*

Daniel Sazonov

Kaikki blogit puheenaiheesta Suomen talous

Ketä uskoa vai Jaakko Kianderia

Ilmarisen Jaakko Kiander ja valtiovarainministeriön Mikko Spolander ovat juuri tehneet keväiset ulostulonsa. Molemmat yrittävät mahdotonta, ennustaa tulevaa.

Talouden muuttujia, joista useimpiin emme voi vaikuttaa, on mahdoton määrä. Pääosa näistä Suomeen vaikuttavista muuttujista tulee kansainvälisestä taloudesta: euroalueelta, Yhdysvalloista, Kiinasta, Intiasta, Venäjältä jne.

On tietysti joitain tekijöitä, joihin me suomalaiset voimme vaikuttaa: yleinen poliittinen vakaus, verotus, kilpailukyky johon liittyvät palkat jne.

Välitilinpäätös

Juha Sipilän johtama kolmen puolueen hallitus on arvioinut työnsä ensi puoliskon aikaansaannokset. Alkujaan hallitus asetti tavoitteikseen kasvun ja työllisyyden vahvistamisen kustannuksia hillitsemällä ja tuottavuutta nostamalla niin, että työllisyysaste nousee 72 prosenttiin ja julkissektorin velkaantuminen pysähtyy vaalikauden loppuun mennessä.

Kauas pilvet karkaavat

Hallituksen puoliväliriihi menee uusiksi syksyn budjettiriihessä

 

Valtiovarainministeriön tänään julkistaman katsauksen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna vain 1,2 %  (Taloudellinen katsaus, kevät 2017). Tämä on nk. kylmä rätti päin hallituksen kasvoja.  Ministeriön ennuste jää huomattavasti jälkeen monien muiden ennustelaitosten näkemyksistä (ks. tästä (talousennusteet ).

Ruotsalainen joka unelmoi eurosta

Kansallismieliset populistit virittelevät hankkeitaan irrottautua eurosta ja jopa koko Euroopan unionista, mutta trendit maailmalla voivat mennä myös ihan toiseen suuntaan.

Jopa Ruotsi, jonka ikiomaa kruunua moni suomalainen markasta unelmoija pitää ihanteellisena esimerkkinä, saattaa päätyä vielä yhteisvaluuttamaaksi.

Tämän mahdollisuuden nosti esille Ruotsin entinen pääministeri Göran Persson, joka Kauppalehden haastattelussa totesi maanantaina, että pienestä omasta valuutasta on pidemmän päälle haittaa taloudelle.

Ratkaiseeko talouskasvun nopeutuminen hyvinvointimme ongelmat?

Viime päivät ovat tuoneet kokonaisen sarjan hyviä talousuutisia sekä Suomesta että maailmalta, vaikka USA:n osakemarkkinoilla onkin ollut vähän levotonta. Uutiset ovat mannaa etenkin hallitukselle, jonka kykyjä korjata talouden ja työmarkkinoiden kurssia on viime aikoina vähän epäilty. Nykyoloissa on kuitenkin aiheellista kysyä, onko BKT:n kasvuprosentin kohottaminen itsestäänselvästi yhteiskuntapolitiikan tärkein ellei peräti ainoa tavoite.  

Sitkeästä taantumasta orastavaan nousuun

Kasvaako talous vai ei?

Talous on kuulemma kääntynyt nousuun (leikkaukset on peruttu ja kaikki on hyvin). Mutta miten tämä nyt oikein menee? Kasvavatko minun tuloni, jos käyn velaksi ostamassa uuden auton ja asunnon? Ei kai, mutta onko kansantaloudessa kaikki toisin. Eivätkö tulot riipu siitä, mitä saadaan myydyksi? Onko vienti ja vientiteollisuus taas voimaissaan.

Ennusteiden valintatalo - valitse mieluisesi, mutta muista turbulenssi

 

Tuorein Suomen taloutta koskeva ennuste (tänään 13.2.2017 klo 14:03);

”Ennuste: Suomen talous notkahtaa tänä vuonna”

Suomen talous kasvaa, mutta kasvu hidastuu viime vuodesta, Euroopan unionin komissio ennustaa.

Miten tässä näin kävi --> kilpailukykysopimus meneekin pakkaselle

Kilpailukykysopimus tulee kalliiksi ja vaikutukset taitavat  mennä pakkasen puolelle. Noin  toteaa eilisessä raportissaan viiden talousprofessorin muodostama  talouspolitiikan arviointineuvosto

Jatkuuko itsenäisen Suomen vaurastuminen?

99. itsenäisyyspäivä on sopiva aika kerrata, miten taloutemme on kehittynyt vajaan sadan vuoden aikana. Samalla voimme pohtia, millaisia ovat kehittymismahdollisuutemme ensi vuodesta eteenpäin.

Menneiden vuosikymmenten menestystarina

Valitaan ammattihallitus seuraavaksi


 

Tasa-arvo, tasavertaisuus ja tasapäistäminen ovat poliittiselle vasemmistolle tuttuja teemoja. Mutta onko tasa-arvoon pyrkiminen järkevää toimintaa? Miksi meistä kaikista pitäisi tulla työväenluokkaa tai prekariaatteja? Yksinkertaisesti meidän maapallon kestokyky ei riitä nostamaan meitä kaikkia yläluokaksi. Suomessa itsensä yläluokkaiseksi mieltää noin yksi prosentti suomalaisista. Se on sama osuus, kuin suomalaisia on Euroopan Unionissa 500 miljoonasta noin viisi miljoonaa.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä