Daniel Sazonov

Kaikki blogit puheenaiheesta Suomen kieli

Kulttuuri on yhteinen aarteemme

Kulttuuri yhdistää ihmisiä. Vaikka kulttuurit ovat kautta aikain saaneet vaikutteita toisistaan, muuttuneet ajassa ja uudistuneet, yksi asiaa pysyy: kulttuurin yhdistävä voima. Yhteinen kieli ja tavat mahdollistavat sen, että ymmärrämme toisiamme ja voimme elää yhteisönä. Jo kansallisfilosofimme Snellman ymmärsi aikoinaan, että kieli ei ole vain väline, vaan siihen on sisäänrakennettu koko kansakunnan ajattelu.

Suomi tiedon kielenä

Professori Janne Saarikivi toivoi tammikuussa kolumnissaan seuraavalta eduskunnalta kansalliskielten ohjelmaa. Samaa esitti Kotimaisten kielten keskus viime syksynä, ja jo aiemmin vuonna 2009.

Kannattaa muuten lukea tuo Saarikiven kolumni. Jos ehdit lukea kaksi tekstiä, voit lisäksi lukea tämän.

Näin kirjoitat oikein

Koska näyttää olevan aika sekavaa tällaisellakin palstalla miten puolueiden nimet tekstissä kirjoitetaan, niin tässä perjantai-iltaan pläjäys asiasta.

Jos et käytä virallista nimeä, silloin puolueet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella: sosialidemokraatit, kokoomus, perussuomalaiset, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto jne. Vain käytettäessä virallista nimeä ne kirjoitetaan isolla kirjaimella: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Kansallinen Kokoomus, Perussuomalaiset, Suomen Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto jne.

Ikuinen elinkautinen, onneksi olkoon toimittajat

Nyt kun ollaan selvitty valkoisesta kupolista ja kurittajasta, viime kesän käristyskupolin jälkeen, toimittajilla on tarjota meille uusi käsite, ikuinen elinkautinen. 

Onneksi olkoon toimittajat! Kertokaapa nyt kuitenkin, millainen on ikuinen elinkautinen. Jos lähdetään yksinkertaisesta faktasta, että kukaan ei elä ikuisesti, miten perustellaan ikuinen tuomio? Joku fiksumpi voisi keksiä nykyoloihin sopivan ilmaisun elinkautiselle mutta ikuinen elinkautinen? Hohhoijaa. 

 

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/4a785d75-852b-4e65-90f1-68d6e6fa6716

Vanhus on uusi neekeri

Ikuisen nuoruuden mallimaassa Yhdysvalloissa vanhus on kiellettyjen sanojen listan kärkisijoilla. En tiedä, mikä nimitys olisi sovelias, mutta harmittaa, että vanheneminen leimataan yhä laajemmin häpeämerkillä.

Englannin kielessä ageism 'ikäsyrjintä' muistuttaa kovasti racism-sanaa, mikä sinänsä on hyvä asia. Toki suomessakin puhutaan ikärasismista. En kuitenkaan lakkaa ihmettelemästä, miten juuri vanhuksesta tuli uusi neekeri, loukkaava ja poliittisesti epäkorrekti termi.

Kaaos, mysteeri, traaginen, konflikti, printata...

Kyseiset sanat ovat syrjäyttäneet suomalaiset vastineensa julkisuudessa ja suomalaisissa lehdissä ja uutisvälineissä täysin.

Minä en ole käyttänyt yhtäkään noista sanoista ikinä, en puheessa enkä kirjoituksessa (paitsi silloin, kun kyse on itse sanasta).

Suomi on puolustamisen arvoinen kieli

Fennomaanien työlle on edelleen tarvetta.

Jo kansallisfilosofimme J.V. Snellman korosti, että koko kansakunnan ajattelu on sisäänrakennettuna sen yhteiseen kieleen. Suomen rakentaminen sivistyskieleksi, johon Snellman merkittävästi vaikutti, on nyt vakavasti uhattuna.

Korkeakouluissa ja tutkimuksessa suomen kielen asema on erityisen haastava, kuten hiljattain Suomen kielen lautakunta varoitti. Suomen kieli heikkenee siis juuri siellä, jossa suomalaisen sivistyksen pitäisi vahvistua.

Suomensuojelijoille on tilausta

Luulin että fennomaanien taistelu suomen kielen puolesta jäi 1800-luvulle, mutta väärässä olin. Vihollinen ei nyt vain tule itärajan takaa, vaan rajojen sisältä. Kumma kyllä jotkut (yhden tähden liikkeen keulakuva Mikael Jungner etunenässä) ovat vapaaehtoisesti tekemässä Suomesta Amerikan henkistä siirtomaata ja ajavat ilmeisesti ihan vakavissan englantia kolmanneksi viralliseksi kieleksi Suomeen (tai ainakin joihinkin kuntiin).

Miksi ruotsinkielinen pääsee suomenkielistä helpommin yliopistoon?

Elämme yhteiskunnassa, jossa säännöllisin aikavälein huolestutaan ruotsin kielen asemasta. Ruotsin kielellä on kuitenkin ylikorostetun suojeltu asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Sen sijaan olisi syytä vakavasti keskustella, miksi suomen kielellä on niin heikko asema Suomessa.

Yksi karu esimerkki siitä on, että yliopiston ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille. Suomenkieliseltä nuorelta edellytetään yliopistoon hakiessa enemmän pisteitä kuin ruotsinkieliseltä nuorelta. Tämän lisäksi ruotsinkielisten kiintiöt ovat huomattavasti suuremmat kuin kielivähemmistön koko. 

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä