Daniel Sazonov

Taitettu indeksi

Eivät eläkkeensaajat ja työikäiset ole vastakkain

Iltalehden toimittajan Jari Hanskan artikkelissa Antti Rinteen lupauksesta nostaa kansaneläkettä 100 eurolla ensi vaalikaudella, oli outo sävy. (IL 26.6.) Tieten tahtoen annettiin kuva, että eläkekorotukset tehtäisiin työikäisten kustannuksella.

Aikaisemmissa kirjoituksissaan Hanska on asettanut nuoret ja eläkeläiset vastakkain. Nyt ”ahneet” eläkeläiset olisivat tunkemassa työtätekevien kukkarolle.

Hiljaa hengiltä

Köyhät eläkeläiset Suomessa on aktiivisesti unohdettu kansanosa.

Suomessa asuvien omaa eläkettä saavien kokonaiseläkejakauma 31.12.2017 (Eläketurvakeskus)

Yli kolmasosalla eläkeläisistä tekee todella tiukkaa. Alimpien portaiden eläkeläisten säädyllinen elämä esim. pääkaupunkiseudulla ilman asumistukia on mahdotonta.

Käykää kiinni taittettuun eläkeindeksiin.

Miksi miljoona äänestäjää ei kelpaa millekään puolueelle ?

Työeläkkeellä olevia alkaa olla 1. miljoona äänestäjää ja he maksavat merkittävän, yhä lisääntyvän osan tulo- veroista. 

Eduskunta äänesti taitetusta indeksistä 20.12.2017

 

Eduskunnan täysistunnossa 20.12.2017 tämän vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä kansanedustajat äänestivät lausumaehdotuksesta, joka kuuluu seuraavasti:

"Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee työeläkejärjestelmän muutoksen, jolla ns. taitettu indeksi palautetaan pieni- ja keskituloisten eläkkeensaajien osalta 50/50 indeksiksi asteittain vuoteen 2022 mennessä."

Tein tämän ehdotuksen. Kansanedustaja Arja Juvonen, ps, kannatti sitä.

Vihreät aikovat varastaa eläkeläisen pöydästä

Vihreät nuoret vaativat 10.11. julkaistussa eläkepamfletissaan, että työeläkkeiden perustuslainsuojaa on uudelleenarvioitava. Eläkkeiden tason tulee joustaa, koska luvattuihin eläkkeisiin ei ole varaa, ja taitettu indeksi olisi korvattava kansaneläkeindeksillä.

Hyökkäys on paras puolustus. Kun me Senioriliikkeessä olemme ajaneet epäoikeudenmukaisen taitetun indeksin kohentamista, niin vihreät haluavat vieläkin huonomman indeksin.

Kuka maksoi kenenkin työeläkkeet

Lyhykäisesti aloin tarkastamaan ovatko eläkeläiset maksaneet omat eläkkeensä, vai maksavatko jälkipolvet.

Keskipalkkojen ja niistä pidätettyjen TEL- ja TYEL-maksujen pohjalta, sekä eläkerahastoilla viimeisen 20 vuoden aikana olleen 4,3% reaalituoton mukaan ynnäsin kuinka paljon eläkevaroja kukin ehti kerryttää.

Muutokset ikäluokkien tulonjaossa 2000-2015

Lyhyesti kuvaaja esittää kuinka työeläkkeet ovat entistä suuremmat ja työurien pidentyminen pelkästään yli 60 vuotiaiden keskuudessa saa kuvaajan näyttämään tuolta. Nuoret eivät pääse työnsyrjään, eivätkä työmarkkina- ym tuet kasva yhtä rivakasti kuin työeläkkeet.  Jos nyt jotain hyvää pitäisi keksiä, niin 60-64 vuotiaiden ikäluokassa kasvanut työllisyysaste on vähentänyt voimakkaasti tulonsiirtojen tarvetta.

Jos palkkaindeksi olisi ollut aina työeläkkeissä?

 

Palkkaindeksin palauttaminen työeläkkeisiin on tyrmätty viittaamalla Eläketurvakeskuksen tekemään ennusteeseen. Sen mukaan vuonna 2045, eli 30 vuoden päässä eläkerahastot olisivat reaalihinnoin nykyistä suuremmat, mutta vuoteen 2067 rahastot hupenisivat täysin.

Yksikään taloustutkimuslaitos ei tee yli kahdenkymmenen vuoden päähän ulottuvia ennusteita. Laskelmien luottamusvälit jäävät niin väljiksi, ettei arvioilla ole edes viitteellistä merkitystä. Silti ETK:n ennustus on muodostunut faktaksi, kun indeksiuudistuksesta käydään keskustelua.

Eläkeläiset aiempaa rikkaampia?

”Eläkeläiset aiempaa rikkaampia” otsikoivat tiedotusvälineet. Vov! mikä uutinen! Eläketurvakeskus on tuottanut mainion analyysi vuosilta 1995-2015, jolloin taitettu indeksi on ollut voimassa.

Tutkimus tulee julki parahiksi, kun demarien puoluekokouksessa ja heti perään eduskunnassa käsitellään aloitteita palkka- tai palkkapainotteisemman indeksin saamiseksi työeläkkeisiin. Mihin indeksiuudistusta tarvitaan? Eläkeläisethän voivat keskimäärin paremmin kuin koskaan.

Isänä ja isoisänä vaikea ymmärtää Korkmanin kylmyyttä

 

Arvostettu tutkijakollegani Työväen taloudellisesta tutkimuslaitoksesta Sixten Korkman kirjoitti tunteisiin vetoavan kolumnin ”Isänä, isoisänä ja ekonomistina on vaikea lämmetä kansalaisaloitteelle eläkeindeksistä” (HS 13.12.) Tunteilun lisäksi hän arvovallallaan leimasi, kyseenalaisti edustuksellista demokratiaa ja kävi varjonyrkkeilyä itse luomiaan mörköjä vastaan.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä