EU http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132360/all Sat, 15 Jun 2019 11:27:01 +0300 fi EU ei halua suomalaisia koululaisia kyydittävän biokaasuautoilla http://jukkaroinila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277350-eu-ei-halua-suomalaisia-koululaisia-kyydittavan-biokaasuautoilla <p>EU:ssa on hyväksytty direktiivi, jonka tarkoituksena on edistää puhtaiden ja energiatehokkaiden ajoneuvojen osuutta julkisen sektorin hankkimissa ajoneuvoissa ja kuljetuspalveluissa. Liikenne- ja viestintäministeriö aloittaa direktiivin toimeenpanon Suomessa.</p> <p>Direktiivin hyvä tarkoitus on täysin pilattu ja käännetty jopa päälaelleen omituisella puhtaan auton määrittelyllä.</p> <p>Henkilö- ja pakettiautoissa puhtaus määritellään pelkästään pakoputken päästä mitattujen päästöjen perusteella, kuten WLTP-standardissakin. Vuoteen 2025 asti vaaditaan, että CO2-päästöt on alle 50 g/km, sen jälkeen 0 g/km. Biokaasuauto tai mikään muukaan polttomoottoriauto ei voine koskaan täyttää tätä kriteeriä. Eli ainoa mikä kelpaa on sähköauto ja sehän kelpaa, vaikka käyttövoimana olisi kivihiilisähkö.</p> <p>Yllä kerrottu tarkoittaa mm. sitä, että EU käytännössä kieltää suomalaisia kuntia tai vastaavia viranomaisia valitsemasta esimerkiksi koulu- tai vammaiskuljetuksiin biokaasukäyttöisiä autoja! No, voi niitäkin joukossa toki olla, mutta ne lasketaan &rdquo;likaisiksi&rdquo;. &rdquo;Puhtaita&rdquo; - siis sähköautoja - pitää olla vähintään 38,5 %.</p> <p>Kuorma- ja linja-autoissa EU:n määritelmän mukaan taas mm. fossiilisella maakaasullakin kulkevat autot ovat puhtaita. Samoin tietysti myös vaikka kivihiilisähköllä kulkevat sähköbussit, trollikat ja ratikat. Biokaasulle ei tälläkään puolella ole mitään kannusteita. Pitkän matkan bussien osalta ei ole minkäänlaista ohjausta, liekö siksi, ettei niihin ole tarjollakaan sähkövaihtoehtoa, biokaasubusseja kyllä olisi.</p> <p>Nyt kaivataan pikaista korjausta direktiiviin.</p> <p>---</p> <p><em>Biokaasu on vähäpäästöisin liikenteen käyttövoima aurinko- ja tuulisähkön rinnalla. Päinvastoin kuin fossiilisten polttoaineiden polttaminen biokaasun käyttö ei lisää hiilidioksidia ilmakehään vaan ainoastaan kierrättää luonnon omaa hiilidioksidia. Lisäksi biokaasulla on monia muita etuja: se on 100 % kotimaista, puhdasta kiertotaloutta ja biokaasun valmistuksen sivutuotteena syntyy mm. hyviä kierrätyslannoitteita ja maanparannusaineita, joiden käytöllä voidaan vähentää keinolatteiden käyttöä maataloudessa.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> EU:ssa on hyväksytty direktiivi, jonka tarkoituksena on edistää puhtaiden ja energiatehokkaiden ajoneuvojen osuutta julkisen sektorin hankkimissa ajoneuvoissa ja kuljetuspalveluissa. Liikenne- ja viestintäministeriö aloittaa direktiivin toimeenpanon Suomessa.

Direktiivin hyvä tarkoitus on täysin pilattu ja käännetty jopa päälaelleen omituisella puhtaan auton määrittelyllä.

Henkilö- ja pakettiautoissa puhtaus määritellään pelkästään pakoputken päästä mitattujen päästöjen perusteella, kuten WLTP-standardissakin. Vuoteen 2025 asti vaaditaan, että CO2-päästöt on alle 50 g/km, sen jälkeen 0 g/km. Biokaasuauto tai mikään muukaan polttomoottoriauto ei voine koskaan täyttää tätä kriteeriä. Eli ainoa mikä kelpaa on sähköauto ja sehän kelpaa, vaikka käyttövoimana olisi kivihiilisähkö.

Yllä kerrottu tarkoittaa mm. sitä, että EU käytännössä kieltää suomalaisia kuntia tai vastaavia viranomaisia valitsemasta esimerkiksi koulu- tai vammaiskuljetuksiin biokaasukäyttöisiä autoja! No, voi niitäkin joukossa toki olla, mutta ne lasketaan ”likaisiksi”. ”Puhtaita” - siis sähköautoja - pitää olla vähintään 38,5 %.

Kuorma- ja linja-autoissa EU:n määritelmän mukaan taas mm. fossiilisella maakaasullakin kulkevat autot ovat puhtaita. Samoin tietysti myös vaikka kivihiilisähköllä kulkevat sähköbussit, trollikat ja ratikat. Biokaasulle ei tälläkään puolella ole mitään kannusteita. Pitkän matkan bussien osalta ei ole minkäänlaista ohjausta, liekö siksi, ettei niihin ole tarjollakaan sähkövaihtoehtoa, biokaasubusseja kyllä olisi.

Nyt kaivataan pikaista korjausta direktiiviin.

---

Biokaasu on vähäpäästöisin liikenteen käyttövoima aurinko- ja tuulisähkön rinnalla. Päinvastoin kuin fossiilisten polttoaineiden polttaminen biokaasun käyttö ei lisää hiilidioksidia ilmakehään vaan ainoastaan kierrättää luonnon omaa hiilidioksidia. Lisäksi biokaasulla on monia muita etuja: se on 100 % kotimaista, puhdasta kiertotaloutta ja biokaasun valmistuksen sivutuotteena syntyy mm. hyviä kierrätyslannoitteita ja maanparannusaineita, joiden käytöllä voidaan vähentää keinolatteiden käyttöä maataloudessa.

]]>
1 http://jukkaroinila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277350-eu-ei-halua-suomalaisia-koululaisia-kyydittavan-biokaasuautoilla#comments Biokaasu CO2 EU Päästöt Vähäpäästöiset Sat, 15 Jun 2019 08:27:01 +0000 Jukka Roinila http://jukkaroinila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277350-eu-ei-halua-suomalaisia-koululaisia-kyydittavan-biokaasuautoilla
EU:hun kehittymässä gigaluokan ympäristökatastrofi väärän politiikan vuoksi http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276778-euhun-kehittymassa-gigaluokan-ymparistokatastrofi-vaaran-politiikan-vuoksi <p>Ison Britannian johtavassa keskustelulehdessä Spectatorissa julkaistiin eilen blogini hiljan Baselin vaarallisten jätteiden tuontia ja vientiä säätelevään sopimukseen tehtyjen muutosten vaikutuksista EU:n jätehuoltoon ja maailman merien roskaantumiseen (1). Erityisesti Euroopassa on nyt syntymässä giganttinen muovijätekatastrofi, jonka eräs alkuilmentymä oli Malesian hallituksen vihanpuuskassa muutama päivä sitten tekemä päätös palauttaa 3000 tonnia kierrätysmuoviroskaa Australiaan, Isoon, Britanniaan, Kanadaan, Saksaan ja USA:han.&nbsp;</p><p>Malesia kykenee palauttamaan juuri maahan saapuneet 3000 tonnia muoviroskakonttia, koska konteissa on lähtömaiden tunnisteet. Malesia ei kykene palauttamaan sitä miljoonaa muoviroskatonnia, joka maahan tuotiin 2018 Kiinan lopetettua 1.1.2018 vuotuisen kahdeksan miljoonan &quot;kierrätys&quot;muoviroskatonnin tuonnin.</p><p>Nyt Malesiaan tuodut muoviroskat löytyvät vähän joka puolelta saastuttaen maata ja merialueita (2).</p><p><strong>WWF</strong> ja <strong>Greenpeace</strong> ovat olleet hiljaa Baselin sopimukseen tehdyistä muutoksista, koska muovin &quot;kierrätyksen&quot; paljastuminen huijaukseksi, ei sovi järjestöjen imagolle.</p><p>Eilen UK:n ympäristöministeri - siis ympäristöministeri! - puolusti UK:n oikeutta - vetoamalla WTO:n sääntöihin, viedä muoviroskat köyhiin maihin ja meriin! (3)</p><p><strong>Ilmeisesti Isossa Britanniassa ollaan nyt erilliskerätyn tai keskitetysti lajitellun muoviroskan kanssa niin giganttisissa ongelmissa, että maan ympäristöministeri joutuu puolustamaan muoviroskan dumppaamista maailman meriin, vaikka maa sitoutui G7-maiden huippukokouksessa meriä muoviroskalta suojelevaan julistukseen!! (4)</strong></p><p>EU:n kaatopaikkadirektiivi on vähentänyt murto-osaan kaatopaikkojen lukumäärän EU:ssa ja nyt siihen kiertotalouspaketin myötä tehdyt muutokset lopettavat kaatopaikat lopullisella tavalla. Näin Ison Britannian ympäristöministerillä kemiat housussa, etenkin kun ympäristöihmiset ovat tehokkaasti onnistuneet vastustamaan polttolaitoksia.</p><p>Komissaari <strong>Jyrki Katainen</strong>, Sitran tapaiset think thankit ja ympäristöjärjestöt tuudittivat EU-kansalaiset uneen&nbsp; kehittämälllään iltasadun nimeltä Kiertotalous, jolla on pitkitetty ja vaikeutettu puuttumasta nyt syntymässä olevaan giganttiseen ympäristökatastrofiin.</p><p>Kiertotaloussadulla ja nyt komissaari Kataisen esityksestä Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymällä kiertotalouspaketilla ei ole mitään tekemistä luonnonvarojen säästämisen kanssa. Hyvänä esimerkkinä tästä käy muovi.</p><p>Vain pieni osa saastaisesta erilaatuisesta muovista voidaan suurin rahallisin panoksin ja kuluttamalla valtavat määrät vettä ja energiaa sekä tuottamalla mikromuovia sisältävää jätevettä vesistöihin, rakeistaa huonolaatuiseksi muoviksi, joka ei kelpaa esimerkiksi tärkeimpään eli ruoan pakkaamiseen.&nbsp;</p><p>Tätä huuhaata - <strong>Sirpa pH Pietikäistä</strong> mukaellen - ovat &quot;eteenpäin katsovat voimat&quot; EU:ssa suitsuttaneet iltasadussaan EU-kansalaisilleen taivaalliseksi kiertotaloudeksi, joka luo miljoonia työpaikkoja</p><p>Komissaari Kataisen lempilasta eli kiertotalouspakettia on mahdotonta uusien reunaehtojen (erityisesti Baselin sopimuksen täydennykset) myötä toimeenpanna useaan direktiiviin tehtyjen muutosten edellyttämällä tavalla.</p><p>Kiertotalouspaketti tulee aiheuttamaan todennäköisesti syvää epäluottamusta EU:ta kohtaan, ellei jäsenmaat aloita ajoissa dialogia komission ja parlamentin kanssa direktiivien korjaamiseksi.</p><p>Suomen Itsenäisyyden juhlaraston SITRA:n kovapalkkaiset diletantit ovat näitä satuja kiertotaloudesta kehitelleet tukeakseen mm. EU:n katastrofaalisen luokatonta työtä kiertotalouspaketin valmistelussa.&nbsp;Olisi suorastaan koomista, jos Sitran johtoon valittaisiin tämän syntymässä olevan valtavan katastrofin aiheuttaja eli Jyrki Katainen.&nbsp;</p><p>Suomessa saatiin aikaan polttolaitosverkosto ja nyt miltei kaikki muovijäte poltetaan. Vain muutama prosentti hyväuskoisten ihmisten erilliskeräämästä yhdyskuntajätteen erilaatuisista likaisista muoveista saadaan kierrätettyä huonolaatuiseksi muoviksi valtavin panoksin.</p><p>Euroopan Unionin komission olisi pitänyt tutkia tarkkaan kymmenen vuotta sitten tapahtuneen Napolin valtavan jätekatastrofin juurisyy: vihreä unelma polttaa keskitetysti lajiteltu polttokelpoinen jäte rinnakkaispoltossa epäonnistui, mikä aiheutti lopulta systeemisen ähkyn. Se oli täydellinen alueellinen ympäristökatastrofi, jossa sotilaat kutsuttiin pitämään lopulta järjestystä.</p><p>Napolin jätekatastrofi on kuitenkin todennäköisesti vain valju esisoitto sille, mihin Eurooppa on nyt joutumassa, sillä Baselin sopimukseen tehdyt muutokset ehkäisevät roskan dumppaamisen köyhiin maihin ja meriin samalla kun kaatopaikkoja ei ole, eikä jätteenpolttokapasiteettia ole riittävästi.</p><p>Eurooppa tarvitsee nopeasti massiivisen määrän uutta jätteenpolttokapasiteettia.</p><p>Komissiossa ei vasen käsi tiedä mitä oikea tekee. Niinpä EU:n pitäisi hiilineutraaliuden nimissä kaksinkertaistaa jätteenpolttokapasiteetti 400 sivuisen syväanalyysin (5) mukaan. EU antoi tämän syväanalyysin lahjaksi YK:n ilmastoneuvottelumekanismin (UNFCCC) COP24:lle Katowiceen, samalla kun jätteen kierrätyksen pitäisi epärealistisesti lisääntyä valtavin askelin.&nbsp; &nbsp;</p><p>1.&nbsp;<a href="https://blogs.spectator.co.uk/2019/05/the-worlds-plastic-recycling-problem-isnt-going-away/">https://blogs.spectator.co.uk/2019/05/the-worlds-plastic-recycling-problem-isnt-going-away/</a></p><p>2.&nbsp;<a href="https://www.bbc.com/news/world-asia-46518747">https://www.bbc.com/news/world-asia-46518747</a></p><p>3,&nbsp;<a href="https://www.globalcitizen.org/en/content/britain-malaysia-plastic-recycling-uk-contaminated/">https://www.globalcitizen.org/en/content/britain-malaysia-plastic-recycling-uk-contaminated/</a></p><p>4.&nbsp;<a href="https://www.dw.com/en/g7-minus-two-leaders-agree-to-ocean-plastics-charter/a-44107774">https://www.dw.com/en/g7-minus-two-leaders-agree-to-ocean-plastics-charter/a-44107774</a></p><p>5.&nbsp;<a href="https://ec.europa.eu/clima/sites/clima/files/docs/pages/com_2018_733_analysis_in_support_en_0.pdf">https://ec.europa.eu/clima/sites/clima/files/docs/pages/com_2018_733_analysis_in_support_en_0.pdf</a>&nbsp;(ks. sivu 187)</p><p>6.&nbsp;<a href="https://www.thegwpf.org/eu-faces-tsunami-of-plastic-waste-in-wake-of-new-export-restrictions/">https://www.thegwpf.org/eu-faces-tsunami-of-plastic-waste-in-wake-of-new-export-restrictions/</a>&nbsp;(Spectator blogi perustuu tähän pidempään uuteen raporttiini)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ison Britannian johtavassa keskustelulehdessä Spectatorissa julkaistiin eilen blogini hiljan Baselin vaarallisten jätteiden tuontia ja vientiä säätelevään sopimukseen tehtyjen muutosten vaikutuksista EU:n jätehuoltoon ja maailman merien roskaantumiseen (1). Erityisesti Euroopassa on nyt syntymässä giganttinen muovijätekatastrofi, jonka eräs alkuilmentymä oli Malesian hallituksen vihanpuuskassa muutama päivä sitten tekemä päätös palauttaa 3000 tonnia kierrätysmuoviroskaa Australiaan, Isoon, Britanniaan, Kanadaan, Saksaan ja USA:han. 

Malesia kykenee palauttamaan juuri maahan saapuneet 3000 tonnia muoviroskakonttia, koska konteissa on lähtömaiden tunnisteet. Malesia ei kykene palauttamaan sitä miljoonaa muoviroskatonnia, joka maahan tuotiin 2018 Kiinan lopetettua 1.1.2018 vuotuisen kahdeksan miljoonan "kierrätys"muoviroskatonnin tuonnin.

Nyt Malesiaan tuodut muoviroskat löytyvät vähän joka puolelta saastuttaen maata ja merialueita (2).

WWF ja Greenpeace ovat olleet hiljaa Baselin sopimukseen tehdyistä muutoksista, koska muovin "kierrätyksen" paljastuminen huijaukseksi, ei sovi järjestöjen imagolle.

Eilen UK:n ympäristöministeri - siis ympäristöministeri! - puolusti UK:n oikeutta - vetoamalla WTO:n sääntöihin, viedä muoviroskat köyhiin maihin ja meriin! (3)

Ilmeisesti Isossa Britanniassa ollaan nyt erilliskerätyn tai keskitetysti lajitellun muoviroskan kanssa niin giganttisissa ongelmissa, että maan ympäristöministeri joutuu puolustamaan muoviroskan dumppaamista maailman meriin, vaikka maa sitoutui G7-maiden huippukokouksessa meriä muoviroskalta suojelevaan julistukseen!! (4)

EU:n kaatopaikkadirektiivi on vähentänyt murto-osaan kaatopaikkojen lukumäärän EU:ssa ja nyt siihen kiertotalouspaketin myötä tehdyt muutokset lopettavat kaatopaikat lopullisella tavalla. Näin Ison Britannian ympäristöministerillä kemiat housussa, etenkin kun ympäristöihmiset ovat tehokkaasti onnistuneet vastustamaan polttolaitoksia.

Komissaari Jyrki Katainen, Sitran tapaiset think thankit ja ympäristöjärjestöt tuudittivat EU-kansalaiset uneen  kehittämälllään iltasadun nimeltä Kiertotalous, jolla on pitkitetty ja vaikeutettu puuttumasta nyt syntymässä olevaan giganttiseen ympäristökatastrofiin.

Kiertotaloussadulla ja nyt komissaari Kataisen esityksestä Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymällä kiertotalouspaketilla ei ole mitään tekemistä luonnonvarojen säästämisen kanssa. Hyvänä esimerkkinä tästä käy muovi.

Vain pieni osa saastaisesta erilaatuisesta muovista voidaan suurin rahallisin panoksin ja kuluttamalla valtavat määrät vettä ja energiaa sekä tuottamalla mikromuovia sisältävää jätevettä vesistöihin, rakeistaa huonolaatuiseksi muoviksi, joka ei kelpaa esimerkiksi tärkeimpään eli ruoan pakkaamiseen. 

Tätä huuhaata - Sirpa pH Pietikäistä mukaellen - ovat "eteenpäin katsovat voimat" EU:ssa suitsuttaneet iltasadussaan EU-kansalaisilleen taivaalliseksi kiertotaloudeksi, joka luo miljoonia työpaikkoja

Komissaari Kataisen lempilasta eli kiertotalouspakettia on mahdotonta uusien reunaehtojen (erityisesti Baselin sopimuksen täydennykset) myötä toimeenpanna useaan direktiiviin tehtyjen muutosten edellyttämällä tavalla.

Kiertotalouspaketti tulee aiheuttamaan todennäköisesti syvää epäluottamusta EU:ta kohtaan, ellei jäsenmaat aloita ajoissa dialogia komission ja parlamentin kanssa direktiivien korjaamiseksi.

Suomen Itsenäisyyden juhlaraston SITRA:n kovapalkkaiset diletantit ovat näitä satuja kiertotaloudesta kehitelleet tukeakseen mm. EU:n katastrofaalisen luokatonta työtä kiertotalouspaketin valmistelussa. Olisi suorastaan koomista, jos Sitran johtoon valittaisiin tämän syntymässä olevan valtavan katastrofin aiheuttaja eli Jyrki Katainen. 

Suomessa saatiin aikaan polttolaitosverkosto ja nyt miltei kaikki muovijäte poltetaan. Vain muutama prosentti hyväuskoisten ihmisten erilliskeräämästä yhdyskuntajätteen erilaatuisista likaisista muoveista saadaan kierrätettyä huonolaatuiseksi muoviksi valtavin panoksin.

Euroopan Unionin komission olisi pitänyt tutkia tarkkaan kymmenen vuotta sitten tapahtuneen Napolin valtavan jätekatastrofin juurisyy: vihreä unelma polttaa keskitetysti lajiteltu polttokelpoinen jäte rinnakkaispoltossa epäonnistui, mikä aiheutti lopulta systeemisen ähkyn. Se oli täydellinen alueellinen ympäristökatastrofi, jossa sotilaat kutsuttiin pitämään lopulta järjestystä.

Napolin jätekatastrofi on kuitenkin todennäköisesti vain valju esisoitto sille, mihin Eurooppa on nyt joutumassa, sillä Baselin sopimukseen tehdyt muutokset ehkäisevät roskan dumppaamisen köyhiin maihin ja meriin samalla kun kaatopaikkoja ei ole, eikä jätteenpolttokapasiteettia ole riittävästi.

Eurooppa tarvitsee nopeasti massiivisen määrän uutta jätteenpolttokapasiteettia.

Komissiossa ei vasen käsi tiedä mitä oikea tekee. Niinpä EU:n pitäisi hiilineutraaliuden nimissä kaksinkertaistaa jätteenpolttokapasiteetti 400 sivuisen syväanalyysin (5) mukaan. EU antoi tämän syväanalyysin lahjaksi YK:n ilmastoneuvottelumekanismin (UNFCCC) COP24:lle Katowiceen, samalla kun jätteen kierrätyksen pitäisi epärealistisesti lisääntyä valtavin askelin.   

1. https://blogs.spectator.co.uk/2019/05/the-worlds-plastic-recycling-problem-isnt-going-away/

2. https://www.bbc.com/news/world-asia-46518747

3, https://www.globalcitizen.org/en/content/britain-malaysia-plastic-recycling-uk-contaminated/

4. https://www.dw.com/en/g7-minus-two-leaders-agree-to-ocean-plastics-charter/a-44107774

5. https://ec.europa.eu/clima/sites/clima/files/docs/pages/com_2018_733_analysis_in_support_en_0.pdf (ks. sivu 187)

6. https://www.thegwpf.org/eu-faces-tsunami-of-plastic-waste-in-wake-of-new-export-restrictions/ (Spectator blogi perustuu tähän pidempään uuteen raporttiini)

]]>
40 http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276778-euhun-kehittymassa-gigaluokan-ymparistokatastrofi-vaaran-politiikan-vuoksi#comments EU Jätehuolto Jyrki Katainen Kiertotalous Fri, 31 May 2019 06:59:43 +0000 Mikko Paunio http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276778-euhun-kehittymassa-gigaluokan-ymparistokatastrofi-vaaran-politiikan-vuoksi
Teuvo Hakkarainen http://raimotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276589-teuvo-hakkarainen <p>Lyhyesti. Mitä tekee kielitaidoton Teuvo Hakkarainen Brysselissä. Istuuko Juncerin kanssa tipottelemassa. Taitaa olla häpeäksi suomalaisille.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lyhyesti. Mitä tekee kielitaidoton Teuvo Hakkarainen Brysselissä. Istuuko Juncerin kanssa tipottelemassa. Taitaa olla häpeäksi suomalaisille.

]]>
150 http://raimotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276589-teuvo-hakkarainen#comments EU Sun, 26 May 2019 21:08:36 +0000 Raimo Tossavainen http://raimotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276589-teuvo-hakkarainen
Keskisuomalaisen ilmastolietsontaa http://mattihytola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276568-keskisuomalaisen-ilmastolietsontaa <p>26.5.2019 Keskisuomalaisessa oli taas ilmastoasiaa. Eräs henkilö matkusteli ympäri planeetta istuttamassa puun taimia. Saa siinä aika monta istutusta tehdä jotta Aasian tai Etelä-Amerikan lennot tulee kompensoitua. Saastuttaahan lentäminen ihan oikeastikin eikä vain harmitonta CO2-kasviravinnetta. Toinen taas oli valmis torppaamaan Suomen tulevat teollisuusinvestoinnit koska muuten koko elämä on vaarassa... Onko sitten parempi että nuo tehtaat rakennetaan Kiinaan tai Intiaan?</p> <p>Molemmat mainitut henkilöt saivat palkkansa tietenkin julkiselta sektorilta joten on hyvin ymmärrettävää että he eivät käsitä mistä heidänkin palkkansa ja matkailunsa maksamiseksi tarvittavat verovarat muodostuvat.</p> <p>Ilmastohyperventiloinnin sijaan kannattaisi hiukan rauhoitttua ja tutustua vaikka maapallon ilmastohistoriaan. Viimeisen jääkauden jälkeen maapallon keskilämpötila on ollut keskimäärin nykyistä korkempia ja vaihdellut useita kertoja. Ei tässä nyt mitään merkillistä ole tapahtunut kun lämpötila on noussut 1,16 sitten 1850-luvun jolloin oli poikkeuksellisen kylmää. Ihmiskunnan osuus vuotuisista CO2 päästöistä on alle 10% ja CO2 kaasun ilmastoa lämmittävä vaikutus alle 10%, vesihöyryn ollessa voimakkain kasvihuonekaasu. Tästä voi jokainen itse laskea mikä on ollut ihmiskunnan CO2 päästöjen osuus tuossa tapahtuneesssa lämpenemisessä. Oikein, varsin pieni. Hyvällä tuurilla olemme onnistuneet siirtämään seuraavan jääkauden alkua hiukan myöhemmäksi. Edes IPCC ei väitä että sään ääri-ilmiöt olisivat lisääntyneet, niistä uutisointi kylläkin. CO2 päästöihin keskittymisen sijaan olisikin syytä keskittyä oikean saatusttamisen ja roskaamisen torjuntaan. Poliitikomme ja virkamiehemme voisivat näyttää esimerkkiä ja hoitaa kokoustamisensa etänä kuten me yksityisellä sektorilla teemme jo ihan kustannus- ja aikataulusyistä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 26.5.2019 Keskisuomalaisessa oli taas ilmastoasiaa. Eräs henkilö matkusteli ympäri planeetta istuttamassa puun taimia. Saa siinä aika monta istutusta tehdä jotta Aasian tai Etelä-Amerikan lennot tulee kompensoitua. Saastuttaahan lentäminen ihan oikeastikin eikä vain harmitonta CO2-kasviravinnetta. Toinen taas oli valmis torppaamaan Suomen tulevat teollisuusinvestoinnit koska muuten koko elämä on vaarassa... Onko sitten parempi että nuo tehtaat rakennetaan Kiinaan tai Intiaan?

Molemmat mainitut henkilöt saivat palkkansa tietenkin julkiselta sektorilta joten on hyvin ymmärrettävää että he eivät käsitä mistä heidänkin palkkansa ja matkailunsa maksamiseksi tarvittavat verovarat muodostuvat.

Ilmastohyperventiloinnin sijaan kannattaisi hiukan rauhoitttua ja tutustua vaikka maapallon ilmastohistoriaan. Viimeisen jääkauden jälkeen maapallon keskilämpötila on ollut keskimäärin nykyistä korkempia ja vaihdellut useita kertoja. Ei tässä nyt mitään merkillistä ole tapahtunut kun lämpötila on noussut 1,16 sitten 1850-luvun jolloin oli poikkeuksellisen kylmää. Ihmiskunnan osuus vuotuisista CO2 päästöistä on alle 10% ja CO2 kaasun ilmastoa lämmittävä vaikutus alle 10%, vesihöyryn ollessa voimakkain kasvihuonekaasu. Tästä voi jokainen itse laskea mikä on ollut ihmiskunnan CO2 päästöjen osuus tuossa tapahtuneesssa lämpenemisessä. Oikein, varsin pieni. Hyvällä tuurilla olemme onnistuneet siirtämään seuraavan jääkauden alkua hiukan myöhemmäksi. Edes IPCC ei väitä että sään ääri-ilmiöt olisivat lisääntyneet, niistä uutisointi kylläkin. CO2 päästöihin keskittymisen sijaan olisikin syytä keskittyä oikean saatusttamisen ja roskaamisen torjuntaan. Poliitikomme ja virkamiehemme voisivat näyttää esimerkkiä ja hoitaa kokoustamisensa etänä kuten me yksityisellä sektorilla teemme jo ihan kustannus- ja aikataulusyistä.

]]>
3 http://mattihytola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276568-keskisuomalaisen-ilmastolietsontaa#comments EU EU:n energia- ja ilmastopolitiikka Hysteria Media Vaalit Sun, 26 May 2019 12:36:37 +0000 Matti Hytölä http://mattihytola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276568-keskisuomalaisen-ilmastolietsontaa
Minulta on viety kaikki, yritys, omaisuus, koti, kotiseutu ja kotimaa http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276547-minulta-on-viety-kaikki-yritys-omaisuus-koti-kotiseutu-ja-kotimaa <p>Siitä huolimatta en äänestänyt Perussuomalaisia vaikka elämäni on tuhottu. En voinut äänestää puoluetta, joka haluaa hajottaa, metelöidä ja luoda kaaoksen Suomeen ja Eurooppaan. Puolue joka haluaa tuoda Länsi-Eurooppaan Venäjän korruptoituneen ja suvaitsemattoman arvomaailman, josta ei ole enää paluuta rauhaan ilman sotaa. Puoluetta joka pyrkii keräämään ääniä heikommassa asemassa olevilta kansalaisilta, mutta ei ole esittänyt yhtään ainoata ehdotusta tai ratkaisua, että kuinka heidän elämäänsä parantaa.</p><p>En ole yksin Suomessa ja Euroopassa, joka on joutunut kokemaan epäoikeudenmukaisuutta tuomioistuimissa ja viranomaistoiminnassa. En ole yksin, jolta on viety kaikki. En ole yksin, jonka perheen jäsenet lapsineen on ajettu kotoa pankkien mielivallan toimesta. En ole yksin, joka ei ole saanut yhtään oikeudenmukaista, puolueetonta ja riippumatonta oikeudenkäyntiä. En ole yksin, jonka perheenjäsen on tehnyt itsemurhan pankkikriisin seurauksena. Äitini ja toisen veljeni ennenaikainen kuolema johtui todistettavasti oikeuslaitoksen &rdquo;korruptiosta&rdquo; tai haluttomuudesta noudattaa Suomen lakia. Näistä vääryksistä huolimatta minä ja viisi veljeäni emme &nbsp;lähteneet anarkian ja väkivallan tielle, koska vieläkin luotamme, että väärydet korjataan ajan myötä.</p><p>Ratkaisu siihen ei ole kuitenkaan Euroopan valtioiden ja Euroopan Unionin saattaminen hallitsemattomaan kaaokseen Venäjän lahjonnalla ja propagandalla.&nbsp;</p><p>Sinä et halua Suomeen tai muualle Euroopan Unioniin Brexitiä, sillä me olemme saaneet seurata jo pitkään sitä Venäjän propagandan voittoa, joka Britanniassa on tapahtumassa.</p><p>Itse äänestin Eurovaaleissa ennakkoon sitä vastaan, että Suomen ja Euroopan Unionin saavutettuja arvoja ja kansalaisten yhdenvertaisuutta ei tuhottaisi.&nbsp;</p><p>Äänestin sitä vastaan, ettei Euroopasta tehtäisi Itä-Ukrainaa, joka on ollut, ja tulee olemaan määräämättömän ajan Venäjän otteessa, jossa kansalaiset todella kärsivät maanpäällisessä helvetissä joka ikinen päivä ja Putin ei anna armoa, niin kuin se ei ole antanut armoa Syyrian naisille ja lapsille.&nbsp;</p><p>Jos me nyt luovutamme Euroopassa tulevaisuutemme Putinin myötäpuolille, niin meiltä loppuu rauhaisa yhdessäelo eri kansojen kesken. Syöksymme kohti keskiaikaa ja keskelle väkivaltaa, josta nousevat uudet stalinit ja hitlerit.</p><p>Älä äänestä tämän hetkisen oman elämäsi puolesta, vaan äänestä lapsiesi ja lastenlastesi paremman tulevaisuuden puolesta, jossa sinäkin voit tulevaisuudessa vaikuttaa.</p><p>Kaikki vääryydet on oikaistavissa ajan myötä. Mikään vääryys ei korjaannu hetkessä anarkialla ja väkivallalla. He, jotka sellaista tavoittelevat, ihannoivat sitä sotaista elämää ja fyysisen väkivallan käyttöä, jota ei pysty hallitsemaan pirukaan, vaan haluaa sitä sekasortoa jatkaa loputtomiin.</p><p>Valinta on nyt sinun, sillä Sinunkin äänesi on vaaleissa tulevaisuuden ratkaisija. Luotatko järkevään poliittiseen päätöksentekoon vai annatko tukesi valheellisille venäjämielisille lupauksille, joilla heikennetään meidän kaikkien arkipäivän turvallisuutta ja valtioiden itsenäisyyttä. Äänestätkö lapsesi ja lapsenlapsesi elämään Itä-Ukrainan kaltaiseen tilanteeseen vai mahdollisuuksien Euroopan Unioniin, jossa rehellisillä vaaleilla voi vaikuttaa omaan ja perheen tulevaisuuteen? Väkivallalla johdetuissa diktatuureissa sitä mahdollisuutta ei ole.</p><p>Nyt äänestämme myös omista arvoistamme ja oikeuksistamme ja meidän ääntämme kuunnellaan, että meidän kulttuurimme säilyy ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että meidän arvojamme ei rikota ja muuteta ilman meidän suostumustamme.</p><p>Nyt äänestetään myös Suomen hyvinvoinnin puolesta, joka on täydellisesti riippuvainen ulkomaanviennistä.</p><p>Vaikka itse koet nyt elämäsi olevan karilla, niin katso ympärillesi, niin voit nähdä ne mahdollisuudet, jotka Suomi ja Eurooppa voi tarjota Sinulle, lapsillesi ja lastenlapsillesi, jota rajansa sulkeva Suomi ei voi koskaan tarjota.&nbsp;</p><p><strong>Päätä Sinä se Äänestäessäsi Ehdokasta, joka ajaa parempaa tulevaisuutta tai anarkiaa ja tuhoa!</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Kuvassa vasemmalla äitini ottama kuva armeija-aikaan 1980 lapsuudenkotini pihalla Vuokatissa. Oikealla kuva CCCP.n passin kanssa Moskovan lentokentällä, kun Suomen passini siihen vaihdettiin lennon vaihtoa odotellessa 1984. CCCP:n passi tuntui raskaalta kädessäni. Armeijakuvani vieressä, joka ei ole näkyvissä, on lentopommin kärki. Se lentopommi pudotettiin synnyinkotini viereen Neuvostoliiton pommikoneesta, mutta jäi suutariksi. Lentopommin kärestä isäni teki &quot;vellikellon&quot;, jolla meidät kutsuttiin syömään heinäpellolta. Niin kaikui heinäpellolle muisto siitä, että isäni säästyi kuolemalta ja minä synnyin itsenäiseen Suomeen, mutta isäni vanhin veli sai surmansa Talvisodassa. Isäni kuoli vasta 54-vuoden iässä, kun kävin armeijaa. Minulle jäi hoidettavaksi kolme perheyritystä, jotka hoidin armeijasta käsin, mutta en pyytänyt vapautusta palveluksesta, vaan hoidin yritykset ja kansalaisvelvollisuuteni kunnialla loppuun saakka. Olin aloittanut työt perheyrityksessämme jo 9-vuotiaana. Yrityksestämme kasvatin myöhemmin Pohjoismaiden suurimman alansa yrityksen, joka on työllistänyt viimeiset 30-vuotta satoja työntekijöitä, nykyään yrityksemme työllistää suoranaisesti noin 400 työntekijää ja välillisesti 400 lisää. Verotuloja se on synnyttänyt tähän mennessä noin 500miljoonaa euroa. Se yritys meiltä ryöstettiin ja minut ajettiin maanpakoon. Siitä huolimatta näin kirjoitan, sillä kotimaani on minulle Rakas! Hautaani sinne ei tule, sillä en voi luottaa siihen, että sitä mulle siellä suotaisiin, joten tuhkani sirotellaan viiteen eri maahan.</p><p><strong>Tässä Perussuomalaisille esimerkkiä Isänmaanrakkaudesta ja Kansallismielisyydestä! Tehkää ensin jotain konkreettista Suomen hyväksi ja mesokaa vasta sitten.</strong></p><p>Saavutin nyt muutama päivä sitten tavoitteeni blogien lukijamäärässä, eli yli puolimiljoonaa eri lukijaa, joten alan nyt lopettelemaan vähitellen blogien kirjoittamista ja Suomen median seuraamisen, kun mitään tulosta ei näyttänyt tulevan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Siitä huolimatta en äänestänyt Perussuomalaisia vaikka elämäni on tuhottu. En voinut äänestää puoluetta, joka haluaa hajottaa, metelöidä ja luoda kaaoksen Suomeen ja Eurooppaan. Puolue joka haluaa tuoda Länsi-Eurooppaan Venäjän korruptoituneen ja suvaitsemattoman arvomaailman, josta ei ole enää paluuta rauhaan ilman sotaa. Puoluetta joka pyrkii keräämään ääniä heikommassa asemassa olevilta kansalaisilta, mutta ei ole esittänyt yhtään ainoata ehdotusta tai ratkaisua, että kuinka heidän elämäänsä parantaa.

En ole yksin Suomessa ja Euroopassa, joka on joutunut kokemaan epäoikeudenmukaisuutta tuomioistuimissa ja viranomaistoiminnassa. En ole yksin, jolta on viety kaikki. En ole yksin, jonka perheen jäsenet lapsineen on ajettu kotoa pankkien mielivallan toimesta. En ole yksin, joka ei ole saanut yhtään oikeudenmukaista, puolueetonta ja riippumatonta oikeudenkäyntiä. En ole yksin, jonka perheenjäsen on tehnyt itsemurhan pankkikriisin seurauksena. Äitini ja toisen veljeni ennenaikainen kuolema johtui todistettavasti oikeuslaitoksen ”korruptiosta” tai haluttomuudesta noudattaa Suomen lakia. Näistä vääryksistä huolimatta minä ja viisi veljeäni emme  lähteneet anarkian ja väkivallan tielle, koska vieläkin luotamme, että väärydet korjataan ajan myötä.

Ratkaisu siihen ei ole kuitenkaan Euroopan valtioiden ja Euroopan Unionin saattaminen hallitsemattomaan kaaokseen Venäjän lahjonnalla ja propagandalla. 

Sinä et halua Suomeen tai muualle Euroopan Unioniin Brexitiä, sillä me olemme saaneet seurata jo pitkään sitä Venäjän propagandan voittoa, joka Britanniassa on tapahtumassa.

Itse äänestin Eurovaaleissa ennakkoon sitä vastaan, että Suomen ja Euroopan Unionin saavutettuja arvoja ja kansalaisten yhdenvertaisuutta ei tuhottaisi. 

Äänestin sitä vastaan, ettei Euroopasta tehtäisi Itä-Ukrainaa, joka on ollut, ja tulee olemaan määräämättömän ajan Venäjän otteessa, jossa kansalaiset todella kärsivät maanpäällisessä helvetissä joka ikinen päivä ja Putin ei anna armoa, niin kuin se ei ole antanut armoa Syyrian naisille ja lapsille. 

Jos me nyt luovutamme Euroopassa tulevaisuutemme Putinin myötäpuolille, niin meiltä loppuu rauhaisa yhdessäelo eri kansojen kesken. Syöksymme kohti keskiaikaa ja keskelle väkivaltaa, josta nousevat uudet stalinit ja hitlerit.

Älä äänestä tämän hetkisen oman elämäsi puolesta, vaan äänestä lapsiesi ja lastenlastesi paremman tulevaisuuden puolesta, jossa sinäkin voit tulevaisuudessa vaikuttaa.

Kaikki vääryydet on oikaistavissa ajan myötä. Mikään vääryys ei korjaannu hetkessä anarkialla ja väkivallalla. He, jotka sellaista tavoittelevat, ihannoivat sitä sotaista elämää ja fyysisen väkivallan käyttöä, jota ei pysty hallitsemaan pirukaan, vaan haluaa sitä sekasortoa jatkaa loputtomiin.

Valinta on nyt sinun, sillä Sinunkin äänesi on vaaleissa tulevaisuuden ratkaisija. Luotatko järkevään poliittiseen päätöksentekoon vai annatko tukesi valheellisille venäjämielisille lupauksille, joilla heikennetään meidän kaikkien arkipäivän turvallisuutta ja valtioiden itsenäisyyttä. Äänestätkö lapsesi ja lapsenlapsesi elämään Itä-Ukrainan kaltaiseen tilanteeseen vai mahdollisuuksien Euroopan Unioniin, jossa rehellisillä vaaleilla voi vaikuttaa omaan ja perheen tulevaisuuteen? Väkivallalla johdetuissa diktatuureissa sitä mahdollisuutta ei ole.

Nyt äänestämme myös omista arvoistamme ja oikeuksistamme ja meidän ääntämme kuunnellaan, että meidän kulttuurimme säilyy ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että meidän arvojamme ei rikota ja muuteta ilman meidän suostumustamme.

Nyt äänestetään myös Suomen hyvinvoinnin puolesta, joka on täydellisesti riippuvainen ulkomaanviennistä.

Vaikka itse koet nyt elämäsi olevan karilla, niin katso ympärillesi, niin voit nähdä ne mahdollisuudet, jotka Suomi ja Eurooppa voi tarjota Sinulle, lapsillesi ja lastenlapsillesi, jota rajansa sulkeva Suomi ei voi koskaan tarjota. 

Päätä Sinä se Äänestäessäsi Ehdokasta, joka ajaa parempaa tulevaisuutta tai anarkiaa ja tuhoa!

 

Kuvassa vasemmalla äitini ottama kuva armeija-aikaan 1980 lapsuudenkotini pihalla Vuokatissa. Oikealla kuva CCCP.n passin kanssa Moskovan lentokentällä, kun Suomen passini siihen vaihdettiin lennon vaihtoa odotellessa 1984. CCCP:n passi tuntui raskaalta kädessäni. Armeijakuvani vieressä, joka ei ole näkyvissä, on lentopommin kärki. Se lentopommi pudotettiin synnyinkotini viereen Neuvostoliiton pommikoneesta, mutta jäi suutariksi. Lentopommin kärestä isäni teki "vellikellon", jolla meidät kutsuttiin syömään heinäpellolta. Niin kaikui heinäpellolle muisto siitä, että isäni säästyi kuolemalta ja minä synnyin itsenäiseen Suomeen, mutta isäni vanhin veli sai surmansa Talvisodassa. Isäni kuoli vasta 54-vuoden iässä, kun kävin armeijaa. Minulle jäi hoidettavaksi kolme perheyritystä, jotka hoidin armeijasta käsin, mutta en pyytänyt vapautusta palveluksesta, vaan hoidin yritykset ja kansalaisvelvollisuuteni kunnialla loppuun saakka. Olin aloittanut työt perheyrityksessämme jo 9-vuotiaana. Yrityksestämme kasvatin myöhemmin Pohjoismaiden suurimman alansa yrityksen, joka on työllistänyt viimeiset 30-vuotta satoja työntekijöitä, nykyään yrityksemme työllistää suoranaisesti noin 400 työntekijää ja välillisesti 400 lisää. Verotuloja se on synnyttänyt tähän mennessä noin 500miljoonaa euroa. Se yritys meiltä ryöstettiin ja minut ajettiin maanpakoon. Siitä huolimatta näin kirjoitan, sillä kotimaani on minulle Rakas! Hautaani sinne ei tule, sillä en voi luottaa siihen, että sitä mulle siellä suotaisiin, joten tuhkani sirotellaan viiteen eri maahan.

Tässä Perussuomalaisille esimerkkiä Isänmaanrakkaudesta ja Kansallismielisyydestä! Tehkää ensin jotain konkreettista Suomen hyväksi ja mesokaa vasta sitten.

Saavutin nyt muutama päivä sitten tavoitteeni blogien lukijamäärässä, eli yli puolimiljoonaa eri lukijaa, joten alan nyt lopettelemaan vähitellen blogien kirjoittamista ja Suomen median seuraamisen, kun mitään tulosta ei näyttänyt tulevan.

]]>
4 http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276547-minulta-on-viety-kaikki-yritys-omaisuus-koti-kotiseutu-ja-kotimaa#comments EU Eurovaalit 2019 Media Perussuomalaiset Venäjä Sun, 26 May 2019 03:02:00 +0000 Pertti Lindeman http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276547-minulta-on-viety-kaikki-yritys-omaisuus-koti-kotiseutu-ja-kotimaa
Eurooppa-kirkon johtopaikoille ehdolla vain uskossa lujia http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276530-eurooppa-kirkon-johtopaikoille-ehdolla-vain-uskossa-lujia <p>&nbsp;</p> <p>&quot;...kaikista huolimatta EU on lopulta pärjännyt hyvin, mutta mutta nyt olisi uudistumisen aika.&quot;</p> <p>Kuka näin sanoo? Kuka tommottis suustans päästelee? kysyi alikersantti Hietanen, kun uusi huoltovääpeli vetistä mutta kovaherneistä rokkaa kehui.</p> <p>Ruokailu ei Ole velvollisuus; sen voi jättää syömättä. Mutta EU näyttää olevan velvollisuus, pakkopuuroa, jota ei voi jättää syömättä, vaikka miten väkinäiseksi menisi.</p> <p>&quot;Eurooppa on selvinyt hyvin...&quot;, samainen taho jatkaa. Kantansa ehdottomuutta hän kuitenkin lievittää luettelemalla pahimmat koettelemukset:, kriisien suman: finanssi-, velka-, ja pakolaiskriisi, Venäjän &quot;geopoliittinen uhittelu&quot; ja vielä brexit.</p> <p>Tuossa ei tosin ollut kuin pahimmat jäävuoren huiput.</p> <p>Oikeasti voitaisiinluetella pitkä lista asilista, joissa Europpalla ei todellakaan Ole mennyt hyvin:</p> <p>Talouden sakkaaminen, olennaisesti maailmantalouta hitaampi kasvu, Euron synnynnäiset viat ja vääristymät, moraalikato, bail out, jne.</p> <p>Seurauksena syvin kansallinen ja alueellinen vastakkainasettelu sitten 1930-luvun.</p> <p>Ja näistä paljolti itsehankituista ja aiheutetuista ongelmista seurannut peruuttamattomasti edennyt Euroopan alennustila, ajautuminen globaalin politiikan apupojaksi, jota milloin länsi, milloin itä vetelee kölin alta etc. muuta vastaavaa &quot;mukavaa&quot;.</p> <p>Mikä avuksi? Arvatenkin lisää samaa myrkkyä, entistä tuimemmin annoksin. Eli: &quot;Lisää unionia!&quot;</p> <p>Sitten puhuja tekee suurdiagnoosin, jolla uskoo selittävänsä koko taudin synnyt syvät:</p> <p>&quot;..EU-tason ongelmana on, että nationalistien ja populististen puolueiden nousu jarrutaa unionin kehittämistä?&quot;.</p> <p>Niinpä kai. Riittävän korkeasta norsunluutornista karsottuna aika ja avaruus, syy ja seuraus saattavat sekoittua keskenään, ja tietysti se sen tekeekin.</p> <p>Ja tähänkin epäilemättä Sama lääkitys:</p> <p>Lisää Unionia.</p> <p>Siispä kysymme: Kuka näin puhuu nyt?</p> <p>Kuka näin paradigmattisesti ja oikeauskoisesti uskoo, kun epäusko valtaa alaa eri tahoilla.. Nallekin sanoi tällä viikolla että Euro on epäkelpo.. Käytän tätä neutraalia ilmausta kun en saa nyt linkattua tämän tarkkaa muotoilua.</p> <p>Tämä siteerattu uskossaan vahva Mies on muutenehdolla EKP:n pääjohtajaksi. Hän on tietenkin Olli Rehn. EU liitännäisorganisaatioineen on kuin läpipoliittinen tanke, että mitään agnostikkoja tai muuten oikeassa uuskossaan hoipertelevia ei tämän sekulaarin kirkon öiispoiksi voi edes harkita. Vaikka kristillisen kirkon piirissä on nähty ja nähdään sellaista, että piispaksi voidaan valuta henkilö joka ei usko organisaation perusperiaatteisiin, toisinsanoen ei usko jumalaan tai kirkkonsa opin keskeisimpiin pilareihin, ei sellainen luopumus voi tulla kysymykseen.</p> <p>Todistamme omassa ajassamme, miten hengellinen kirkko on käytännöissään liberalimpi, kuin maallinen ideologinen kirkko, EU. Ellei EUvanhoista lähtökohdistaan johtuen kantaisi harteillaan vapauksien ja yleishyvään pyrkimisopin reikaleita, tyhmemp tarkkailija, siis sellainen kuin tämän kirjoittaja, saattaisi havaitsemansa nojalla erehtyä oikeasta katsannosta harhateille, ja pitää Euroopan yhdentymisorganisaatioita perin fundamentalistisina ja ortodoksisina laitoksina, jossa kirkossa harhaoppisille on varattu suora tie helvetin tuleen.</p> <p>​</p> <p>​</p> <p>​</p> <p>​</p> <p>​</p> <p>​</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

"...kaikista huolimatta EU on lopulta pärjännyt hyvin, mutta mutta nyt olisi uudistumisen aika."

Kuka näin sanoo? Kuka tommottis suustans päästelee? kysyi alikersantti Hietanen, kun uusi huoltovääpeli vetistä mutta kovaherneistä rokkaa kehui.

Ruokailu ei Ole velvollisuus; sen voi jättää syömättä. Mutta EU näyttää olevan velvollisuus, pakkopuuroa, jota ei voi jättää syömättä, vaikka miten väkinäiseksi menisi.

"Eurooppa on selvinyt hyvin...", samainen taho jatkaa. Kantansa ehdottomuutta hän kuitenkin lievittää luettelemalla pahimmat koettelemukset:, kriisien suman: finanssi-, velka-, ja pakolaiskriisi, Venäjän "geopoliittinen uhittelu" ja vielä brexit.

Tuossa ei tosin ollut kuin pahimmat jäävuoren huiput.

Oikeasti voitaisiinluetella pitkä lista asilista, joissa Europpalla ei todellakaan Ole mennyt hyvin:

Talouden sakkaaminen, olennaisesti maailmantalouta hitaampi kasvu, Euron synnynnäiset viat ja vääristymät, moraalikato, bail out, jne.

Seurauksena syvin kansallinen ja alueellinen vastakkainasettelu sitten 1930-luvun.

Ja näistä paljolti itsehankituista ja aiheutetuista ongelmista seurannut peruuttamattomasti edennyt Euroopan alennustila, ajautuminen globaalin politiikan apupojaksi, jota milloin länsi, milloin itä vetelee kölin alta etc. muuta vastaavaa "mukavaa".

Mikä avuksi? Arvatenkin lisää samaa myrkkyä, entistä tuimemmin annoksin. Eli: "Lisää unionia!"

Sitten puhuja tekee suurdiagnoosin, jolla uskoo selittävänsä koko taudin synnyt syvät:

"..EU-tason ongelmana on, että nationalistien ja populististen puolueiden nousu jarrutaa unionin kehittämistä?".

Niinpä kai. Riittävän korkeasta norsunluutornista karsottuna aika ja avaruus, syy ja seuraus saattavat sekoittua keskenään, ja tietysti se sen tekeekin.

Ja tähänkin epäilemättä Sama lääkitys:

Lisää Unionia.

Siispä kysymme: Kuka näin puhuu nyt?

Kuka näin paradigmattisesti ja oikeauskoisesti uskoo, kun epäusko valtaa alaa eri tahoilla.. Nallekin sanoi tällä viikolla että Euro on epäkelpo.. Käytän tätä neutraalia ilmausta kun en saa nyt linkattua tämän tarkkaa muotoilua.

Tämä siteerattu uskossaan vahva Mies on muutenehdolla EKP:n pääjohtajaksi. Hän on tietenkin Olli Rehn. EU liitännäisorganisaatioineen on kuin läpipoliittinen tanke, että mitään agnostikkoja tai muuten oikeassa uuskossaan hoipertelevia ei tämän sekulaarin kirkon öiispoiksi voi edes harkita. Vaikka kristillisen kirkon piirissä on nähty ja nähdään sellaista, että piispaksi voidaan valuta henkilö joka ei usko organisaation perusperiaatteisiin, toisinsanoen ei usko jumalaan tai kirkkonsa opin keskeisimpiin pilareihin, ei sellainen luopumus voi tulla kysymykseen.

Todistamme omassa ajassamme, miten hengellinen kirkko on käytännöissään liberalimpi, kuin maallinen ideologinen kirkko, EU. Ellei EUvanhoista lähtökohdistaan johtuen kantaisi harteillaan vapauksien ja yleishyvään pyrkimisopin reikaleita, tyhmemp tarkkailija, siis sellainen kuin tämän kirjoittaja, saattaisi havaitsemansa nojalla erehtyä oikeasta katsannosta harhateille, ja pitää Euroopan yhdentymisorganisaatioita perin fundamentalistisina ja ortodoksisina laitoksina, jossa kirkossa harhaoppisille on varattu suora tie helvetin tuleen.

