Tuloerot http://seppolappalainenkoti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/133766/all Wed, 18 Apr 2018 10:40:40 +0300 fi Yhteiskunnan palvelut ja tuloerot http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253989-yhteiskunnan-palvelut-ja-tuloerot <p><a href="https://findikaattori.fi/fi/114">Kotitalouksien oikaistuista käytettävissä olevista tuloista </a>lyhyt selostus ja kuvaaja Findikaattorin sivuilta. Sen pohjalta lähdin laskemaan, että entä jos yhteiskunnalta saadut palvelut ynnäisi tulonjakotilastoihin kullekin tulodesiilille. Nyt joku linkkinikkari varmaan sanoo, että tästä löytyy jotain tieteellistä laskelmaakin, mutta tässä nyt omat laskelmat netistä napattujen lukujen ja <a href="http://www.peterrosenmai.com/lorenz-curve-graphing-tool-and-gini-coefficient-calculator">gini-indeksi -laskurin</a> perusteella.</p><p>&nbsp;</p><p>Syy laskemiseen oli, että loppujen lopuksi isoilla tuloillakaan ei paljoa tekisi, jos saisi maksaa itsensä kipeäksi ilman verorahoin alennettuja terveyskeskushintoja, koulujen lounaat olisivat maksullisia tai teillä olisi tienkäyttömaksuja jne. Se olisi mennyt turhan korkean tason matematiikaksi, että käyttävätkö kansalaiset tasaisesti tulotasosta riippumatta yhteiskunnan palveluita, niin laskin, jotta jokainen käyttäisi palveluja yhtä paljon.</p><p>&nbsp;</p><p>Ensimmäisessä kuvassa on Tilastokeskuksen antamat lukemat gini-indekseistä kahdelle eri tulonjakotilastolle, sekä niiden alapuolella tilanne, jos jokaisen kansalaisen yhteiskunnan palvelut laskettaisiin rahatulojen päälle.</p><p>&nbsp;</p><p>Toisessa kuvassa on näiden palveluiden tuloeroja tasaava vaikutus.</p><p>&nbsp;</p><p>Linkkejä vielä loppuun:</p><p><a href="https://www.stat.fi/til/tjkt/tau.html">Tulonjaon kokonaistilasto</a></p><p><a href="https://tilastokeskus.fi/til/tjt/tau.html">Tulonjakotilasto</a></p><p><a href="https://www.stat.fi/til/vtp/tau.html">Kansantalouden tilinpito</a> (Kotitalouksien tunnuslukuja)</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kotitalouksien oikaistuista käytettävissä olevista tuloista lyhyt selostus ja kuvaaja Findikaattorin sivuilta. Sen pohjalta lähdin laskemaan, että entä jos yhteiskunnalta saadut palvelut ynnäisi tulonjakotilastoihin kullekin tulodesiilille. Nyt joku linkkinikkari varmaan sanoo, että tästä löytyy jotain tieteellistä laskelmaakin, mutta tässä nyt omat laskelmat netistä napattujen lukujen ja gini-indeksi -laskurin perusteella.

 

Syy laskemiseen oli, että loppujen lopuksi isoilla tuloillakaan ei paljoa tekisi, jos saisi maksaa itsensä kipeäksi ilman verorahoin alennettuja terveyskeskushintoja, koulujen lounaat olisivat maksullisia tai teillä olisi tienkäyttömaksuja jne. Se olisi mennyt turhan korkean tason matematiikaksi, että käyttävätkö kansalaiset tasaisesti tulotasosta riippumatta yhteiskunnan palveluita, niin laskin, jotta jokainen käyttäisi palveluja yhtä paljon.

 

Ensimmäisessä kuvassa on Tilastokeskuksen antamat lukemat gini-indekseistä kahdelle eri tulonjakotilastolle, sekä niiden alapuolella tilanne, jos jokaisen kansalaisen yhteiskunnan palvelut laskettaisiin rahatulojen päälle.

 

Toisessa kuvassa on näiden palveluiden tuloeroja tasaava vaikutus.

 

Linkkejä vielä loppuun:

Tulonjaon kokonaistilasto

Tulonjakotilasto

Kansantalouden tilinpito (Kotitalouksien tunnuslukuja)

 

]]>
2 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253989-yhteiskunnan-palvelut-ja-tuloerot#comments Gini-kerroin Tuloerot Wed, 18 Apr 2018 07:40:40 +0000 Heikki Turunen http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253989-yhteiskunnan-palvelut-ja-tuloerot
Sipilä ratsastelee ja patsastelee muitten hepoilla… http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253110-sipila-ratsastelee-ja-patsastelee-muitten-hepoilla <p>Tämä on sitä kuuluisaa pääministeri Juha Sipilän tarkoitushakuista &quot;tieteellisyyttä&quot; : Sipilän &quot;kaikenmaailman dosentit&quot; siis itsensäkin todistamana ja kutsumanaan nyt <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/245304-juha-sipila-kuittaa-oppositiolle-kannustan-katsomaan-tyollisyyslukuja#comment-786993" name="&#039;asialla&#039;">&#39;asialla&#39;</a>&nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp;- vieläpä ylpeileekin lähinnä toisten - muiden kuin hallituksensa - tuloksilla :</p><p>Hallituksen tilaama tutkimus: Sipilän hallituksen päätökset kasvattaneet tuloeroja korkeintaan vähän &ndash; häviäjiä on silti:</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/245219-hallituksen-tilaama-tutkimus-sipilan-hallituksen-paatokset-kasvattaneet-tuloeroja" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/245219-hallituksen-tilaama-tutkimus-sipilan-hallituksen-paatokset-kasvattaneet-tuloeroja">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/245219-hallituksen-tilaama-tutkimus-sip...</a></p><p>Esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskeston lyhentämisen vaikutukset ovat vielä kysymyksenalaisia.</p><p>&quot;&ndash; Tuloksia tulkitessa on kuitenkin hyvä muistaa, että tulokymmenysten sisällä on suurta vaihtelua kotitalouksien välillä. Esimerkiksi pienituloiset opiskelijat, eläkeläiset ja ne työttömät jotka eivät työllisty pysyvät talouspolitiikan häviäjinä myös dynaamisessa laskelmassa, Kärkkäinen muistuttaa Twitterissä.&quot;</p><p>&quot;Täsmälliset tulokset vaikutuksista riippuvat tutkimuksen mukaan muun muassa siitä, miten päätösperäiset toimenpiteet määritellään ja kuinka herkästi ihmisten oletetaan reagoivan kannustimiin. Koska näitä koskevat valinnat eivät ole kiistattomia, tutkimuksessa esitetään tuloksia vaihtoehtoisista simulaatioista.&quot;</p><p>&quot;Jos hallituskauden päätöksiä arvioidaan perinteiseen tapaan staattisesti, neljän pienituloisimman tulokymmenyksen tulot ovat pienentyneet. Työllisyysvaikutukset kuitenkin parantavat tilannetta merkittävästi.&quot; - Millä tavoin??</p><p>&quot;Tutkimustulokset perustuvat laajalla rekisteriaineistolla tehtyyn mikrosimulointia, tilastollisia menetelmiä ja aiempaa tutkimuskirjallisuutta hyödyntävään analyysiin.&quot;</p><p>Kyseessä on siis lähinnä eri simulaatomalleihin perustuvia spekulointeja...</p><p>&quot;Tutkimushankkeen tarkoituksena on selvittää, miten talouspolitiikan kannustin- ja työllisyysvaikutusten huomiointi vaikuttaa arvioon päätösten tulonjakovaikutuksista.&quot; Siis vajavainen ja taas hätiköidyn keskeneräinen! &nbsp; - &nbsp; &quot;Seuraavassa vaiheessa kehitetään rakenteellista työn tarjonnan mallia, jonka avulla talouspolitiikan käyttäytymisvaikutuksia voidaan arvioida vielä tarkemmin.&quot;...</p><p>Kova ripitys Juha Sipilän hallitukselle: &rdquo;Toimet eivät ole oikeudenmukaisia eivätkä poliittisesti kestäviä&rdquo;:</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242618-kova-ripitys-juha-sipilan-hallitukselle-toimet-eivat-ole-oikeudenmukaisia-eivatka" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242618-kova-ripitys-juha-sipilan-hallitukselle-toimet-eivat-ole-oikeudenmukaisia-eivatka">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242618-kova-ripitys-juha-sipilan-hallit...</a></p><p>Työllisyyden kasvu on tapahtunut Juha Sipilän hallituksen &#39;toimista&#39; huolimattakin - aivan turhaa on Sipilän vetää niitä kaikkkia omaan tai hallituksen laariin:</p><p>Aktiivimalli näkyy jo tilastoissa? Ekonomisti: &rdquo;Hallitus voisi nostaa työllisyystavoitteen riman korkeammalle&rdquo;:</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242233-aktiivimalli-nakyy-jo-tilastoissa-ekonomisti-hallitus-voisi-nostaa" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242233-aktiivimalli-nakyy-jo-tilastoissa-ekonomisti-hallitus-voisi-nostaa">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242233-aktiivimalli-nakyy-jo-tilastoiss...</a></p><p>Työllisyys kasvaa kuin itsestään &ndash; Video: Mihin aktiivimallia tarvitaan, Jari Lindström?:</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242321-tyollisyys-kasvaa-kuin-itsestaan-video-mihin-aktiivimallia-tarvitaan-jari-lindstrom" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242321-tyollisyys-kasvaa-kuin-itsestaan-video-mihin-aktiivimallia-tarvitaan-jari-lindstrom">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242321-tyollisyys-kasvaa-kuin-itsestaan...</a></p><p>Professori aktiivimallista: &rdquo;Hallitus ajoi poliittiseen miinaan - kyse ei ole vain siitä, että työttömälle turvataan toimeentulo&rdquo;:</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/238775-professori-aktiivimallista-hallitus-ajoi-poliittiseen-miinaan-kyse-ei-ole-vain-siita" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/238775-professori-aktiivimallista-hallitus-ajoi-poliittiseen-miinaan-kyse-ei-ole-vain-siita">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/238775-professori-aktiivimallista-halli...</a></p><p>Hallituksen toimet pohjautuvat jo toimien mahdollisuuksien reunaehtoihin jo sen alkutaipaleelta asti, eikä hallitus ole pystynyt eikä pysty niihin oleellisesti vaikuttamaankaan:</p><p>Professoreilta tylyt arviot 2-vuotiaasta Sipilän &rdquo;touhuhallituksesta&rdquo;: &rdquo;Aika huonoa toimintaa, jos omat lupaukset petetään&rdquo;:</p><p><a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005231003.html" title="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005231003.html">https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005231003.html</a></p><p>Sipilän keskeinen hanke hallituksineen on ollut tämä:</p><p>&quot;Hallitus on lähtenyt siitä, että työllisyyden vahvistaminen on paras keino torjua köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Hallituksen lähtökohtana on ollut suuresti kunnioittamani Vasemmistoliiton jo edesmenneen kansanedustajan Outi Ojalan hyvä kiteytys: kunnossa oleva valtion talous on köyhän paras ystävä. Talouden kuntoon saamiseksi on tehty huolella mietittyjä, kipeitäkin toimia juuri siitä syystä, että kaikista suomalaisista voidaan huolehtia jatkossakin.&quot;</p><p>Millä tavoin hallitus sitten pelkillä yleisillä leikkauksilla - eikä oleellisilla investoinneilla ja panostuksilla - vrt. koulutus ja kehitys! - aikoo huolehtia kaikista suomalaisista - myös ja nimenomaan juuri vähäosaisista, työttömistä, pieneläkeläisistä, onnettomista vain kasvavissa leipäjonoissa, jne. ? - Hänhän on todellisuudessa hallituksineen heittänyt heidät jokseenkin vain &quot; &#39;herran&#39; haltuun&quot; - kyse on vain keiden herrojen?...</p><p>Sipilä: &quot;Eikö se, että jo melkein joka kolmannen pitkäaikaistyöttömän työttömyys on loppunut, pitäisi olla yhteinen ilon aiheemme?&rdquo;</p><p>&nbsp;- Montako pitkäaikaistyötöntä Sipilän hallitus on työllistänyt ja tulee näillä näkymin, näillä &#39;toimin&#39; työllistämään tämän kautensa loppuun mennessä??</p><p>- &nbsp;Millä toimin &nbsp;ja &nbsp;milloin Sipilä hallituksineen aikoo poistaa leipä- ym. vastaavat ikävät jonot muualtakin kuin vain omasta mielihorisontistaan?</p><p><br />&nbsp;</p><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tämä on sitä kuuluisaa pääministeri Juha Sipilän tarkoitushakuista "tieteellisyyttä" : Sipilän "kaikenmaailman dosentit" siis itsensäkin todistamana ja kutsumanaan nyt 'asialla'      - vieläpä ylpeileekin lähinnä toisten - muiden kuin hallituksensa - tuloksilla :

Hallituksen tilaama tutkimus: Sipilän hallituksen päätökset kasvattaneet tuloeroja korkeintaan vähän – häviäjiä on silti:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/245219-hallituksen-tilaama-tutkimus-sipilan-hallituksen-paatokset-kasvattaneet-tuloeroja

Esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskeston lyhentämisen vaikutukset ovat vielä kysymyksenalaisia.

"– Tuloksia tulkitessa on kuitenkin hyvä muistaa, että tulokymmenysten sisällä on suurta vaihtelua kotitalouksien välillä. Esimerkiksi pienituloiset opiskelijat, eläkeläiset ja ne työttömät jotka eivät työllisty pysyvät talouspolitiikan häviäjinä myös dynaamisessa laskelmassa, Kärkkäinen muistuttaa Twitterissä."

"Täsmälliset tulokset vaikutuksista riippuvat tutkimuksen mukaan muun muassa siitä, miten päätösperäiset toimenpiteet määritellään ja kuinka herkästi ihmisten oletetaan reagoivan kannustimiin. Koska näitä koskevat valinnat eivät ole kiistattomia, tutkimuksessa esitetään tuloksia vaihtoehtoisista simulaatioista."

"Jos hallituskauden päätöksiä arvioidaan perinteiseen tapaan staattisesti, neljän pienituloisimman tulokymmenyksen tulot ovat pienentyneet. Työllisyysvaikutukset kuitenkin parantavat tilannetta merkittävästi." - Millä tavoin??

"Tutkimustulokset perustuvat laajalla rekisteriaineistolla tehtyyn mikrosimulointia, tilastollisia menetelmiä ja aiempaa tutkimuskirjallisuutta hyödyntävään analyysiin."

Kyseessä on siis lähinnä eri simulaatomalleihin perustuvia spekulointeja...

"Tutkimushankkeen tarkoituksena on selvittää, miten talouspolitiikan kannustin- ja työllisyysvaikutusten huomiointi vaikuttaa arvioon päätösten tulonjakovaikutuksista." Siis vajavainen ja taas hätiköidyn keskeneräinen!   -   "Seuraavassa vaiheessa kehitetään rakenteellista työn tarjonnan mallia, jonka avulla talouspolitiikan käyttäytymisvaikutuksia voidaan arvioida vielä tarkemmin."...

Kova ripitys Juha Sipilän hallitukselle: ”Toimet eivät ole oikeudenmukaisia eivätkä poliittisesti kestäviä”:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242618-kova-ripitys-juha-sipilan-hallitukselle-toimet-eivat-ole-oikeudenmukaisia-eivatka

Työllisyyden kasvu on tapahtunut Juha Sipilän hallituksen 'toimista' huolimattakin - aivan turhaa on Sipilän vetää niitä kaikkkia omaan tai hallituksen laariin:

Aktiivimalli näkyy jo tilastoissa? Ekonomisti: ”Hallitus voisi nostaa työllisyystavoitteen riman korkeammalle”:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242233-aktiivimalli-nakyy-jo-tilastoissa-ekonomisti-hallitus-voisi-nostaa

Työllisyys kasvaa kuin itsestään – Video: Mihin aktiivimallia tarvitaan, Jari Lindström?:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242321-tyollisyys-kasvaa-kuin-itsestaan-video-mihin-aktiivimallia-tarvitaan-jari-lindstrom

Professori aktiivimallista: ”Hallitus ajoi poliittiseen miinaan - kyse ei ole vain siitä, että työttömälle turvataan toimeentulo”:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/238775-professori-aktiivimallista-hallitus-ajoi-poliittiseen-miinaan-kyse-ei-ole-vain-siita

Hallituksen toimet pohjautuvat jo toimien mahdollisuuksien reunaehtoihin jo sen alkutaipaleelta asti, eikä hallitus ole pystynyt eikä pysty niihin oleellisesti vaikuttamaankaan:

Professoreilta tylyt arviot 2-vuotiaasta Sipilän ”touhuhallituksesta”: ”Aika huonoa toimintaa, jos omat lupaukset petetään”:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005231003.html

Sipilän keskeinen hanke hallituksineen on ollut tämä:

"Hallitus on lähtenyt siitä, että työllisyyden vahvistaminen on paras keino torjua köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Hallituksen lähtökohtana on ollut suuresti kunnioittamani Vasemmistoliiton jo edesmenneen kansanedustajan Outi Ojalan hyvä kiteytys: kunnossa oleva valtion talous on köyhän paras ystävä. Talouden kuntoon saamiseksi on tehty huolella mietittyjä, kipeitäkin toimia juuri siitä syystä, että kaikista suomalaisista voidaan huolehtia jatkossakin."

Millä tavoin hallitus sitten pelkillä yleisillä leikkauksilla - eikä oleellisilla investoinneilla ja panostuksilla - vrt. koulutus ja kehitys! - aikoo huolehtia kaikista suomalaisista - myös ja nimenomaan juuri vähäosaisista, työttömistä, pieneläkeläisistä, onnettomista vain kasvavissa leipäjonoissa, jne. ? - Hänhän on todellisuudessa hallituksineen heittänyt heidät jokseenkin vain " 'herran' haltuun" - kyse on vain keiden herrojen?...

Sipilä: "Eikö se, että jo melkein joka kolmannen pitkäaikaistyöttömän työttömyys on loppunut, pitäisi olla yhteinen ilon aiheemme?”

 - Montako pitkäaikaistyötöntä Sipilän hallitus on työllistänyt ja tulee näillä näkymin, näillä 'toimin' työllistämään tämän kautensa loppuun mennessä??

-  Millä toimin  ja  milloin Sipilä hallituksineen aikoo poistaa leipä- ym. vastaavat ikävät jonot muualtakin kuin vain omasta mielihorisontistaan?


 


 

