myös kaupungin liikennesuunnittelussa.

Aamulla ja alkuillasta vuoroväli on pienin ja koko liikennevälineiden kapasiteetti on käytössä. Työmatkojen painottaminen näkyy erityisesti julkisen liikenteen toiminnassa. Ruuhka-aikana väkeä pyritään saamaan mahdollisimman sujuvasti ensin töihin, opiskelemaan tai kouluun ja myöhemmin sieltä pois. Sinänsä hyvä, että ruuhka-ajan liikenteen pelaamiseen panostetaan. Se ei kuitenkaan voi olla ainoa huomion kohde.

Kun yhä useampi matkustaa vapaa-ajan matkoja, täytyy joukkoliikenteen vastata vapaa-ajan matkustamisen tarpeisiin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaikkialle Helsinkiin pääsee sujuvasti ympäri vuorokauden. Yömetro pitää saada kulkemaan ja lähijunien yövuoroja lisätä. Sinne, minne raiteet eivät kuljeta, on mentävä yöbussilinjoja. Vuoroja ei tarvitse olla paljon, eikä vuorovälin järjettömän tiheä, mutta yön ”mustasta aukosta” kello yhden ja viiden välillä on päästävä.

Liikenne on saatava pelaamaan sujuvammin myös erilaisten isojen kaupunkijuhlien ja tapahtumien aikaan. Joukkoliikenteen vuoromäärien pitää joustaa reippaasti. Elävän kaupungin näkökulmasta on välttämätöntä, että siellä, missä tapahtuu ja minne väki suuntaa, on myös edellytykset liikkua. Esimerkiksi vappuna  ja festareiden aikaan ratikoita ja busseja pitää saada kulkemaan huomattavasti nykyistä tiheämmin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän JuhaniHirvonen kuva
Juhani Hirvonen

Turha on maalaisten syrjäseudulla asuvien kertoa enää mielipidettään.
Todella pienet asiat vaikuttavat; ei ole julkista kyytiä!

Toimituksen poiminnat