]]>
3 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276530-eurooppa-kirkon-johtopaikoille-ehdolla-vain-uskossa-lujia#comments EKP:n pääjohtaja EU EU-vaalit 2019 Olli Rehn Sat, 25 May 2019 15:45:14 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276530-eurooppa-kirkon-johtopaikoille-ehdolla-vain-uskossa-lujia
Äänestä sen puolesta mitä pidät tärkeänä http://neuvottelijasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276508-aanesta-sen-puolesta-mita-pidat-tarkeana <p>Huomenna, 26.5. on EU-parlamenttivaalien varsinainen äänestyspäivä. Vaikka ennakkoäänestäminen oli vilkkaampaa kuin edellisissä vaaleissa, on olemassa vaara, että äänestysvilkkaus jää alle 50 prosentin. Vaikka EU ja sen instituutiot saattavat vaikuttaa kaukaisilta, vaikuttavat Brysselissä ja Strasbourgissa tehdyt päätökset jokaisen eurooppalaisen elämään. Ota selvää ehdokkaista ja käy äänestämässä viimeistään huomenna. Minä tarjoan sinulle sosiaalisen, ihmis- ja työelämäoikeuksia painottavan vaihtoehdon.</p><p>Olen omassa työssäni nähnyt, mitä riittämätön toimeentulo tarkoittaa. Se aiheuttaa suunnattoman määrän inhimillistä stressiä ja pahoinvointia. Elämiseen riittävä palkka ja työtunnit on tärkeä vaatimus myös Euroopassa. Työehdoista on sovittava kansallisesti työehtosopimuksilla ja kaikille on kyettävä takaamaan elämiseen riittävä palkka. Euroopassa ei saa olla sijaa työehtojen polkemiselle, sosiaaliselle dumppaukselle, saati ihmiskaupalle ja hyväksikäytölle.</p><p>Työelämän ulkopuolellakin kaikkia ihmisiä on kohdeltava inhimillisesti. Inhimillisen kohtelun on ulotuttava myös EU:n ulkopuolelta tänne kestävin perustein pyrkiviin ihmisiin. Meillä on oltava oikeus oppimiseen, toimeentuloon, työhön ja turvallisuuteen. Meillä kaikilla on oltava tunne, että pystymme itse vaikuttamaan omaan ja lähiyhteisömme elämään. Kaikkien osallisuus luo turvallisuutta.<br />Koko maailma on suuressa muutoksessa. Tarvitsemme tulevaisuudessa lisää tietoa, lisää osaamista ja lisää yhteisymmärrystä, jotta voimme vastata muutoksen tuomiin haasteisiin. Yksi suurimmista on ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma haaste. Eurooppalaisen ihmisen hiilijalanjälki on globaalisti jättiläismäinen. Silti Euroopassakin mahdollisuudet sen pienentämiseen ovat eri ihmisillä hyvin erilaisia. Siksi on pidettävä huoli siitä, että sopeutuminen ilmastonmuutokseen toteutetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Muutoksen kustannukset on jaettava oikeudenmukaisesti kunkin tulotaso huomioiden.</p><p>Jos työelämä- ja ihmisoikeudet, inhimillinen kohtelu ja hyvinvointi sekä ilmastonmuutoksen sosiaalisesti kestävä torjunta on sinulle tärkeitä, äänestä minua numerolla 102. Mutta tärkeintä on, että käyt joka tapauksessa antamalla oman äänesi Euroopan tulevaisuudelle.</p><p>&nbsp;</p><p>Lue lisää:&nbsp; <a href="http://jaanaylitalo.fi">www.jaanaylitalo.fi</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Huomenna, 26.5. on EU-parlamenttivaalien varsinainen äänestyspäivä. Vaikka ennakkoäänestäminen oli vilkkaampaa kuin edellisissä vaaleissa, on olemassa vaara, että äänestysvilkkaus jää alle 50 prosentin. Vaikka EU ja sen instituutiot saattavat vaikuttaa kaukaisilta, vaikuttavat Brysselissä ja Strasbourgissa tehdyt päätökset jokaisen eurooppalaisen elämään. Ota selvää ehdokkaista ja käy äänestämässä viimeistään huomenna. Minä tarjoan sinulle sosiaalisen, ihmis- ja työelämäoikeuksia painottavan vaihtoehdon.

Olen omassa työssäni nähnyt, mitä riittämätön toimeentulo tarkoittaa. Se aiheuttaa suunnattoman määrän inhimillistä stressiä ja pahoinvointia. Elämiseen riittävä palkka ja työtunnit on tärkeä vaatimus myös Euroopassa. Työehdoista on sovittava kansallisesti työehtosopimuksilla ja kaikille on kyettävä takaamaan elämiseen riittävä palkka. Euroopassa ei saa olla sijaa työehtojen polkemiselle, sosiaaliselle dumppaukselle, saati ihmiskaupalle ja hyväksikäytölle.

Työelämän ulkopuolellakin kaikkia ihmisiä on kohdeltava inhimillisesti. Inhimillisen kohtelun on ulotuttava myös EU:n ulkopuolelta tänne kestävin perustein pyrkiviin ihmisiin. Meillä on oltava oikeus oppimiseen, toimeentuloon, työhön ja turvallisuuteen. Meillä kaikilla on oltava tunne, että pystymme itse vaikuttamaan omaan ja lähiyhteisömme elämään. Kaikkien osallisuus luo turvallisuutta.
Koko maailma on suuressa muutoksessa. Tarvitsemme tulevaisuudessa lisää tietoa, lisää osaamista ja lisää yhteisymmärrystä, jotta voimme vastata muutoksen tuomiin haasteisiin. Yksi suurimmista on ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma haaste. Eurooppalaisen ihmisen hiilijalanjälki on globaalisti jättiläismäinen. Silti Euroopassakin mahdollisuudet sen pienentämiseen ovat eri ihmisillä hyvin erilaisia. Siksi on pidettävä huoli siitä, että sopeutuminen ilmastonmuutokseen toteutetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Muutoksen kustannukset on jaettava oikeudenmukaisesti kunkin tulotaso huomioiden.

Jos työelämä- ja ihmisoikeudet, inhimillinen kohtelu ja hyvinvointi sekä ilmastonmuutoksen sosiaalisesti kestävä torjunta on sinulle tärkeitä, äänestä minua numerolla 102. Mutta tärkeintä on, että käyt joka tapauksessa antamalla oman äänesi Euroopan tulevaisuudelle.

 

Lue lisää:  www.jaanaylitalo.fi

]]>
1 http://neuvottelijasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276508-aanesta-sen-puolesta-mita-pidat-tarkeana#comments EU Sat, 25 May 2019 10:08:22 +0000 Jaana Ylitalo http://neuvottelijasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276508-aanesta-sen-puolesta-mita-pidat-tarkeana
Äänestä sen puolesta mitä pidät tärkeänä http://neuvottelijasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276507-aanesta-sen-puolesta-mita-pidat-tarkeana <p>Huomenna, 26.5. on EU-parlamenttivaalien varsinainen äänestyspäivä. Vaikka ennakkoäänestäminen oli vilkkaampaa kuin edellisissä vaaleissa, on olemassa vaara, että äänestysvilkkaus jää alle 50 prosentin. Vaikka EU ja sen instituutiot saattavat vaikuttaa kaukaisilta, vaikuttavat Brysselissä ja Strasbourgissa tehdyt päätökset jokaisen eurooppalaisen elämään. Ota selvää ehdokkaista ja käy äänestämässä viimeistään huomenna. Minä tarjoan sinulle sosiaalisen, ihmis- ja työelämäoikeuksia painottavan vaihtoehdon.</p><p>Olen omassa työssäni nähnyt, mitä riittämätön toimeentulo tarkoittaa. Se aiheuttaa suunnattoman määrän inhimillistä stressiä ja pahoinvointia. Elämiseen riittävä palkka ja työtunnit on tärkeä vaatimus myös Euroopassa. Työehdoista on sovittava kansallisesti työehtosopimuksilla ja kaikille on kyettävä takaamaan elämiseen riittävä palkka. Euroopassa ei saa olla sijaa työehtojen polkemiselle, sosiaaliselle dumppaukselle, saati ihmiskaupalle ja hyväksikäytölle.</p><p>Työelämän ulkopuolellakin kaikkia ihmisiä on kohdeltava inhimillisesti. Inhimillisen kohtelun on ulotuttava myös EU:n ulkopuolelta tänne kestävin perustein pyrkiviin ihmisiin. Meillä on oltava oikeus oppimiseen, toimeentuloon, työhön ja turvallisuuteen. Meillä kaikilla on oltava tunne, että pystymme itse vaikuttamaan omaan ja lähiyhteisömme elämään. Kaikkien osallisuus luo turvallisuutta.<br />Koko maailma on suuressa muutoksessa. Tarvitsemme tulevaisuudessa lisää tietoa, lisää osaamista ja lisää yhteisymmärrystä, jotta voimme vastata muutoksen tuomiin haasteisiin. Yksi suurimmista on ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma haaste. Eurooppalaisen ihmisen hiilijalanjälki on globaalisti jättiläismäinen. Silti Euroopassakin mahdollisuudet sen pienentämiseen ovat eri ihmisillä hyvin erilaisia. Siksi on pidettävä huoli siitä, että sopeutuminen ilmastonmuutokseen toteutetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Muutoksen kustannukset on jaettava oikeudenmukaisesti kunkin tulotaso huomioiden.</p><p>Jos työelämä- ja ihmisoikeudet, inhimillinen kohtelu ja hyvinvointi sekä ilmastonmuutoksen sosiaalisesti kestävä torjunta on sinulle tärkeitä, äänestä minua numerolla 102. Mutta tärkeintä on, että käyt joka tapauksessa antamalla oman äänesi Euroopan tulevaisuudelle.</p><p>&nbsp;</p><p>Lue lisää:&nbsp; <a href="http://jaanaylitalo.fi">www.jaanaylitalo.fi</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Huomenna, 26.5. on EU-parlamenttivaalien varsinainen äänestyspäivä. Vaikka ennakkoäänestäminen oli vilkkaampaa kuin edellisissä vaaleissa, on olemassa vaara, että äänestysvilkkaus jää alle 50 prosentin. Vaikka EU ja sen instituutiot saattavat vaikuttaa kaukaisilta, vaikuttavat Brysselissä ja Strasbourgissa tehdyt päätökset jokaisen eurooppalaisen elämään. Ota selvää ehdokkaista ja käy äänestämässä viimeistään huomenna. Minä tarjoan sinulle sosiaalisen, ihmis- ja työelämäoikeuksia painottavan vaihtoehdon.

Olen omassa työssäni nähnyt, mitä riittämätön toimeentulo tarkoittaa. Se aiheuttaa suunnattoman määrän inhimillistä stressiä ja pahoinvointia. Elämiseen riittävä palkka ja työtunnit on tärkeä vaatimus myös Euroopassa. Työehdoista on sovittava kansallisesti työehtosopimuksilla ja kaikille on kyettävä takaamaan elämiseen riittävä palkka. Euroopassa ei saa olla sijaa työehtojen polkemiselle, sosiaaliselle dumppaukselle, saati ihmiskaupalle ja hyväksikäytölle.

Työelämän ulkopuolellakin kaikkia ihmisiä on kohdeltava inhimillisesti. Inhimillisen kohtelun on ulotuttava myös EU:n ulkopuolelta tänne kestävin perustein pyrkiviin ihmisiin. Meillä on oltava oikeus oppimiseen, toimeentuloon, työhön ja turvallisuuteen. Meillä kaikilla on oltava tunne, että pystymme itse vaikuttamaan omaan ja lähiyhteisömme elämään. Kaikkien osallisuus luo turvallisuutta.
Koko maailma on suuressa muutoksessa. Tarvitsemme tulevaisuudessa lisää tietoa, lisää osaamista ja lisää yhteisymmärrystä, jotta voimme vastata muutoksen tuomiin haasteisiin. Yksi suurimmista on ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma haaste. Eurooppalaisen ihmisen hiilijalanjälki on globaalisti jättiläismäinen. Silti Euroopassakin mahdollisuudet sen pienentämiseen ovat eri ihmisillä hyvin erilaisia. Siksi on pidettävä huoli siitä, että sopeutuminen ilmastonmuutokseen toteutetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Muutoksen kustannukset on jaettava oikeudenmukaisesti kunkin tulotaso huomioiden.

Jos työelämä- ja ihmisoikeudet, inhimillinen kohtelu ja hyvinvointi sekä ilmastonmuutoksen sosiaalisesti kestävä torjunta on sinulle tärkeitä, äänestä minua numerolla 102. Mutta tärkeintä on, että käyt joka tapauksessa antamalla oman äänesi Euroopan tulevaisuudelle.

 

Lue lisää:  www.jaanaylitalo.fi

]]>
0 http://neuvottelijasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276507-aanesta-sen-puolesta-mita-pidat-tarkeana#comments EU Sat, 25 May 2019 10:08:19 +0000 Jaana Ylitalo http://neuvottelijasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276507-aanesta-sen-puolesta-mita-pidat-tarkeana
EU:lta rauhaa, demokratiaa ja reilumpaa taloutta http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276500-eulta-rauhaa-demokratiaa-ja-reilumpaa-taloutta <p><strong>Demokraattinen Länsi-Eurooppa</strong> on vain pienehkö Aasian mantereen niemi. Lisäksi tämä niemi jakautuu kymmenien kansallisvaltioiden mosaiikiksi. Nuo valtiot ovat käyneet vuosisatoja karmeita sotia, joista painajaismaisimmat olivat kaksi maailmansotaa viime vuosisadalla. Niistä toisen jälkeen eurooppalaiset ottivat vihoviimein järjen käteen ja päättivät: ei koskaan enää. Se oli Euroopan Unionin alku.</p><p>&nbsp;&nbsp; EU on yksi maailman johtavista talousalueista. Sillä alalla on vielä paljon tekemistä. EU:n täysjäseniksi pääsi liian aikaisin monta entistä itäblokin maata. Ne olisi pitänyt panna ensin valmistelevalle luokalle. EU ei ole myöskään pystynyt pitämään bisneslurjustelua poissa unionin alueelta. Jopa veroparatiisitoimintaa esiintyy. Kaikki maat eivät noudata EU:n sääntöjä. Tuossa kaikessa on paljon tekemistä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Suomi pääsi vakavissaan</strong> harkitsemaan EU:n jäsenyyttä Neuvostoliiton hajottua ja YYA-sopimuksen siirryttyä historiadokumenttien hyllylle. Suomi äänesti jäsenyydestä loppuvuodesta 1994 ja liittyi seuraavana vuonna jäseneksi. Pian Suomi päätti myös ottaa käyttöön yhteisvaluutta euron.</p><p>&nbsp;&nbsp; EU on Suomelle tärkeä viiteryhmä. Se kertoo, että Suomi kunnioittaa länsimaisen demokratian periaatteita. Suomi myös luottaa siihen, että EU-maat ovat valmiit puolustamaan toisiaan ulkoista uhkaa vastaan, vaikka maa ei olisikaan puolustusliitto Naton jäsen niin kuin useimmat EU-jäsenmaat ovat.</p><p>&nbsp;&nbsp; EU:n säännöissä on vielä monenlaisia valuvikoja, jotka on välttämättä korjattava. Ja ennen kaikkea EU:n olisi saatava kaikki jäsenmaansa kunnolla noudattamaan sääntöjä. Olisi hyvä, jos EU:n &rdquo;valio-oppilaat&rdquo; eli ns. &rdquo;Hansa-liitto&rdquo; alkaisi esiintyä yhdellä äänellä EU:n kehittämiseksi. Suomi on tuon &rdquo;Hansa-liiton&rdquo; luonnollinen jäsen.</p><p>&nbsp;&nbsp; EU:sta ja eurovaluutasta luopuminen ei olisi Suomelle hyvä ratkaisu, vaikka rahaliitonkin toimissa on valuvikoja ja valvonnan puutteita. Siitä Britannian Brexit-tragedia on hyvä esimerkki.</p><p>&nbsp;&nbsp;</p><p><strong>Toivottavasti EU-vaaleissa</strong> saadaan Suomesta selkeä kannanotto rauhan unionin kehittämiseksi kohti ehjempää demokratiaa ja suurempaa taloudellista oikeudenmukaisuutta ja reiluutta heikomman hyväksi.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Kuva: Länsi-Euroopan EU-mosaiikki.&nbsp;</em></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Demokraattinen Länsi-Eurooppa on vain pienehkö Aasian mantereen niemi. Lisäksi tämä niemi jakautuu kymmenien kansallisvaltioiden mosaiikiksi. Nuo valtiot ovat käyneet vuosisatoja karmeita sotia, joista painajaismaisimmat olivat kaksi maailmansotaa viime vuosisadalla. Niistä toisen jälkeen eurooppalaiset ottivat vihoviimein järjen käteen ja päättivät: ei koskaan enää. Se oli Euroopan Unionin alku.

   EU on yksi maailman johtavista talousalueista. Sillä alalla on vielä paljon tekemistä. EU:n täysjäseniksi pääsi liian aikaisin monta entistä itäblokin maata. Ne olisi pitänyt panna ensin valmistelevalle luokalle. EU ei ole myöskään pystynyt pitämään bisneslurjustelua poissa unionin alueelta. Jopa veroparatiisitoimintaa esiintyy. Kaikki maat eivät noudata EU:n sääntöjä. Tuossa kaikessa on paljon tekemistä.

 

Suomi pääsi vakavissaan harkitsemaan EU:n jäsenyyttä Neuvostoliiton hajottua ja YYA-sopimuksen siirryttyä historiadokumenttien hyllylle. Suomi äänesti jäsenyydestä loppuvuodesta 1994 ja liittyi seuraavana vuonna jäseneksi. Pian Suomi päätti myös ottaa käyttöön yhteisvaluutta euron.

   EU on Suomelle tärkeä viiteryhmä. Se kertoo, että Suomi kunnioittaa länsimaisen demokratian periaatteita. Suomi myös luottaa siihen, että EU-maat ovat valmiit puolustamaan toisiaan ulkoista uhkaa vastaan, vaikka maa ei olisikaan puolustusliitto Naton jäsen niin kuin useimmat EU-jäsenmaat ovat.

   EU:n säännöissä on vielä monenlaisia valuvikoja, jotka on välttämättä korjattava. Ja ennen kaikkea EU:n olisi saatava kaikki jäsenmaansa kunnolla noudattamaan sääntöjä. Olisi hyvä, jos EU:n ”valio-oppilaat” eli ns. ”Hansa-liitto” alkaisi esiintyä yhdellä äänellä EU:n kehittämiseksi. Suomi on tuon ”Hansa-liiton” luonnollinen jäsen.

   EU:sta ja eurovaluutasta luopuminen ei olisi Suomelle hyvä ratkaisu, vaikka rahaliitonkin toimissa on valuvikoja ja valvonnan puutteita. Siitä Britannian Brexit-tragedia on hyvä esimerkki.

  

Toivottavasti EU-vaaleissa saadaan Suomesta selkeä kannanotto rauhan unionin kehittämiseksi kohti ehjempää demokratiaa ja suurempaa taloudellista oikeudenmukaisuutta ja reiluutta heikomman hyväksi.

 

Kuva: Länsi-Euroopan EU-mosaiikki. 