]]>
54 http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253110-sipila-ratsastelee-ja-patsastelee-muitten-hepoilla#comments Pikäaikaistyöttömyys Tuloerot Työllisyys Työttömyys Valtion talous Fri, 30 Mar 2018 18:04:29 +0000 Ilkka Hyttinen http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253110-sipila-ratsastelee-ja-patsastelee-muitten-hepoilla
Tulevaisuuden sosiaaliturva http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253040-tulevaisuuden-sosiaaliturva <p>Eduskunnan säätämä työttömyysturvan aktiivimalli on herättänyt runsasta <a href="http://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005622787.html">julkista keskustelua</a>. Samalla paine uudistaa sosiaaliturvaa kasvaa. Tässä blogissa esitän, että sosiaaliturvan uudistamisen yhteydessä toimeentulon ja yrittämisen riskejä pitäisi miettiä kokonaisuutena niin että ihmiset voisivat paremmin osallistua talouteen ja yhteiskuntaan toteuttaakseen omia ideoitaan.</p><p>Tällä viikolla <a href="http://www.aamulehti.fi/uutiset/kelan-ennakkotiedot-paljastavat-aktiivimallin-todelliset-vaikutukset-korvauksia-leikataan-yli-puolelta-tyottomista-200840293/">Aamulehti uutisoi</a>, että noin puolet työttömän peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saavista ihmisistä eivät ole täyttäneet aktiivimallin ehtoja ja joutuvat siksi tyytymään pienempään työttömyysturvaan.</p><p>Työllisyys- ja talouspolitiikan kokonaisuudessa aktiivimalli on pieni yksityiskohta, mutta siihen kulminoituva yhteiskunnallinen tyytymättömyys on merkittävää, koska tyytymättömyydessä piilee muutosvoima, jonka hallituskin joutuu ottamaan huomioon. Aktiivimalli on politisoitunut erityisesti sitä koskevan kansalaisaloitteen ansiosta ja tiedotusvälineet tulevat seuraamaan aktiivimallin toimeenpanoa ja nostamaan sitä säännöllisesti <a href="http://areena.yle.fi/1-4370647">julkiseen keskusteluun</a>. Voi olla, että hallitus joutuu vielä nopeastikin perääntymään ja tekemään työttömille myönnytyksiä vaimentaakseen tyytymättömyyttä.</p><p><strong>Viime viikolla Juho Saaren johtama eriarvoisuustyöryhmä </strong>esitteli <a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160706">raporttinsa</a> ja ehdotuksensa perusturvan uudistamiseksi. Työryhmä esittää toimeentulon ja useiden perusturvaetuuksien yhdistämistä ja tottelemattomuudesta tulevien sanktioiden lievennystä. Ehdotukset voidaan tulkita askeleeksi kohti vastikkeetonta perustuloa.</p><p>Aiemmin Kristillisdemokraattien Asmo Maanselkä esitti oman <a href="http://www.facebook.com/kannustavaperusturva/">perusteellisen raporttinsa </a>Iso-Britannian yleistuesta (universal credit) joka muistuttaa Saaren työryhmän esitystä. Maanselkä on julkisuudessa pitänyt toimeentulotuen sanktioita liian lievinä, mikä on ehkä vähän outoa koska nykysäädösten mukaan toimeentulotukea voidaan leikata 40 % jos ihminen ei tottele viranomaisia.</p><p>Siniset ja Kokoomus <a href="http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005617023.html">kiirehtivät myös esittelemään </a>omia uudistusmallejaan, jotka muistuttivat kovasti sekä Saaren työryhmän, että Kristillisdemokraattien esityksiä. Keskusta on luvannut pian tuoda oman esityksensä keskusteluun.</p><p>Sosiaaliturvan uudistamiselle on tarvetta useista syistä. Innokkaimpien uudistusmielisten kannattaa kuitenkin muistella SATA-komiteaa, joka kahden vuoden ajan, vuosina 2007-09 pohti sosiaaliturvan kokonaisuudistusta hyvin samankaltaisten odotusten saattelemana kuin mitä nyt on kuultu. Sosiaaliturva on tilkkutäkkimäinen, ajastaan jäljessä eikä se kannusta työntekoon.</p><p>SATA-komitean esitykset olivat hieman yllättäviä ainakin niille, jotka odottivat eriarvoisuuden vähentämistä. Työnantajien Kela-maksu poistettiin, mikä ei varsinaisesti auttanut heikossa asemassa olevia ihmisiä. Uudistus on joka vuosi säästänyt työnantajilta 700 miljoonaa euroa. Liekö esimerkki <a href="http://yle.fi/uutiset/3-10133946?utm_source=facebook-share&amp;utm_medium=social">suurten yritysten vaikutusvallasta poliittisessa päätöksenteossa</a>? Komitea myös&nbsp;ehdotti takuueläkettä ja etuuksien sitomista indekseihin.</p><p>SATA-komiteassa oli edustettuna samat kolme intressiryhmää, jotka edelleen hallitsevat keskustelua sosiaaliturvasta: työnantajat, työntekijät ja keskusta. Nämä intressiryhmät koostuvat poliitikoista, virkamiehistä, tutkijoista ja (etu)järjestöjen edustajista. Työntekijät puolustavat ansiosidonnaista työttömyysturvaa, keskusta puolustaa perusturvaa ja työnantajat puolustavat yritysten intressejä. Sosiaaliturvaa ei uudisteta, elleivät kaikki ryhmät koe hyötyvänsä uudistuksesta. Jokaisella ryhmällä on valtaa kaataa (tai ainakin vesittää) kokonaisuudistus &ndash; jopa oppositiosta käsin.</p><p><strong>Keskustelu sosiaaliturvasta on tähän asti ollut hyvätasoista.</strong> On hienoa, että aktivointipolitiikasta on vihdoin ruvettu keskustelemaan asioiden oikeilla nimillä. Työttömien näkökulma on ensimmäistä kertaa esillä, kun he pääsevät kertomaan, että he <a href="http://areena.yle.fi/1-4273622">kokevat sanktiot rankaisuna työttömyydestä</a>. Tähän asti keskustelua on hallinnut työnantajien ja taloustieteilijöiden kehittämä epämääräinen retoriikka aktiivisesta ja passiivisesta sosiaaliturvasta. &nbsp;</p><p>Keskustelu pitäisi samalla jatkossa nostaa periaatteellisemmalle tasolle: teknisten mallien lisäksi meidän pitäisi keskustella työttömien ihmisten oikeuksista ja velvollisuuksista, sekä näiden välisestä tasapainosta. Mitkä ovat oikeudet toimeentuloon? Mitä velvollisuuksia työttömällä on ja kuka on vastuussa siitä, että velvollisuudet toteutuvat myös käytännössä? Huomionarvoista on, että oikeuksia ja velvollisuuksia ei ole kirjattu selkeästi nykyiseen lainsäädäntöön, joka keskittyy järjestelmän tekniseen kuvaukseen. Perustuslaissa toki on kansalaisoikeudet ja velvollisuudet yleisellä tasolla.</p><p>Keskustelua pitäisi myös käydä tuloeroista ja niiden kaventamisesta osana taistelua eriarvoistumista vastaan. Suomessa tuloerot kasvoivat nopeasti 1990-luvulta aina vuoden 2007 finanssikriisiin saakka. Keskustelussa harvoin tunnustetaan, että useat hallitukset myötävaikuttivat poliittisilla valinnoillaan tuloerojen kasvuun. Toisin sanoen, voimme poliittisilla päätöksillä vaikuttaa tuloeroihin: miten on tulevaisuudessa? Haluammeko kasvattaa vai kaventaa tuloeroja sosiaaliturvan ja verotuksen avulla? Tähän tarvittaisiin poliittisten puolueiden linjauksia sen lisäksi, että ne esittelevät teknisiä malleja. Viime vuonna Heikki Hiilamo esitteli ansiokkaasti <a href="http://sorsafoundation.fi/fi/heikki-hiilamo-15-reseptia-tuloerojen-kaventamiseksi/">konkreettisia keinoja tuloerojen kaventamiseksi</a>, vaikka esitystä seurannut julkinen keskustelu oli valitettavasti luokatonta.</p><p><strong>Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa pitäisi myös arvioida uudelleen riskin käsite.</strong> Tähän asti toimeentulon ja yrittämisen riskejä on hallinnoitu eri organisaatioissa. Sosiaalihallinto on hallinnoinut toimeentulon riskejä, kun taas elinkeinohallinto on hallinnut yrittämisen riskejä. Molemmat näkökulmat ovat ajankohtaisia, koska yritystukia on myös kritisoitu ja niitä halutaan karsia.</p><p>Toimeentulon ja yrittämisen riskin käsite pitäisi hahmottaa kokonaisuutena ja yksilön näkökulmasta käsin. Ihmisillä on ideoita, jos heille annetaan tilaa tuottaa niitä. Yhteiskunnallisten rakenteiden pitäisi tukea ihmisiä toteuttamaan heidän omia ideoitaan niin, etteivät toimeentulon ja yrittämisen riskit ole kohtuuttoman suuret. Yleensä ajattelemme, että markkinat palkitsevat riskin ottamisesta. Markkinat toimivat kuitenkin valtion ohjauksessa ja tätä ohjausta voi suunnitella niin että se palvelee ihmisten pyrkimyksiä toteuttaa itseään ja osallistua talouteen ja yhteiskuntaan.</p><p>Nyt kun sosiaaliturvan kokonaisuudistusta jälleen pohditaan saattaa löytyä tilaa uudenlaiselle ajattelulle joka voisi vähentää eriarvoisuutta ja luoda uskoa parempaan tulevaisuuteen ihmisille, jotka kamppailevat sosiaalisten ja henkilökohtaisten ongelmien parissa. Liian kauan keskustelua on hallinnut <a href="http://www.gaudeamus.fi/kilpailuvaltionkyydissa/">uusliberaali tavoite lisätä työvoiman tarjontaa </a>heikentämällä toimeentulon edellytyksiä ja siirtämällä yrittäjäriskiä työnantajilta työntekijöille. On aika suunnitella sosiaaliturva palvelemaan ihmistä niin, ettei ihmisten tarvitse kokea palvelevansa kasvotonta byrokraattista koneisto!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunnan säätämä työttömyysturvan aktiivimalli on herättänyt runsasta julkista keskustelua. Samalla paine uudistaa sosiaaliturvaa kasvaa. Tässä blogissa esitän, että sosiaaliturvan uudistamisen yhteydessä toimeentulon ja yrittämisen riskejä pitäisi miettiä kokonaisuutena niin että ihmiset voisivat paremmin osallistua talouteen ja yhteiskuntaan toteuttaakseen omia ideoitaan.