 

 

]]>
5 http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276500-eulta-rauhaa-demokratiaa-ja-reilumpaa-taloutta#comments EU Euro Hansa-liitto Sat, 25 May 2019 07:57:07 +0000 Timo Uotila http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276500-eulta-rauhaa-demokratiaa-ja-reilumpaa-taloutta
Kunnianpalautus oikeusvaltioperiaatteelle http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276442-kunnianpalautus-oikeusvaltioperiaatteelle <p>Oikeusvaltioperiaate on ylevältä kalskahtava ilmaus. Se tarkoittaa yksinkertaistaen sitä, että kaikki julkinen vallankäyttö pohjaa lakiin ja kunnioittaa kansalaisoikeuksia ja demokratiaa. Oikeusvaltiossa ihmisillä on hengen, vapauden, mielipiteen ja omaisuuden suoja. Oikeusvaltiossa kunnioitetaan kaikkien ihmisoikeuksia ja vähemmistöjen oikeuksia. Ihmisillä on myös oltava mahdollisuus osallistua lakien säätämiseen äänestämällä vapaissa ja demokraattisissa vaaleissa, joissa valitaan lainsäätäjät.&nbsp;Oikeusvaltiossa turvataan sanan- ja lehdistönvapaus kuitenkin samalla turvaten muiden oikeuksien toteutuminen.</p><p>Nämä meille Suomessa itsestäänselvyydeltä vaikuttavat asiat oikeusvaltioperiaatteesta ovat myös Euroopan Unionin keskeisiä arvoja, joiden täyttyminen on EU-jäsenyyden ehto. EU-maiden lähihistorioista löytyy paljon diktatuureja, joissa rikottiin oikeusvaltioperiaatteita ja jopa tapettiin miljoonia vain muutama vuosikymmen sitten. Keskuudessamme elää edelleen ihmisiä, joilla on edelleen traagisia omakohtaisia kokemuksia oikeusvaltioperiaatteen katoamisesta ja sen konkreettisista seuraamuksista.&nbsp;</p><p>&quot;Itsestäänselvyydet&quot; eivät ole kuitenkaan ole itsestäänselviä tänäänkään, vaan oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen on aidossa vaarassa osassa Euroopan Unionin jäsenmaita. Varsinkin Unkarissa on nähtävissä oikeusvaltioperiaatteen erittäin vakavaa horjuntaa.&nbsp;</p><p>Unkarin oikeistopopulistinen hallitus on tehnyt paikallisesta yleisradiosta hallituksen propagandakanavan, tuomareita on pakotettu pois viroistaan ja turvapaikanhakijoihin on suhtauduttu väkivaltaisesti viranomaisten taholta. Valtio tekee kaduilla näyttäviä propaganda-kampanjoita. Myös Puolassa valtaapitävät ovat muun muassa politisoineet oikeuslaitosta. Äärioikeisto uhkuu muuallakin Euroopassa voimiensa tunnossa.&nbsp;</p><p>EU ei voi seurata sivusta, kun jäsenmaat rikkovat EU:n perusperiaatteita. Demokraattisia arvoja uhkaavaan kehitykseen tulee tarvittaessa puuttua tiukin toimenpitein. Ensisijaisena keinona on tietenkin poliittinen paine, mutta taloudellisia sanktioita pitää myös voida käyttää. EU:n on jäädytettävä oikeusvaltioperiaatetta rikkovien maiden tukimaksatuksia. Mikäli se ei auta, voidaan maa sulkea EU-päätöksenteon ulkopuolelle. Jos jäsenmaa luisuu totalitarismiin, pitää maa erottaa EU:sta.</p><p>Oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen Euroopan Unionissa on aivan perustavaa laatua oleva asia koko unionin olemassaolon kannalta. Jos lipsumisen sen suhteen annetaan jatkua, on koko unionin tulevaisuus vielä vakavammassa vaarassa. Siksi nyt on toimittava ja otettava määrätietoinen linja oikeusvaltioperiaatteen kunnianpalauttamiseksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Oikeusvaltioperiaate on ylevältä kalskahtava ilmaus. Se tarkoittaa yksinkertaistaen sitä, että kaikki julkinen vallankäyttö pohjaa lakiin ja kunnioittaa kansalaisoikeuksia ja demokratiaa. Oikeusvaltiossa ihmisillä on hengen, vapauden, mielipiteen ja omaisuuden suoja. Oikeusvaltiossa kunnioitetaan kaikkien ihmisoikeuksia ja vähemmistöjen oikeuksia. Ihmisillä on myös oltava mahdollisuus osallistua lakien säätämiseen äänestämällä vapaissa ja demokraattisissa vaaleissa, joissa valitaan lainsäätäjät. Oikeusvaltiossa turvataan sanan- ja lehdistönvapaus kuitenkin samalla turvaten muiden oikeuksien toteutuminen.

Nämä meille Suomessa itsestäänselvyydeltä vaikuttavat asiat oikeusvaltioperiaatteesta ovat myös Euroopan Unionin keskeisiä arvoja, joiden täyttyminen on EU-jäsenyyden ehto. EU-maiden lähihistorioista löytyy paljon diktatuureja, joissa rikottiin oikeusvaltioperiaatteita ja jopa tapettiin miljoonia vain muutama vuosikymmen sitten. Keskuudessamme elää edelleen ihmisiä, joilla on edelleen traagisia omakohtaisia kokemuksia oikeusvaltioperiaatteen katoamisesta ja sen konkreettisista seuraamuksista. 

"Itsestäänselvyydet" eivät ole kuitenkaan ole itsestäänselviä tänäänkään, vaan oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen on aidossa vaarassa osassa Euroopan Unionin jäsenmaita. Varsinkin Unkarissa on nähtävissä oikeusvaltioperiaatteen erittäin vakavaa horjuntaa. 

Unkarin oikeistopopulistinen hallitus on tehnyt paikallisesta yleisradiosta hallituksen propagandakanavan, tuomareita on pakotettu pois viroistaan ja turvapaikanhakijoihin on suhtauduttu väkivaltaisesti viranomaisten taholta. Valtio tekee kaduilla näyttäviä propaganda-kampanjoita. Myös Puolassa valtaapitävät ovat muun muassa politisoineet oikeuslaitosta. Äärioikeisto uhkuu muuallakin Euroopassa voimiensa tunnossa. 

EU ei voi seurata sivusta, kun jäsenmaat rikkovat EU:n perusperiaatteita. Demokraattisia arvoja uhkaavaan kehitykseen tulee tarvittaessa puuttua tiukin toimenpitein. Ensisijaisena keinona on tietenkin poliittinen paine, mutta taloudellisia sanktioita pitää myös voida käyttää. EU:n on jäädytettävä oikeusvaltioperiaatetta rikkovien maiden tukimaksatuksia. Mikäli se ei auta, voidaan maa sulkea EU-päätöksenteon ulkopuolelle. Jos jäsenmaa luisuu totalitarismiin, pitää maa erottaa EU:sta.

Oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen Euroopan Unionissa on aivan perustavaa laatua oleva asia koko unionin olemassaolon kannalta. Jos lipsumisen sen suhteen annetaan jatkua, on koko unionin tulevaisuus vielä vakavammassa vaarassa. Siksi nyt on toimittava ja otettava määrätietoinen linja oikeusvaltioperiaatteen kunnianpalauttamiseksi.

]]>
6 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276442-kunnianpalautus-oikeusvaltioperiaatteelle#comments EU Oikeusvaltioperiaate Puola Unkari Fri, 24 May 2019 09:56:12 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276442-kunnianpalautus-oikeusvaltioperiaatteelle
EU meppinen ulostulleet ajatukset, miten myös ne voi olla niin matalatasoisia! http://hannurainesto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276425-eu-meppinen-ulostulleet-ajatukset-miten-myos-ne-voi-olla-niin-matalatasoisia <p>Otetaampa nyt vaikka tämä; Jokainen heistä haluaa lisää työllisyyttä, kukaan ei sano miten. Kaikki antavat olettaa että tietävät vastauksen, vaan eivät silti tiedä.&nbsp; Lisää työllisyyttä luodaan hallinnollisesti vain verovaroin, miksi ei siis luoda, mikä estää, eivät kerro. Minä kerron, Juhana Vartiainekin sen saman sanoi taannoin vahingossa. Työttömyyden tason pitää olla laskelmallisesti, että subjektiivisesti tasolla, joka pitää palkankorotusvaatimukset poissa. Ja näinhän se käytäntö kokoajan menee...<br /><br />Meppimme eivät siis kerro teille totuutta, käytännössä he peittelevät sitä, jos eivät jopa valehtele asiassa, kun lupaavat työttömyyden poistoa. Tosiasiassa työllisyyttä luodaan vain poistamalla ensin luokkayhteiskunta, jonka jälkeen seuraa tasa-arvoinen suhde kaikessa mielessä, kaikkien kansalaisten välille. Tällöin ei mittarina enää ole yksityiset pääomien pakottamat ja lakien vaatimat voitot ja voitonmaksimointi.<br />Kyse on siis Mepeistä, mutta myös kaikista ei kommunistisista puolueista, poliitikoista, virkamiehistä ja kansalaisista.&nbsp;<br /><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Otetaampa nyt vaikka tämä; Jokainen heistä haluaa lisää työllisyyttä, kukaan ei sano miten. Kaikki antavat olettaa että tietävät vastauksen, vaan eivät silti tiedä.  Lisää työllisyyttä luodaan hallinnollisesti vain verovaroin, miksi ei siis luoda, mikä estää, eivät kerro. Minä kerron, Juhana Vartiainekin sen saman sanoi taannoin vahingossa. Työttömyyden tason pitää olla laskelmallisesti, että subjektiivisesti tasolla, joka pitää palkankorotusvaatimukset poissa. Ja näinhän se käytäntö kokoajan menee...

Meppimme eivät siis kerro teille totuutta, käytännössä he peittelevät sitä, jos eivät jopa valehtele asiassa, kun lupaavat työttömyyden poistoa. Tosiasiassa työllisyyttä luodaan vain poistamalla ensin luokkayhteiskunta, jonka jälkeen seuraa tasa-arvoinen suhde kaikessa mielessä, kaikkien kansalaisten välille. Tällöin ei mittarina enää ole yksityiset pääomien pakottamat ja lakien vaatimat voitot ja voitonmaksimointi.
Kyse on siis Mepeistä, mutta myös kaikista ei kommunistisista puolueista, poliitikoista, virkamiehistä ja kansalaisista. 

 

]]>
13 http://hannurainesto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276425-eu-meppinen-ulostulleet-ajatukset-miten-myos-ne-voi-olla-niin-matalatasoisia#comments EU Politiikka Työllistäminen Työttömyys Fri, 24 May 2019 07:00:15 +0000 Hannu Rainesto http://hannurainesto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276425-eu-meppinen-ulostulleet-ajatukset-miten-myos-ne-voi-olla-niin-matalatasoisia
EU ja Ranska-Saksa -akseli http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276423-eu-ja-ranska-saksa-akseli <p>Jean Monnet visioi Euroopan integraation Ranskan ja Saksan kumppanuuden pohjalle. Hänen motiivinsa eivät varmasti olleet pelkästään ihanteelliset, sillä Saksan uudelleen nousu ja vaaraksi muodostuminen eivät suinkaan olleet olemattomia huolia 1940-50 -lukujen vaihteessakaan, eivät edes Saksassa. Vuosisataisen kilpailun ja vihollisuuden (joka ulottui kauas Saksan valtakunnan syntymistä edeltäneisiin aikoihin), poistamiseen oli kuitenkin paitsi reaalipoliittisia myös syvästi eettisiä perusteita.</p><p>Monnet&rsquo;n muistelmista selviää, että konstruktiossa olisi kuulunut olla myös Ison-Britannian. Benelux-maat ja Italia olivat viime kädessä toissijaisia, vaikka ei niiden mukaan ottamiseen varsinaista estettäkään ollut. Iso-Britannian EY-jäsenyys jäi odottamaan 1970-lukua emmekä siis koskaan kokeneet asetelmaa, jossa nämä kolme maata olisivat enemmän tai vähemmän tasaveroiselta pohjalta muodostaneet Euroopan integraation ytimen. Näkemättä jäi tietysti sekin, olisiko sellaisesta asetelmasta mitään tullut.</p><p>Ranskan ja Saksan muodostama ydin kuitenkin toimi, on toiminut näihin päiviin asti, moottorina, jonka varassa integraatio on suuntansa ottanut ja rajansa kohdannut. Jo kauan ennen kuin Suomen vuoro tuli, muodostui myös meillä Euroopan integraatiota työkseen tai harrastuksekseen seuraaville käsitys, että mitä nuo kaksi kumppanuudestaan huolimatta niin erilaista ja eri asioita tavoittelevaa maata pystyivät keskenään sopimaan, se ei voinut olla kovin paha asia muillekaan. Eikä useimmiten ollutkaan, varsinkin kun ne, ja varsinkin Saksa, kahdestaankin toimiessaan ottivat huomioon myös ne muut, jotka olivat lopullisia päätöksiä EU:ssa tekemässä.</p><p>On kuitenkin seikkoja, jotka pakottavat kysymään, voiko Ranska-Saksa -akseli enää tuottaa tuloksia samaan tapaan kuin ennen. Itse listaisin niitä viisi.</p><p>Ensinnäkin, natsimenneisyyden ja hävityn sodan takia Saksa oli isommasta koostaan huolimatta akselin kakkosmaa. Ainakaan se ei hevin asettunut avoimesti vastustamaan Ranskan tahtoa ja oli valmis rahoittamaan yhteisöä, ja yhteisön myötä Ranskaa. Esimerkiksi Ranskan maataloutta EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ja kauppapolitiikan keinoin. Yhdistymisen myötä Saksa kasvoi niin suureksi, että tasaveroisuuden fiktiota alkoi olla yhä vaikeampi ylläpitää. Vähitellen ovat lisäksi Saksassa väistyneet sukupolvet, jotka kantoivat sieluissaan synkän menneisyyden taakkaa, ja vaikka Saksassa yhä tehdään yllättävänkin paljon henkistä tilintekoa menneisyydestä, on selvää, että koko- ja voimasuhde-ero ei voi olla vaikuttamatta yhä selvemmin sen kykyyn ja haluun myötäillä Ranskan EU-poliittisia pyrkimyksiä.</p><p>Toiseksi, EU ei ole enää kuuden, ei yhdeksän, ei kahdentoista, ei viidentoista, vaan 28 maan unioni, ja vaikka se ehkä muuttuu 27 maan unioniksi, entiset ajat eivät kuitenkaan palaa. Tällaisessa joukossa ei yksinkertaisesti ole mahdollista ajaa läpi kahden maan keskenään sopimia ratkaisuja entiseen tapaan, vaikka kaikki jäsenmaat olisivat integraation suhteen kutakuinkin yhtä myönteisiä.</p><p>Kolmanneksi, kaikki jäsenmaat eivät tosiaankaan ole integraation suhteen kutakuinkin yhtä myönteisiä. Jokainen laajentuminen on monimutkaistanut päätöksentekoa, mutta kvalitatiivinen hyppäys tapahtui Itä-Euroopan entisten kommunistimaiden tultua jäseniksi. Hankaluuksien esille tulo kesti pidempään kuin olisi voinut luulla, mutta esille ne kuitenkin tulivat kuten Puolan, Unkarin, Romanian ja ehkä hieman pienemmässä määrin Tšekin, Bulgarian ja Slovakian tapaukset todistavat.</p><p>Neljänneksi, myöskään &rdquo;vanhat&rdquo; jäsenmaat, edes perustajajäsenet, edes Ranska ja Saksa, eivät ole entisellään. Niiden yhteiskuntakehitys on mullistanut poliittisia asetelmia, joissakin jopa koko perinteisen puoluekartan. Tilalle nousevat ja jo nousseet voimat kyseenalaistavat aivan keskeisimpiäkin unionin perusteita aina sen hajottamispyrkimyksiä myöten. Tällaisissa oloissa on kyseenalaista, pystyvätkö Ranska ja Saksa enää ylipäätään sopimaan sellaisesta minkä voisivat tuoda koko unionin päätettäväksi. Jos ne jostakin pystyvät sopimaan, on kyseenalaista, onko se enää mittakaavaltaan sellaista, millä on todellista reaalista merkitystä suhteutettuna EU:n haasteisiin ja uhkiin. Ja jos olisikin, muiden jäsenmaiden saaminen hyväksymään sellaisia päätöksiä on yhä epävarmempaa.</p><p>Viidenneksi, samalla kun kaikki edellä oleva vaikeuttaa niin suunnan valintaa kuin päätöksiä valittuun suuntaan menemiseksi, ulkopuolinen maailma on muodostumassa EU:n kannalta yhä hankalammaksi. Yhdysvallat, jonka tuki oli hyvin pitkään elinehto, jotta Monnet&rsquo;n unelma olisi voinut edes lähteä liikkeelle saati toteutua, on etääntymässä Euroopasta. Donald Trump tekee sen selväksi piittaamattomalla ja sivistymättömällä tyylillä, mutta itse asia ei riipu vain yhdestä miehestä, vaan voimasuhteiden muuttumisesta maailmassa. Niitä taasen muuttaa eniten Kiina, ja sivustatukea se saa revanssihenkisestä, hybridivaikuttamisessa taitavalta Venäjältä. Kriisipesäkkeitä on naapurissa niin idän kuin etelänkin suunnilla. Halu vaurastua kuluttaa resursseja, ja globaalit uhkat kuten ilmaston lämpeneminen, luonnon tuhoutuminen ja kaikkia näitä ruokkiva väestönkasvu etenevät ilman, että niihin olisi tosiasiassa pystytty kunnolla puuttumaan.</p><p>Jotta EU voisi nimenomaan EU:na, ei vain jäsenmaidensa ristiriitaisten pyyteiden kokoelmana, toimia tehokkaasti ja periaatteessa - mutta ei käytännössä - käytössään olevien resurssien mahdollistamalla voimalla, sillä pitäisi olla siihen toimivaltuudet. Niitä se voi saada vain jos jäsenmaat suostuvat niitä sille luovuttamaan. Kutakuinkin kaikki mikä helposti voidaan luovuttaa, on luovutettu, ja se mitä vielä pitäisi luovuttaa merkitsisi valtion keskeisten attribuuttien siirtämistä jäsenmailta unionille. Tähän ei ole valmiutta enkä näe, että sitä olisi tulossakaan. Hintansa sillä olisikin, niin kuin kuntaliitoksillakin on ollut hintansa siellä, missä omasta kunnasta on pitänyt luopua. Ilman kuntaliitoksia olisi kuitenkin kokonaisuuden saattanut käydä vielä huonommin kuin on käynyt, ja niin se varmaan on Euroopankin tasolla.</p> Jean Monnet visioi Euroopan integraation Ranskan ja Saksan kumppanuuden pohjalle. Hänen motiivinsa eivät varmasti olleet pelkästään ihanteelliset, sillä Saksan uudelleen nousu ja vaaraksi muodostuminen eivät suinkaan olleet olemattomia huolia 1940-50 -lukujen vaihteessakaan, eivät edes Saksassa. Vuosisataisen kilpailun ja vihollisuuden (joka ulottui kauas Saksan valtakunnan syntymistä edeltäneisiin aikoihin), poistamiseen oli kuitenkin paitsi reaalipoliittisia myös syvästi eettisiä perusteita.