Tällä viikolla Aamulehti uutisoi, että noin puolet työttömän peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saavista ihmisistä eivät ole täyttäneet aktiivimallin ehtoja ja joutuvat siksi tyytymään pienempään työttömyysturvaan.

Työllisyys- ja talouspolitiikan kokonaisuudessa aktiivimalli on pieni yksityiskohta, mutta siihen kulminoituva yhteiskunnallinen tyytymättömyys on merkittävää, koska tyytymättömyydessä piilee muutosvoima, jonka hallituskin joutuu ottamaan huomioon. Aktiivimalli on politisoitunut erityisesti sitä koskevan kansalaisaloitteen ansiosta ja tiedotusvälineet tulevat seuraamaan aktiivimallin toimeenpanoa ja nostamaan sitä säännöllisesti julkiseen keskusteluun. Voi olla, että hallitus joutuu vielä nopeastikin perääntymään ja tekemään työttömille myönnytyksiä vaimentaakseen tyytymättömyyttä.

Viime viikolla Juho Saaren johtama eriarvoisuustyöryhmä esitteli raporttinsa ja ehdotuksensa perusturvan uudistamiseksi. Työryhmä esittää toimeentulon ja useiden perusturvaetuuksien yhdistämistä ja tottelemattomuudesta tulevien sanktioiden lievennystä. Ehdotukset voidaan tulkita askeleeksi kohti vastikkeetonta perustuloa.

Aiemmin Kristillisdemokraattien Asmo Maanselkä esitti oman perusteellisen raporttinsa Iso-Britannian yleistuesta (universal credit) joka muistuttaa Saaren työryhmän esitystä. Maanselkä on julkisuudessa pitänyt toimeentulotuen sanktioita liian lievinä, mikä on ehkä vähän outoa koska nykysäädösten mukaan toimeentulotukea voidaan leikata 40 % jos ihminen ei tottele viranomaisia.

Siniset ja Kokoomus kiirehtivät myös esittelemään omia uudistusmallejaan, jotka muistuttivat kovasti sekä Saaren työryhmän, että Kristillisdemokraattien esityksiä. Keskusta on luvannut pian tuoda oman esityksensä keskusteluun.

Sosiaaliturvan uudistamiselle on tarvetta useista syistä. Innokkaimpien uudistusmielisten kannattaa kuitenkin muistella SATA-komiteaa, joka kahden vuoden ajan, vuosina 2007-09 pohti sosiaaliturvan kokonaisuudistusta hyvin samankaltaisten odotusten saattelemana kuin mitä nyt on kuultu. Sosiaaliturva on tilkkutäkkimäinen, ajastaan jäljessä eikä se kannusta työntekoon.

SATA-komitean esitykset olivat hieman yllättäviä ainakin niille, jotka odottivat eriarvoisuuden vähentämistä. Työnantajien Kela-maksu poistettiin, mikä ei varsinaisesti auttanut heikossa asemassa olevia ihmisiä. Uudistus on joka vuosi säästänyt työnantajilta 700 miljoonaa euroa. Liekö esimerkki suurten yritysten vaikutusvallasta poliittisessa päätöksenteossa? Komitea myös ehdotti takuueläkettä ja etuuksien sitomista indekseihin.

SATA-komiteassa oli edustettuna samat kolme intressiryhmää, jotka edelleen hallitsevat keskustelua sosiaaliturvasta: työnantajat, työntekijät ja keskusta. Nämä intressiryhmät koostuvat poliitikoista, virkamiehistä, tutkijoista ja (etu)järjestöjen edustajista. Työntekijät puolustavat ansiosidonnaista työttömyysturvaa, keskusta puolustaa perusturvaa ja työnantajat puolustavat yritysten intressejä. Sosiaaliturvaa ei uudisteta, elleivät kaikki ryhmät koe hyötyvänsä uudistuksesta. Jokaisella ryhmällä on valtaa kaataa (tai ainakin vesittää) kokonaisuudistus – jopa oppositiosta käsin.

Keskustelu sosiaaliturvasta on tähän asti ollut hyvätasoista. On hienoa, että aktivointipolitiikasta on vihdoin ruvettu keskustelemaan asioiden oikeilla nimillä. Työttömien näkökulma on ensimmäistä kertaa esillä, kun he pääsevät kertomaan, että he kokevat sanktiot rankaisuna työttömyydestä. Tähän asti keskustelua on hallinnut työnantajien ja taloustieteilijöiden kehittämä epämääräinen retoriikka aktiivisesta ja passiivisesta sosiaaliturvasta.  

Keskustelu pitäisi samalla jatkossa nostaa periaatteellisemmalle tasolle: teknisten mallien lisäksi meidän pitäisi keskustella työttömien ihmisten oikeuksista ja velvollisuuksista, sekä näiden välisestä tasapainosta. Mitkä ovat oikeudet toimeentuloon? Mitä velvollisuuksia työttömällä on ja kuka on vastuussa siitä, että velvollisuudet toteutuvat myös käytännössä? Huomionarvoista on, että oikeuksia ja velvollisuuksia ei ole kirjattu selkeästi nykyiseen lainsäädäntöön, joka keskittyy järjestelmän tekniseen kuvaukseen. Perustuslaissa toki on kansalaisoikeudet ja velvollisuudet yleisellä tasolla.