Monnet’n muistelmista selviää, että konstruktiossa olisi kuulunut olla myös Ison-Britannian. Benelux-maat ja Italia olivat viime kädessä toissijaisia, vaikka ei niiden mukaan ottamiseen varsinaista estettäkään ollut. Iso-Britannian EY-jäsenyys jäi odottamaan 1970-lukua emmekä siis koskaan kokeneet asetelmaa, jossa nämä kolme maata olisivat enemmän tai vähemmän tasaveroiselta pohjalta muodostaneet Euroopan integraation ytimen. Näkemättä jäi tietysti sekin, olisiko sellaisesta asetelmasta mitään tullut.

Ranskan ja Saksan muodostama ydin kuitenkin toimi, on toiminut näihin päiviin asti, moottorina, jonka varassa integraatio on suuntansa ottanut ja rajansa kohdannut. Jo kauan ennen kuin Suomen vuoro tuli, muodostui myös meillä Euroopan integraatiota työkseen tai harrastuksekseen seuraaville käsitys, että mitä nuo kaksi kumppanuudestaan huolimatta niin erilaista ja eri asioita tavoittelevaa maata pystyivät keskenään sopimaan, se ei voinut olla kovin paha asia muillekaan. Eikä useimmiten ollutkaan, varsinkin kun ne, ja varsinkin Saksa, kahdestaankin toimiessaan ottivat huomioon myös ne muut, jotka olivat lopullisia päätöksiä EU:ssa tekemässä.

On kuitenkin seikkoja, jotka pakottavat kysymään, voiko Ranska-Saksa -akseli enää tuottaa tuloksia samaan tapaan kuin ennen. Itse listaisin niitä viisi.

Ensinnäkin, natsimenneisyyden ja hävityn sodan takia Saksa oli isommasta koostaan huolimatta akselin kakkosmaa. Ainakaan se ei hevin asettunut avoimesti vastustamaan Ranskan tahtoa ja oli valmis rahoittamaan yhteisöä, ja yhteisön myötä Ranskaa. Esimerkiksi Ranskan maataloutta EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ja kauppapolitiikan keinoin. Yhdistymisen myötä Saksa kasvoi niin suureksi, että tasaveroisuuden fiktiota alkoi olla yhä vaikeampi ylläpitää. Vähitellen ovat lisäksi Saksassa väistyneet sukupolvet, jotka kantoivat sieluissaan synkän menneisyyden taakkaa, ja vaikka Saksassa yhä tehdään yllättävänkin paljon henkistä tilintekoa menneisyydestä, on selvää, että koko- ja voimasuhde-ero ei voi olla vaikuttamatta yhä selvemmin sen kykyyn ja haluun myötäillä Ranskan EU-poliittisia pyrkimyksiä.

Toiseksi, EU ei ole enää kuuden, ei yhdeksän, ei kahdentoista, ei viidentoista, vaan 28 maan unioni, ja vaikka se ehkä muuttuu 27 maan unioniksi, entiset ajat eivät kuitenkaan palaa. Tällaisessa joukossa ei yksinkertaisesti ole mahdollista ajaa läpi kahden maan keskenään sopimia ratkaisuja entiseen tapaan, vaikka kaikki jäsenmaat olisivat integraation suhteen kutakuinkin yhtä myönteisiä.

Kolmanneksi, kaikki jäsenmaat eivät tosiaankaan ole integraation suhteen kutakuinkin yhtä myönteisiä. Jokainen laajentuminen on monimutkaistanut päätöksentekoa, mutta kvalitatiivinen hyppäys tapahtui Itä-Euroopan entisten kommunistimaiden tultua jäseniksi. Hankaluuksien esille tulo kesti pidempään kuin olisi voinut luulla, mutta esille ne kuitenkin tulivat kuten Puolan, Unkarin, Romanian ja ehkä hieman pienemmässä määrin Tšekin, Bulgarian ja Slovakian tapaukset todistavat.

Neljänneksi, myöskään ”vanhat” jäsenmaat, edes perustajajäsenet, edes Ranska ja Saksa, eivät ole entisellään. Niiden yhteiskuntakehitys on mullistanut poliittisia asetelmia, joissakin jopa koko perinteisen puoluekartan. Tilalle nousevat ja jo nousseet voimat kyseenalaistavat aivan keskeisimpiäkin unionin perusteita aina sen hajottamispyrkimyksiä myöten. Tällaisissa oloissa on kyseenalaista, pystyvätkö Ranska ja Saksa enää ylipäätään sopimaan sellaisesta minkä voisivat tuoda koko unionin päätettäväksi. Jos ne jostakin pystyvät sopimaan, on kyseenalaista, onko se enää mittakaavaltaan sellaista, millä on todellista reaalista merkitystä suhteutettuna EU:n haasteisiin ja uhkiin. Ja jos olisikin, muiden jäsenmaiden saaminen hyväksymään sellaisia päätöksiä on yhä epävarmempaa.

Viidenneksi, samalla kun kaikki edellä oleva vaikeuttaa niin suunnan valintaa kuin päätöksiä valittuun suuntaan menemiseksi, ulkopuolinen maailma on muodostumassa EU:n kannalta yhä hankalammaksi. Yhdysvallat, jonka tuki oli hyvin pitkään elinehto, jotta Monnet’n unelma olisi voinut edes lähteä liikkeelle saati toteutua, on etääntymässä Euroopasta. Donald Trump tekee sen selväksi piittaamattomalla ja sivistymättömällä tyylillä, mutta itse asia ei riipu vain yhdestä miehestä, vaan voimasuhteiden muuttumisesta maailmassa. Niitä taasen muuttaa eniten Kiina, ja sivustatukea se saa revanssihenkisestä, hybridivaikuttamisessa taitavalta Venäjältä. Kriisipesäkkeitä on naapurissa niin idän kuin etelänkin suunnilla. Halu vaurastua kuluttaa resursseja, ja globaalit uhkat kuten ilmaston lämpeneminen, luonnon tuhoutuminen ja kaikkia näitä ruokkiva väestönkasvu etenevät ilman, että niihin olisi tosiasiassa pystytty kunnolla puuttumaan.

Jotta EU voisi nimenomaan EU:na, ei vain jäsenmaidensa ristiriitaisten pyyteiden kokoelmana, toimia tehokkaasti ja periaatteessa - mutta ei käytännössä - käytössään olevien resurssien mahdollistamalla voimalla, sillä pitäisi olla siihen toimivaltuudet. Niitä se voi saada vain jos jäsenmaat suostuvat niitä sille luovuttamaan. Kutakuinkin kaikki mikä helposti voidaan luovuttaa, on luovutettu, ja se mitä vielä pitäisi luovuttaa merkitsisi valtion keskeisten attribuuttien siirtämistä jäsenmailta unionille. Tähän ei ole valmiutta enkä näe, että sitä olisi tulossakaan. Hintansa sillä olisikin, niin kuin kuntaliitoksillakin on ollut hintansa siellä, missä omasta kunnasta on pitänyt luopua. Ilman kuntaliitoksia olisi kuitenkin kokonaisuuden saattanut käydä vielä huonommin kuin on käynyt, ja niin se varmaan on Euroopankin tasolla.

]]>
7 http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276423-eu-ja-ranska-saksa-akseli#comments EU EU:n toimivalta Monnet Ranska Saksa Fri, 24 May 2019 06:33:52 +0000 Antti Kuosmanen http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276423-eu-ja-ranska-saksa-akseli
Kauppasodassa EU:n taidot mitataan http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276386-kauppasodassa-eun-taidot-mitataan <p>USA vastaan Iran, USA vastaan Kiina, USA vastaan ihmiskunta. EU on näissä välissä, halusimme tai emme. Nyt jos koskaan mitataan EU:n kyky toisaalta pitää päänsä, toisaalta selviytyä ja toisaalta etsiä vaikeasta tilanteesta tulevan menestyksen avaimia. Kun kaikessa puheessa keskitytään vain ja ainoastaan Venäjään, pelkään että menetämme fokuksen tärkeämmiltä asioilta.</p><p><strong>Tämä on ongelma</strong></p><p>EU pärjää vapaiden markkinoiden ansiosta. Vaikka olemme tippuneet lähes jokaisella tietotekniikan alalla kelkasta, meillä on pari valopilkkua kuten Nokian ja Ericssonin verkot tai saksalainen sirujätti Infineon. Bisneksemme toimii avoimuuden ansiosta ja kauppa käy niin USA:han kuin Kiinaankin. Se uhkaa nyt loppua. Ei semmoista eurooppalaista tuotetta olekaan joka ei joko perustuisi joltain osalta yhdysvaltalaiseen teknologiaan ja/tai jota tekevällä yrityksellä ei olisi vahvoja kauppasuhteita Yhdysvaltoihin. Avoimuutemme myötä olemme päätyneet riippuvuuteen, jonka johdosta olemme kyvyttömiä vastaamaan Trumpin toimiin. EU:n hyvät kaupat Iraniin keskeytyivät koska USA yksipuolisesti niin vaati, vaikka EU ja Iran ovat yhä hyvissä suhteissa. Aivan samoin käy Kiinan kanssa. Trump määrää, me nöyrrymme. Asemamme neuvotteluissa on heikko ja kaikki vientimme kärsii: Trumpin tullit köyhdyttävät vientimme Yhdysvaltoihin ja Trumpin kauppasota estää vientimme Kiinaan.</p><p>Kyse ei ole vain kaupasta vaan myös diplomatiasta. Kaikkine lukuisine ongelmineenkin Iran on noudattanut ydinsopimusta ja odottanut EU:n olevan uskottava kumppani. EU ei ollut uskottava kumppani - ei omasta viastaan, mutta lopputulos on tämä. EU nähdään kansainvälisissä neuvotteluissa vain USA:n sihteerinä, ei itsenäisenä toimijana. Tietenkin USA on vanha liittolaisemme ja NATOn myötä kriittinen osa EU:n suvereniteettia, eikä tätä tietenkään sovi kiistää. Olemme kuitenkin olleet ehkäpä turhan naiiveja riskien suhteen, joten emme olleet varautuneet ongelmiin saati miettineet ratkaisuja ennalta. Joku voi nähdä hienoista ironiaa tavassa miten EU:n Nato-jäseniä haukuttiin liian pienistä puolustusbudjeteista. Siinäkin asiassa luotimme sokeasti kumppaniimme, välittämättä omasta pesästä. Nyt maksamme hinnan laiskuudestamme.</p><p><strong>Tämä on ratkaisu</strong></p><p>Jos EU ja USA nähdään täysivaltaisina kumppaneina ja ystävinä, meillä on oltava mahdollisuus esittää myös omia vaateita, kuten meillekin esitetään. EU on vienyt huoliaan WTO:lle, mutta uskottavuutemme on rapistunut. Emme ole saaneet kansalaisille tehtyä selväksi asemaamme, emmekä ole keskustelleet siitä minkälaisen aseman haluamme. Voisimme kirkastaa sanomaamme kansalaisille. Emme ole voineet turvata yritystemme kaupankäynnin oloja, emmekä ole antaneet heille uskoa jatkuvuuteen. Voisimme kirkastaa viestiämme yrityksille. Emme ole osanneet pohtia asioita tietoyhteiskunnan näkökulmasta. Pelkkä Facebookin ja Googlen sakottaminen ei riitä, sillä kokonaiskuva puuttuu. Jos EU haluaa olla vahva, uskottava ja luotettava kauppakumppani, sen on oltava vahva myös ja erityisesti vastoinkäymisissä. Tahtotilaksi ei enää riitä &quot;ollaan kaikki kavereita&quot;. Ratkaisu on selkeämpi ulosanti ja kirkkaammat tavoitteet.</p><p>Huawei on kilpailukykyinen valmistaja tietoverkon laitteissa kuin myös kuluttajatuotteissakin. Tuotteita on ympäri EU:n ja nyt USA vaatii käytännössä satoja miljoonia EU-kansalaisia kärsimään koska Trumpilla asuu känkkäränkkä piirongin laatikossa. Vielä on näkemättä yksikin vahva EU-päättäjän ulostulo jossa kritisoidaan USA:n tekemiä sopimusrikkomuksia ja haittoja EU:ssa niin operaattoreille, IT-yrityksille kuin kuluttajillekin. EU-päättäjissä on erinomaisia diplomaatteja ja talousosaajia, mutta he eivät selvästikään edes ymmärrä kauppasodan vaikutusta koko mantereemme tietoturvaan ja jopa yhteiskuntien pyörimiseen. Sillä sekunnilla kun Huawei-saarron uutinen tuli putkesta, olisi EU:n pitänyt kutsua välitön kriisipalaveri USA:n, Googlen, Intelin ja Huawein kanssa. Vaan miten kävi? EU:ssa päämajaansa pitävät tietotekniikan yhtiöt vain totesivat kiltisti että USA määrää myös heidän toiminnan markkinoilla. Jälleen kerran, EU ei ollut suvereeni toimija, sillä se ei voinut suojella edes omia yrityksiään USA:n kauppasodalta. Näin ei saa tapahtua. EU:ssa toimivien yritysten pitää voida luottaa EU:n tukeen.</p><p><strong>Tämä voi olla lopputulos</strong></p><p>EU:n heikkous kansainvälisissä neuvotteluissa tekee yritystoiminnasta yhä haastavampaa. Lukuisat yritykset, esimerkkinä monet Suomen teollisuuden toimijat, ovat ryhtyneet siirtämään tuotantoa USA:han viennin sijaan. Yhä harvempi yritys voi luottaa mahdollisuuteen tehdä vientiä EU:sta käsin. USA:n de facto verovapaus suurimmille yrityksille ei sekään helpota tilannettamme, samalla kun EU:ssa verotus monimutkaistuu kovaa vauhtia. Pelkään, että EU:ssa kotimaajansa pitävät yritykset kärsivät eniten, sillä he eivät voi luottaa saavansa tukea EU:sta sen paremmin kotimarkkinoille kuin vientiinkään. Uusia vientikanavia ei uskalleta avata, sillä alihankinnan tai rahoituksen ketjuissa USA tulee aina vastaan. Yritysnäkymämme muuttuvat yhä epävarmemmiksi.</p><p>Vaan lopetetaan nyt vähän positiivisemmin. Minulla on kaikki syyt uskoa EU:n kykyihin. On myös päivänselvää että mikään EU:n jäsenmaa ei voi yksin tätä asiaa ratkaista. Sopivan tuoreella asennoitumisella, asiantuntemuksen kasvattamisella ja ulkovaltojen lobbauksen vähentämisellä voi EU myös asemoida itseään paremmin. Voimme asettaa kansainväliselle yhteistyölle avoimuuden pohjaksi ja voimme tukea omia innovaatioitamme. Voimme antaa lupauksen yrityksillemme - jos pelaat sääntöjen mukaan, EU:n sanaan voi luottaa. Lisäksi voisimme näyttää esimerkkiä ja lakata ostamasta kaikki kriittiset IT-järjestelmämme EU:n ulkopuolelta silloin kun niitä olisi saatavilla myös kotimarkkinoilta. Tämä loisi uskoa teknologiaan ja auttaisi sitä kasvamaan. Ranskalla on jo hyvää yritystä tässä, vielä jos Saksa ja EU:n keskushallinto saataisiin samaan kelkkaan niin kyllä kelpaisi.</p><p>EU pystyy tähän. EU voi astua tästä kriisistä ulos voittajana. Se vaatii paljon, mutta ei ihmeitä. Nyt jos koskaan on EU:lla tilaisuus osoittaa voimansa. Nyt jos koskaan voisimme edes hetken puhua muusta kuin Venäjästä ja populismista. Vähemmän muiden haukkumista, enemmän omaa tekemistä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> USA vastaan Iran, USA vastaan Kiina, USA vastaan ihmiskunta. EU on näissä välissä, halusimme tai emme. Nyt jos koskaan mitataan EU:n kyky toisaalta pitää päänsä, toisaalta selviytyä ja toisaalta etsiä vaikeasta tilanteesta tulevan menestyksen avaimia. Kun kaikessa puheessa keskitytään vain ja ainoastaan Venäjään, pelkään että menetämme fokuksen tärkeämmiltä asioilta.

Tämä on ongelma

EU pärjää vapaiden markkinoiden ansiosta. Vaikka olemme tippuneet lähes jokaisella tietotekniikan alalla kelkasta, meillä on pari valopilkkua kuten Nokian ja Ericssonin verkot tai saksalainen sirujätti Infineon. Bisneksemme toimii avoimuuden ansiosta ja kauppa käy niin USA:han kuin Kiinaankin. Se uhkaa nyt loppua. Ei semmoista eurooppalaista tuotetta olekaan joka ei joko perustuisi joltain osalta yhdysvaltalaiseen teknologiaan ja/tai jota tekevällä yrityksellä ei olisi vahvoja kauppasuhteita Yhdysvaltoihin. Avoimuutemme myötä olemme päätyneet riippuvuuteen, jonka johdosta olemme kyvyttömiä vastaamaan Trumpin toimiin. EU:n hyvät kaupat Iraniin keskeytyivät koska USA yksipuolisesti niin vaati, vaikka EU ja Iran ovat yhä hyvissä suhteissa. Aivan samoin käy Kiinan kanssa. Trump määrää, me nöyrrymme. Asemamme neuvotteluissa on heikko ja kaikki vientimme kärsii: Trumpin tullit köyhdyttävät vientimme Yhdysvaltoihin ja Trumpin kauppasota estää vientimme Kiinaan.

Kyse ei ole vain kaupasta vaan myös diplomatiasta. Kaikkine lukuisine ongelmineenkin Iran on noudattanut ydinsopimusta ja odottanut EU:n olevan uskottava kumppani. EU ei ollut uskottava kumppani - ei omasta viastaan, mutta lopputulos on tämä. EU nähdään kansainvälisissä neuvotteluissa vain USA:n sihteerinä, ei itsenäisenä toimijana. Tietenkin USA on vanha liittolaisemme ja NATOn myötä kriittinen osa EU:n suvereniteettia, eikä tätä tietenkään sovi kiistää. Olemme kuitenkin olleet ehkäpä turhan naiiveja riskien suhteen, joten emme olleet varautuneet ongelmiin saati miettineet ratkaisuja ennalta. Joku voi nähdä hienoista ironiaa tavassa miten EU:n Nato-jäseniä haukuttiin liian pienistä puolustusbudjeteista. Siinäkin asiassa luotimme sokeasti kumppaniimme, välittämättä omasta pesästä. Nyt maksamme hinnan laiskuudestamme.

Tämä on ratkaisu

Jos EU ja USA nähdään täysivaltaisina kumppaneina ja ystävinä, meillä on oltava mahdollisuus esittää myös omia vaateita, kuten meillekin esitetään. EU on vienyt huoliaan WTO:lle, mutta uskottavuutemme on rapistunut. Emme ole saaneet kansalaisille tehtyä selväksi asemaamme, emmekä ole keskustelleet siitä minkälaisen aseman haluamme. Voisimme kirkastaa sanomaamme kansalaisille. Emme ole voineet turvata yritystemme kaupankäynnin oloja, emmekä ole antaneet heille uskoa jatkuvuuteen. Voisimme kirkastaa viestiämme yrityksille. Emme ole osanneet pohtia asioita tietoyhteiskunnan näkökulmasta. Pelkkä Facebookin ja Googlen sakottaminen ei riitä, sillä kokonaiskuva puuttuu. Jos EU haluaa olla vahva, uskottava ja luotettava kauppakumppani, sen on oltava vahva myös ja erityisesti vastoinkäymisissä. Tahtotilaksi ei enää riitä "ollaan kaikki kavereita". Ratkaisu on selkeämpi ulosanti ja kirkkaammat tavoitteet.

Huawei on kilpailukykyinen valmistaja tietoverkon laitteissa kuin myös kuluttajatuotteissakin. Tuotteita on ympäri EU:n ja nyt USA vaatii käytännössä satoja miljoonia EU-kansalaisia kärsimään koska Trumpilla asuu känkkäränkkä piirongin laatikossa. Vielä on näkemättä yksikin vahva EU-päättäjän ulostulo jossa kritisoidaan USA:n tekemiä sopimusrikkomuksia ja haittoja EU:ssa niin operaattoreille, IT-yrityksille kuin kuluttajillekin. EU-päättäjissä on erinomaisia diplomaatteja ja talousosaajia, mutta he eivät selvästikään edes ymmärrä kauppasodan vaikutusta koko mantereemme tietoturvaan ja jopa yhteiskuntien pyörimiseen. Sillä sekunnilla kun Huawei-saarron uutinen tuli putkesta, olisi EU:n pitänyt kutsua välitön kriisipalaveri USA:n, Googlen, Intelin ja Huawein kanssa. Vaan miten kävi? EU:ssa päämajaansa pitävät tietotekniikan yhtiöt vain totesivat kiltisti että USA määrää myös heidän toiminnan markkinoilla. Jälleen kerran, EU ei ollut suvereeni toimija, sillä se ei voinut suojella edes omia yrityksiään USA:n kauppasodalta. Näin ei saa tapahtua. EU:ssa toimivien yritysten pitää voida luottaa EU:n tukeen.

Tämä voi olla lopputulos

EU:n heikkous kansainvälisissä neuvotteluissa tekee yritystoiminnasta yhä haastavampaa. Lukuisat yritykset, esimerkkinä monet Suomen teollisuuden toimijat, ovat ryhtyneet siirtämään tuotantoa USA:han viennin sijaan. Yhä harvempi yritys voi luottaa mahdollisuuteen tehdä vientiä EU:sta käsin. USA:n de facto verovapaus suurimmille yrityksille ei sekään helpota tilannettamme, samalla kun EU:ssa verotus monimutkaistuu kovaa vauhtia. Pelkään, että EU:ssa kotimaajansa pitävät yritykset kärsivät eniten, sillä he eivät voi luottaa saavansa tukea EU:sta sen paremmin kotimarkkinoille kuin vientiinkään. Uusia vientikanavia ei uskalleta avata, sillä alihankinnan tai rahoituksen ketjuissa USA tulee aina vastaan. Yritysnäkymämme muuttuvat yhä epävarmemmiksi.

Vaan lopetetaan nyt vähän positiivisemmin. Minulla on kaikki syyt uskoa EU:n kykyihin. On myös päivänselvää että mikään EU:n jäsenmaa ei voi yksin tätä asiaa ratkaista. Sopivan tuoreella asennoitumisella, asiantuntemuksen kasvattamisella ja ulkovaltojen lobbauksen vähentämisellä voi EU myös asemoida itseään paremmin. Voimme asettaa kansainväliselle yhteistyölle avoimuuden pohjaksi ja voimme tukea omia innovaatioitamme. Voimme antaa lupauksen yrityksillemme - jos pelaat sääntöjen mukaan, EU:n sanaan voi luottaa. Lisäksi voisimme näyttää esimerkkiä ja lakata ostamasta kaikki kriittiset IT-järjestelmämme EU:n ulkopuolelta silloin kun niitä olisi saatavilla myös kotimarkkinoilta. Tämä loisi uskoa teknologiaan ja auttaisi sitä kasvamaan. Ranskalla on jo hyvää yritystä tässä, vielä jos Saksa ja EU:n keskushallinto saataisiin samaan kelkkaan niin kyllä kelpaisi.

EU pystyy tähän. EU voi astua tästä kriisistä ulos voittajana. Se vaatii paljon, mutta ei ihmeitä. Nyt jos koskaan on EU:lla tilaisuus osoittaa voimansa. Nyt jos koskaan voisimme edes hetken puhua muusta kuin Venäjästä ja populismista. Vähemmän muiden haukkumista, enemmän omaa tekemistä.

]]>
4 http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276386-kauppasodassa-eun-taidot-mitataan#comments EU Huawei Kauppasota Thu, 23 May 2019 10:37:38 +0000 Kyuu Eturautti http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276386-kauppasodassa-eun-taidot-mitataan
Rauhanprojektista euroarmeijaan? http://yhakanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276366-rauhanprojektista-euroarmeijaan <p>Euroopan unionin sanotaan olevan rauhanprojekti. Mutta mitä EU tekee nyt, kun keskellä Eurooppaa soditaan, ydinasekilpavarustelu on palaamassa Eurooppaan USA:n ja Venäjän irtaantuessa INF-sopimuksesta ja asevarusteluun käytetään enemmän rahaa kuin koskaan kylmän sodan jälkeen? Tai kun sodat Afganistanissa, Irakissa, Libyassa, Jemenissä, Syyriassa ja muualla ovat taas osoittaneet, että aseet eivät tuo rauhaa?</p><p>Nyt tarvitaan uusia aloitteita rauhan ja aseidenriisunnan edistämiseksi, mutta EU kulkee päinvastaiseen suuntaan. Komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin mukaan kansainvälinen tilanne osoittaa, että EU:n &rdquo;pehmeä voima&rdquo; ei riitä vaan tarvitaan lisää sotilaallista voimaa. Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämisessä onkin edetty vuodesta 2016 alkaen lukuisin päätöksin kohti puolustusunionia. Muutos on tapahtunut vaivihkaa, ilman kansalaiskeskustelua.</p><p>Syksyllä 2016 Bratislavassa pidetyssä EU:n huippukokouksessa päätettiin vahvistaa turvallisuus- ja puolustusalan integraatiota aloittamalla pysyvä rakenteellinen yhteistyö, kehittämällä nopean toiminnan taisteluosastoja ja lisäämällä EU:n ja Naton yhteistyötä. Vuonna 2017 sovittiin 17 ensimmäistä pysyvän rakenteellisen yhteistyön projektia. Kesällä 2018 EU ja Nato sopivat yhteistyöstä, jota kehitetään yli 40 alalla hybridiuhkista operatiiviseen sotilaalliseen toimintaan.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>EU:sta puolustusunioni?</strong></p><p>Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, hallitus vakuutti, että se ei johda sotilaalliseen liittoutumiseen. Nyt yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tavoitteeksi on jo avoimesti asetettu puolustusunioni.</p><p>Pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PESCO) lisäksi on muodostettu puolustusmenojen vuotuinen arviointi- ja koordinointimekanismi (CARD), jolla pyritään sitomaan jäsenvaltiot yhteisiin tavoitteisiin. Kolmantena elementtinä tässä kokonaisuudessa on komission kesäkuussa 2017 perustama Euroopan puolustusrahasto.</p><p>EU:n perussopimus kieltää käyttämästä unionin budjetin varoja sotilaallisiin tarkoituksiin ja puolustuksen alalla (artikla 41.2). Tätä sopimusta rikkoen on puolustusrahastoon kuitenkin kanavoitu EU:n budjetista vuosille 2017&mdash;2020 yhteensä 590 miljoonaa euroa, ja tämä on vasta alkua. Vuosille 2021 &ndash; 2027 on komissio esittänyt puolustusrahastoon <a href="https://www.politico.eu/article/eu-founded-as-project-of-peace-debates-a-militarized-future-nato-european-defense-fund-russia/" target="_blank">13 miljardia</a> EU:n budjetista. Lisäksi jäsenvaltioilta odotetaan rahastoon ensimmäisessä jaksossa 2 miljardia ja jälkimmäisessä periodissa 28 miljardia euroa. Puolustusrahaston säännöt <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PuVL_2+2018.aspx" target="_blank">edellyttävät</a> jäsenvaltioilta myös sitoutumista kehitystyön tuloksena valmistuvien aseiden ostoihin tarvittaessa yhteishankinnoin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Aseteollisuus hyötyy</strong></p><p>Puolustusrahaston perustaminen valmisteltiin komission asettamassa työryhmässä, jota ei koskaan merkitty komission asiantuntijaryhmien luetteloon eikä sen toiminnasta tarvinnut siten tehdä julkista. Ryhmän 16 jäsenestä 9 oli suoraan aseteollisuuden edustajia.</p><p>Rahaston kautta ohjataan unionin varoja uusien aseiden ja aseteknologioiden kehittämiseen. Niillä kehitellään muun muassa autonomisia asejärjestelmiä, ns. robottiaseita, vaikka EU-parlamentti on esittänyt niiden kieltämistä.</p><p>Lisäksi EU-komissio on esittänyt eräiden kehitysyhteistyöhön EU-budjetissa tarkoitettujen määrärahojen avaamista sotilaallisiin hankintoihin.</p><p>Jos suunta ei muutu, vahvistaa nyt kevään vaaleissa valittava EU-parlamentti seuraavassa pitkäaikaisessa budjetissa EU:n luonteen muuttumisen puolustusunioniksi, joka voimistaa sotilaalliseen voimaan perustuvaa turvallisuusajattelua ja ohjaa kymmeniä miljardeja sotateolliselle kompleksille. Se olisi omiaan sementoimaan Euroopan uutta jakautumista ja vastakkainasettelua suhteissa Venäjään. Kova ulkopolitiikka ruokkii myös kovenevia asenteita suhteessa toisiin kansoihin ja maahanmuuttajiin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaikki eduskuntapuolueet jotenkin mukana</strong></p><p>Rauhanliiton eurovaalien alla tekemän <a href="https://rauhanliitto.fi/rauhanliitto/ajankohtaista/blogit/eu-puolustusyhteistyo-puolueiden-eurovaalikannat" target="_blank">selvityksen</a> mukaan kaikki Suomen eduskuntapuolueet ovat valmiita edistämään yhteisiä materiaalihankintoja ja ainakin jonkinasteisen sotilaallisen yhteistyön kehittämistä EU:ssa. Selvimmin rakenteellisen puolustusyhteistyön syventämistä kannattavat kokoomus, keskusta, SDP, RKP ja kristilliset.</p><p>EU-parlamentissa Yhtyneen vasemmiston GUE-NGL ryhmä, johon mm. kommunistit kuuluvat, <a href="https://www.guengl.eu/arms-manufacturers-win-big-as-massive-subsidy-programme-gets-green-light/" target="_blank">vastustaa</a> puolustusrahaston perustamista ja unionin militarisoimista.</p><p>SKP:n <a href="https://www.skp.fi/euvaaliohjelma2019" target="_blank">eurovaaliohjelmassa</a> vastustetaan tiukasti EU:n militarisoimista, joka ei vastaa Suomen etuja ja on ristiriidassa sotilaallisen liittoutumattomuuden kanssa.</p><p><strong>&nbsp;</strong></p><p><strong>EU ja Nato</strong></p><p>Sotateollisuuden taloudellisten intressien ja EU:n ulkopolitiikalle haettavan kovemman voiman ohella puolustusunionin rakentamista ovat vauhdittaneet Yhdysvaltojen nykyjohdon vaatimukset, että eurooppalaisten Nato-maiden on otettava enemmän sotilaallista vastuuta ja lisättävä asehankintojaan.</p><p>Naton ja EU:n tiiviillä yhteistyöllä aiotaan varmistaa, että EU ei rakenna Naton kanssa kilpailevia tai päällekkäisiä puolustusjärjestelmiä. Kyse on Naton &rdquo;eurooppalaisesta pilarista&rdquo;, joka voi toteuttaa myös eräänlaista imperialismin globaalia työnjakoa tilanteessa, jossa USA:n politiikan, myös sotilaspolitiikan, painopiste siirtyy enemmän Aasiaan ja EU:n sotilaallinen toiminta keskittyy lähialueilleen, kuten Afrikkaan.</p><p>Asevarustelun osalta kysymyksenasettelu on kääntynyt 2000-luvun alun jälkeen hälyttävällä tavalla ylösalaisin. Vaikka Euroopassa ja maailmassa on aseita jo nyt aivan liikaa, esitetään niitä tarvittavan lisää. Tätä käännettä turvallisuusajattelussa on pedattu ja pönkitetty lietsomalla sotilaallisia uhkakuvia ja vastakkainasetteluja.</p><p>Kilpavarustelu uhkaa levitä yhä vaarallisemmille aloille, josta osoituksena Yhdysvaltojen ja Venäjän ilmoitukset irtaantumisesta INF-sopimuksesta, joka kieltää muut kuin mereltä laukaistavat lyhyen ja keskimatkan ohjukset.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Sotaharjoituksia USA:n johdolla</strong></p><p>Huolestuttava käänne sotilaallisen voiman korostamiseen turvallisuuspolitiikassa näkyy myös sotaharjoitusten järjestämisessä tiivistyvää tahtia ja yhä laajamittaisempina.</p><p>Parhaillaan on Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa menossa <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006111345.html" target="_blank">ACE 19 -sotaharjoitus</a>, joka on Euroopan suurimpia ilmasotaharjoituksia. Yli sata lentokonetta harjoittelee ilmataisteluita, monikansallisia operaatioita ja isäntämaatuen antamista.</p><p>Yhdysvaltojen kanssa on sovittu, että näistä vuodesta 2013 alkaen järjestetyistä Arctic Challenge -sotaharjoituksista kehitetään flag-harjoituksia, joka on USA:n ja Naton nimitys kaikkein vaativimmille ja suurimmille ilmasotaharjoituksille maailmassa. Sitä ei ole kerrottu, paljonko rahaa tämä sitoo tai miten isot ilmastopäästöt se aiheuttaa.</p><p>Tällä viikolla ammutaan Rovajärvellä myös kovilla monikansallisessa Bold Quest <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006112479.html" target="_blank">-sotaharjoituksessa</a>. Mukana on raskaita raketinheittimiä ja tykkejä, kranaatinheittimiä, tutkia, lentokoneita, helikoptereita ja 2&nbsp;200 sotilasta 14 maasta. Harjoituksissa testataan &rdquo;monikansallisen tulenkäytön ketjun toimivuutta&rdquo;. Vaikka harjoitus pidetään Suomessa, sitä johtaa Yhdysvaltojen armeija.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Vaihtoehtona rauhanpolitiikka</strong></p><p>Suomen turvallisuutta ei vahvisteta lähtemällä mukaan sen enempää euroarmeijaan kuin Natoon. Se vain lisäisi ristiriitoja ja vastakkainasettelua Pohjolan ja Itämeren alueella. Samalla se sitoisi meitä asevarusteluun, kuten taisteluhävittäjähankintoihin, johon kuluville miljardeja tarvitaan esimerkiksi koulutuksen ja vanhuspalvelujen parantamisessa. Pysyminen erossa asevarustelusta ja sotaharjoituksista olisi myös merkittävä ilmastoteko.</p><p>Suomen on syytä irtaantua EU:n yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta ja palata sotilaallisen liittoutumattomuuden ja rauhanpolitiikan linjalle. On myös tärkeä tehdä selväksi, että Suomen aluetta ei käytetä sotilaallisiin toimiin mitään maata vastaan.</p><p>EU:n militarisoimisen sijasta tarvitaan aloitteita aseidenriisunnan edistämisestä, ydinaseettomista vyöhykkeistä ja liittymisestä ydinasekieltosopimukseen, Ety-järjestön toimintakyvyn vahvistamisesta, asekaupan ja asetuotannon rajoittamisesta ja reilummasta maailmankaupasta sekä poliittisten ratkaisujen hakemista Ukrainan, Lähi-idän ja muihin konflikteihin.</p><p>Tämä on haaste vaaleissa, ja rauhantyöhön myös vaalien jälkeen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan unionin sanotaan olevan rauhanprojekti. Mutta mitä EU tekee nyt, kun keskellä Eurooppaa soditaan, ydinasekilpavarustelu on palaamassa Eurooppaan USA:n ja Venäjän irtaantuessa INF-sopimuksesta ja asevarusteluun käytetään enemmän rahaa kuin koskaan kylmän sodan jälkeen? Tai kun sodat Afganistanissa, Irakissa, Libyassa, Jemenissä, Syyriassa ja muualla ovat taas osoittaneet, että aseet eivät tuo rauhaa?

Nyt tarvitaan uusia aloitteita rauhan ja aseidenriisunnan edistämiseksi, mutta EU kulkee päinvastaiseen suuntaan. Komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin mukaan kansainvälinen tilanne osoittaa, että EU:n ”pehmeä voima” ei riitä vaan tarvitaan lisää sotilaallista voimaa. Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämisessä onkin edetty vuodesta 2016 alkaen lukuisin päätöksin kohti puolustusunionia. Muutos on tapahtunut vaivihkaa, ilman kansalaiskeskustelua.

Syksyllä 2016 Bratislavassa pidetyssä EU:n huippukokouksessa päätettiin vahvistaa turvallisuus- ja puolustusalan integraatiota aloittamalla pysyvä rakenteellinen yhteistyö, kehittämällä nopean toiminnan taisteluosastoja ja lisäämällä EU:n ja Naton yhteistyötä. Vuonna 2017 sovittiin 17 ensimmäistä pysyvän rakenteellisen yhteistyön projektia. Kesällä 2018 EU ja Nato sopivat yhteistyöstä, jota kehitetään yli 40 alalla hybridiuhkista operatiiviseen sotilaalliseen toimintaan.

 

EU:sta puolustusunioni?

Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, hallitus vakuutti, että se ei johda sotilaalliseen liittoutumiseen. Nyt yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tavoitteeksi on jo avoimesti asetettu puolustusunioni.

Pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PESCO) lisäksi on muodostettu puolustusmenojen vuotuinen arviointi- ja koordinointimekanismi (CARD), jolla pyritään sitomaan jäsenvaltiot yhteisiin tavoitteisiin. Kolmantena elementtinä tässä kokonaisuudessa on komission kesäkuussa 2017 perustama Euroopan puolustusrahasto.

EU:n perussopimus kieltää käyttämästä unionin budjetin varoja sotilaallisiin tarkoituksiin ja puolustuksen alalla (artikla 41.2). Tätä sopimusta rikkoen on puolustusrahastoon kuitenkin kanavoitu EU:n budjetista vuosille 2017—2020 yhteensä 590 miljoonaa euroa, ja tämä on vasta alkua. Vuosille 2021 – 2027 on komissio esittänyt puolustusrahastoon 13 miljardia EU:n budjetista. Lisäksi jäsenvaltioilta odotetaan rahastoon ensimmäisessä jaksossa 2 miljardia ja jälkimmäisessä periodissa 28 miljardia euroa. Puolustusrahaston säännöt edellyttävät jäsenvaltioilta myös sitoutumista kehitystyön tuloksena valmistuvien aseiden ostoihin tarvittaessa yhteishankinnoin.

 

Aseteollisuus hyötyy

Puolustusrahaston perustaminen valmisteltiin komission asettamassa työryhmässä, jota ei koskaan merkitty komission asiantuntijaryhmien luetteloon eikä sen toiminnasta tarvinnut siten tehdä julkista. Ryhmän 16 jäsenestä 9 oli suoraan aseteollisuuden edustajia.

Rahaston kautta ohjataan unionin varoja uusien aseiden ja aseteknologioiden kehittämiseen. Niillä kehitellään muun muassa autonomisia asejärjestelmiä, ns. robottiaseita, vaikka EU-parlamentti on esittänyt niiden kieltämistä.

Lisäksi EU-komissio on esittänyt eräiden kehitysyhteistyöhön EU-budjetissa tarkoitettujen määrärahojen avaamista sotilaallisiin hankintoihin.

Jos suunta ei muutu, vahvistaa nyt kevään vaaleissa valittava EU-parlamentti seuraavassa pitkäaikaisessa budjetissa EU:n luonteen muuttumisen puolustusunioniksi, joka voimistaa sotilaalliseen voimaan perustuvaa turvallisuusajattelua ja ohjaa kymmeniä miljardeja sotateolliselle kompleksille. Se olisi omiaan sementoimaan Euroopan uutta jakautumista ja vastakkainasettelua suhteissa Venäjään. Kova ulkopolitiikka ruokkii myös kovenevia asenteita suhteessa toisiin kansoihin ja maahanmuuttajiin.

 

Kaikki eduskuntapuolueet jotenkin mukana

Rauhanliiton eurovaalien alla tekemän selvityksen mukaan kaikki Suomen eduskuntapuolueet ovat valmiita edistämään yhteisiä materiaalihankintoja ja ainakin jonkinasteisen sotilaallisen yhteistyön kehittämistä EU:ssa. Selvimmin rakenteellisen puolustusyhteistyön syventämistä kannattavat kokoomus, keskusta, SDP, RKP ja kristilliset.

EU-parlamentissa Yhtyneen vasemmiston GUE-NGL ryhmä, johon mm. kommunistit kuuluvat, vastustaa puolustusrahaston perustamista ja unionin militarisoimista.

SKP:n eurovaaliohjelmassa vastustetaan tiukasti EU:n militarisoimista, joka ei vastaa Suomen etuja ja on ristiriidassa sotilaallisen liittoutumattomuuden kanssa.

 

EU ja Nato

Sotateollisuuden taloudellisten intressien ja EU:n ulkopolitiikalle haettavan kovemman voiman ohella puolustusunionin rakentamista ovat vauhdittaneet Yhdysvaltojen nykyjohdon vaatimukset, että eurooppalaisten Nato-maiden on otettava enemmän sotilaallista vastuuta ja lisättävä asehankintojaan.

Naton ja EU:n tiiviillä yhteistyöllä aiotaan varmistaa, että EU ei rakenna Naton kanssa kilpailevia tai päällekkäisiä puolustusjärjestelmiä. Kyse on Naton ”eurooppalaisesta pilarista”, joka voi toteuttaa myös eräänlaista imperialismin globaalia työnjakoa tilanteessa, jossa USA:n politiikan, myös sotilaspolitiikan, painopiste siirtyy enemmän Aasiaan ja EU:n sotilaallinen toiminta keskittyy lähialueilleen, kuten Afrikkaan.

Asevarustelun osalta kysymyksenasettelu on kääntynyt 2000-luvun alun jälkeen hälyttävällä tavalla ylösalaisin. Vaikka Euroopassa ja maailmassa on aseita jo nyt aivan liikaa, esitetään niitä tarvittavan lisää. Tätä käännettä turvallisuusajattelussa on pedattu ja pönkitetty lietsomalla sotilaallisia uhkakuvia ja vastakkainasetteluja.

Kilpavarustelu uhkaa levitä yhä vaarallisemmille aloille, josta osoituksena Yhdysvaltojen ja Venäjän ilmoitukset irtaantumisesta INF-sopimuksesta, joka kieltää muut kuin mereltä laukaistavat lyhyen ja keskimatkan ohjukset.

 

Sotaharjoituksia USA:n johdolla

Huolestuttava käänne sotilaallisen voiman korostamiseen turvallisuuspolitiikassa näkyy myös sotaharjoitusten järjestämisessä tiivistyvää tahtia ja yhä laajamittaisempina.

Parhaillaan on Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa menossa ACE 19 -sotaharjoitus, joka on Euroopan suurimpia ilmasotaharjoituksia. Yli sata lentokonetta harjoittelee ilmataisteluita, monikansallisia operaatioita ja isäntämaatuen antamista.

Yhdysvaltojen kanssa on sovittu, että näistä vuodesta 2013 alkaen järjestetyistä Arctic Challenge -sotaharjoituksista kehitetään flag-harjoituksia, joka on USA:n ja Naton nimitys kaikkein vaativimmille ja suurimmille ilmasotaharjoituksille maailmassa. Sitä ei ole kerrottu, paljonko rahaa tämä sitoo tai miten isot ilmastopäästöt se aiheuttaa.

Tällä viikolla ammutaan Rovajärvellä myös kovilla monikansallisessa Bold Quest -sotaharjoituksessa. Mukana on raskaita raketinheittimiä ja tykkejä, kranaatinheittimiä, tutkia, lentokoneita, helikoptereita ja 2 200 sotilasta 14 maasta. Harjoituksissa testataan ”monikansallisen tulenkäytön ketjun toimivuutta”. Vaikka harjoitus pidetään Suomessa, sitä johtaa Yhdysvaltojen armeija.

 

Vaihtoehtona rauhanpolitiikka

Suomen turvallisuutta ei vahvisteta lähtemällä mukaan sen enempää euroarmeijaan kuin Natoon. Se vain lisäisi ristiriitoja ja vastakkainasettelua Pohjolan ja Itämeren alueella. Samalla se sitoisi meitä asevarusteluun, kuten taisteluhävittäjähankintoihin, johon kuluville miljardeja tarvitaan esimerkiksi koulutuksen ja vanhuspalvelujen parantamisessa. Pysyminen erossa asevarustelusta ja sotaharjoituksista olisi myös merkittävä ilmastoteko.

Suomen on syytä irtaantua EU:n yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta ja palata sotilaallisen liittoutumattomuuden ja rauhanpolitiikan linjalle. On myös tärkeä tehdä selväksi, että Suomen aluetta ei käytetä sotilaallisiin toimiin mitään maata vastaan.

EU:n militarisoimisen sijasta tarvitaan aloitteita aseidenriisunnan edistämisestä, ydinaseettomista vyöhykkeistä ja liittymisestä ydinasekieltosopimukseen, Ety-järjestön toimintakyvyn vahvistamisesta, asekaupan ja asetuotannon rajoittamisesta ja reilummasta maailmankaupasta sekä poliittisten ratkaisujen hakemista Ukrainan, Lähi-idän ja muihin konflikteihin.

Tämä on haaste vaaleissa, ja rauhantyöhön myös vaalien jälkeen.

]]>
7 http://yhakanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276366-rauhanprojektista-euroarmeijaan#comments EU Euroarmeija Militarismi Puolustusunioni Yrjö Hakanen Thu, 23 May 2019 05:23:38 +0000 Yrjö Hakanen http://yhakanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276366-rauhanprojektista-euroarmeijaan
Suomi on alueellisesti erityinen ja erilainen maa Euroopassa http://elsikatainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276335-suomi-on-alueellisesti-erityinen-ja-erilainen-maa-euroopassa <p>EU:n aluevaroilla on jo vuosien ajan tuettu yritystemme kasvua ja kansainvälistymistä, tiedettä ja tutkimusta, työpaikkojen syntyä ja palvelujen kehittämistä. Mikä tärkeintä, tuki on ulottunut kaikkialle Suomea, ei vain suurimpiin kasvukeskuksiin.</p><p>Suomessa on eletty viime vuodet nousukautta. Talous kasvaa kaikissa maakunnissa ja työttömyys on vähentynyt koko Suomessa. Koko maan hyvästä kehitysvireestä on pidettävä kiinni ja siihen voidaan vaikuttaa EU:n&nbsp; alue- ja rakennepolitiikan kautta.</p><p>Alue- ja rakennepolitiikan uudistus on EU:ssa kesken. Aluekehitysvaliokunnassa toimiessa on käynyt selväksi se, että kukaan muu ei meidän puolestamme vaadi korvauksia pitkien etäisyyksien ja kylmän ilmaston tuomille haitoille. Siksi maakuntien asiat tuntevia meppejä tarvitaan parlamenttiin jatkossakin.</p><p>Saavutettavuus on pysyvä haasteemme. Monipuolisilla liikenneyhteyksillä on valtava merkitys koko Suomen kehittämisessä. EU:n on autettava meitä tässä. EU:n aluevaroilla tulee jatkossakin pystyä kehittämään liikenneväyliämme. On myös katsottava mitä muut maat tekevät. Valtaosa EU:n aluetuista kohdistuu köyhemmille jäsenmaille, minkä vuoksi näitä varoja pitää EU:ssa ohjata ponnekkaammin yhteisiin eurooppalaisiin liikennehankkeisiin, jotka toteutuessaan liittävät meidätkin osaksi eurooppalaisia ratayhteyksiä.</p><p>Vaikuttava aluepolitiikka vaatii riittävän rahoituksen. EU-komissio on esittänyt Suomen aluekehitysvarojen nostoa n. 100 miljoonalla eurolla seuraavalla 7&nbsp; vuoden budjettikaudella. Tästä on pidettävä kiinni ja tulevat varat ohjattava Suomessa oikeudenmukaisesti niin, että myös pienempien maakuntien tarpeet huomioidaan. Väliinputoajia ei saa syntyä. EU:n tutkimusrahoituksessa pienemmillä yliopistoilla ja korkeakouluilla tulee olla paremmat mahdollisuudet menestyä hakuprosesseissa.</p><p>Suomen harvaan asuttujen alueiden erityisasemaa EU:n aluepolitiikassa on puolustettava.<br />Tämä status on neuvoteltu EU-jäsenyyssopimuksessamme ja sillä tulee yhä olla vaikuttava merkitys EU:n alueiden kehittämisessä. Erityisasemasta hyötyy koko Suomi. Sen avulla kotiutamme aluevaroja Euroopasta enemmän kuin moni muu yhtä kehittynyt jäsenmaa.</p><p>Yhteisten sääntöjen ja arvojen noudattaminen tulee olla ehto EU-rahoitukselle.<br />EU-budjetti kasataan kaikilta jäsenmailta kerättävistä verovaroista ja siksi se pitää käyttää vastuullisesti ja tehokkaasti. Yhteisten eurooppalaisten arvojen ja sääntöjen noudattaminen tulee toimia ehtona rahoitukselle. Tällä hetkellä on olemassa jäsenmaita, joiden hallitusten vastuuton politiikka rikkoo oikeusvaltion perusideaa eli sitä, että lakia lukee ja tulkitsee aina vallitsevasta poliittisesta johdosta riippumaton oikeuslaitos. Jos näin ei ole, EU:lla pitää olla valtuudet evätä tällaisen maan varoja.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> EU:n aluevaroilla on jo vuosien ajan tuettu yritystemme kasvua ja kansainvälistymistä, tiedettä ja tutkimusta, työpaikkojen syntyä ja palvelujen kehittämistä. Mikä tärkeintä, tuki on ulottunut kaikkialle Suomea, ei vain suurimpiin kasvukeskuksiin.

Suomessa on eletty viime vuodet nousukautta. Talous kasvaa kaikissa maakunnissa ja työttömyys on vähentynyt koko Suomessa. Koko maan hyvästä kehitysvireestä on pidettävä kiinni ja siihen voidaan vaikuttaa EU:n  alue- ja rakennepolitiikan kautta.

Alue- ja rakennepolitiikan uudistus on EU:ssa kesken. Aluekehitysvaliokunnassa toimiessa on käynyt selväksi se, että kukaan muu ei meidän puolestamme vaadi korvauksia pitkien etäisyyksien ja kylmän ilmaston tuomille haitoille. Siksi maakuntien asiat tuntevia meppejä tarvitaan parlamenttiin jatkossakin.

Saavutettavuus on pysyvä haasteemme. Monipuolisilla liikenneyhteyksillä on valtava merkitys koko Suomen kehittämisessä. EU:n on autettava meitä tässä. EU:n aluevaroilla tulee jatkossakin pystyä kehittämään liikenneväyliämme. On myös katsottava mitä muut maat tekevät. Valtaosa EU:n aluetuista kohdistuu köyhemmille jäsenmaille, minkä vuoksi näitä varoja pitää EU:ssa ohjata ponnekkaammin yhteisiin eurooppalaisiin liikennehankkeisiin, jotka toteutuessaan liittävät meidätkin osaksi eurooppalaisia ratayhteyksiä.

Vaikuttava aluepolitiikka vaatii riittävän rahoituksen. EU-komissio on esittänyt Suomen aluekehitysvarojen nostoa n. 100 miljoonalla eurolla seuraavalla 7  vuoden budjettikaudella. Tästä on pidettävä kiinni ja tulevat varat ohjattava Suomessa oikeudenmukaisesti niin, että myös pienempien maakuntien tarpeet huomioidaan. Väliinputoajia ei saa syntyä. EU:n tutkimusrahoituksessa pienemmillä yliopistoilla ja korkeakouluilla tulee olla paremmat mahdollisuudet menestyä hakuprosesseissa.

Suomen harvaan asuttujen alueiden erityisasemaa EU:n aluepolitiikassa on puolustettava.
Tämä status on neuvoteltu EU-jäsenyyssopimuksessamme ja sillä tulee yhä olla vaikuttava merkitys EU:n alueiden kehittämisessä. Erityisasemasta hyötyy koko Suomi. Sen avulla kotiutamme aluevaroja Euroopasta enemmän kuin moni muu yhtä kehittynyt jäsenmaa.

Yhteisten sääntöjen ja arvojen noudattaminen tulee olla ehto EU-rahoitukselle.
EU-budjetti kasataan kaikilta jäsenmailta kerättävistä verovaroista ja siksi se pitää käyttää vastuullisesti ja tehokkaasti. Yhteisten eurooppalaisten arvojen ja sääntöjen noudattaminen tulee toimia ehtona rahoitukselle. Tällä hetkellä on olemassa jäsenmaita, joiden hallitusten vastuuton politiikka rikkoo oikeusvaltion perusideaa eli sitä, että lakia lukee ja tulkitsee aina vallitsevasta poliittisesta johdosta riippumaton oikeuslaitos. Jos näin ei ole, EU:lla pitää olla valtuudet evätä tällaisen maan varoja.

]]>
1 http://elsikatainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276335-suomi-on-alueellisesti-erityinen-ja-erilainen-maa-euroopassa#comments Aluepolitiikka EU Eurovaalit 2019 Liikenne Suomi Wed, 22 May 2019 10:35:07 +0000 Elsi Katainen http://elsikatainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276335-suomi-on-alueellisesti-erityinen-ja-erilainen-maa-euroopassa