Keskustelua pitäisi myös käydä tuloeroista ja niiden kaventamisesta osana taistelua eriarvoistumista vastaan. Suomessa tuloerot kasvoivat nopeasti 1990-luvulta aina vuoden 2007 finanssikriisiin saakka. Keskustelussa harvoin tunnustetaan, että useat hallitukset myötävaikuttivat poliittisilla valinnoillaan tuloerojen kasvuun. Toisin sanoen, voimme poliittisilla päätöksillä vaikuttaa tuloeroihin: miten on tulevaisuudessa? Haluammeko kasvattaa vai kaventaa tuloeroja sosiaaliturvan ja verotuksen avulla? Tähän tarvittaisiin poliittisten puolueiden linjauksia sen lisäksi, että ne esittelevät teknisiä malleja. Viime vuonna Heikki Hiilamo esitteli ansiokkaasti konkreettisia keinoja tuloerojen kaventamiseksi, vaikka esitystä seurannut julkinen keskustelu oli valitettavasti luokatonta.

Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa pitäisi myös arvioida uudelleen riskin käsite. Tähän asti toimeentulon ja yrittämisen riskejä on hallinnoitu eri organisaatioissa. Sosiaalihallinto on hallinnoinut toimeentulon riskejä, kun taas elinkeinohallinto on hallinnut yrittämisen riskejä. Molemmat näkökulmat ovat ajankohtaisia, koska yritystukia on myös kritisoitu ja niitä halutaan karsia.

Toimeentulon ja yrittämisen riskin käsite pitäisi hahmottaa kokonaisuutena ja yksilön näkökulmasta käsin. Ihmisillä on ideoita, jos heille annetaan tilaa tuottaa niitä. Yhteiskunnallisten rakenteiden pitäisi tukea ihmisiä toteuttamaan heidän omia ideoitaan niin, etteivät toimeentulon ja yrittämisen riskit ole kohtuuttoman suuret. Yleensä ajattelemme, että markkinat palkitsevat riskin ottamisesta. Markkinat toimivat kuitenkin valtion ohjauksessa ja tätä ohjausta voi suunnitella niin että se palvelee ihmisten pyrkimyksiä toteuttaa itseään ja osallistua talouteen ja yhteiskuntaan.

Nyt kun sosiaaliturvan kokonaisuudistusta jälleen pohditaan saattaa löytyä tilaa uudenlaiselle ajattelulle joka voisi vähentää eriarvoisuutta ja luoda uskoa parempaan tulevaisuuteen ihmisille, jotka kamppailevat sosiaalisten ja henkilökohtaisten ongelmien parissa. Liian kauan keskustelua on hallinnut uusliberaali tavoite lisätä työvoiman tarjontaa heikentämällä toimeentulon edellytyksiä ja siirtämällä yrittäjäriskiä työnantajilta työntekijöille. On aika suunnitella sosiaaliturva palvelemaan ihmistä niin, ettei ihmisten tarvitse kokea palvelevansa kasvotonta byrokraattista koneisto!

]]>
3 http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253040-tulevaisuuden-sosiaaliturva#comments Aktiivimalli Eriarvoisuus Hyvinvointivaltio Sosiaaliturva Tuloerot Thu, 29 Mar 2018 10:45:28 +0000 Johannes Kananen http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253040-tulevaisuuden-sosiaaliturva
Nytkö eriarvoisuus poistuu? http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252717-nytko-eriarvoisuus-poistuu <p>Poliitikoille &rdquo;eriarvoisuus&rdquo; on loppumaton innostuksen lähde: miten uutterasti he taistelevatkaan eriarvoisuuden kitkemiseksi ja tasa-arvon saavuttamiseksi. Avuksi kutsutaan jopa &rdquo;asiantuntijoita&rdquo;, ja luvataan panna asioihin vauhtia. Kerrankin asioille tehdään jotain!</p><p>Keskiviikkona julkaistun Juho Saaren johtaman &rdquo;eriarovisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportti&rdquo; tarjoaa kymmeniä ranskalaisia viivoja, joihin voi viitata mahdollisina toimenpiteinä, joilla eriarvoisuus saadaan poistettua Suomesta. Vai saadaanko?</p><p>En oikein usko. En edes ole päässyt selville, mitä eriarvoisuuden vastakohta, tasa-arvoisuus poliitikkojen ja sosiologien mielestä konkreettisesti tarkoittaa. Sitäkö, että kaikilla on samat tulot, sama koulutus ja sama onnellisuuden taso? Ovatko nämä tavoitteet riippumatta omista ponnistuksista ja pyrkimyksistä? Luulisi, että jos tavoitteena todella on eriarvoisuuden kitkeminen, ainakin tavoite jotenkin täsmennettäisiin.</p><p>Mutta ehkä sitä on turha vaatia. Mutta palataan itse asiaan. Mitä meille on tarjolla tässä eriarvoisuusraportissa?</p><p>Hieman hämmentävää on se, että raportissa puhutaan paljon tuloloukuista (ei kannata mennä töihin tehdä töitä koska tuet ovat suuremmat) ja siitä, että maahanmuuttajat eivät &rdquo;kotoudu&rdquo; ja pääse kunnolla työelämään. Samanaikaisesti kuitenkin poliitikot pitävät suurta ääntä siitä, että työvoimasta on kova pula ja työlle ei löydy tekijää. Tällaisessa tilanteessa tulee ensimmäiseksi mieleen, että ehkä tuet ovat liian suuria, eikä suinkaan se että tuet ovat liian pieniä tai julkisen vallan panostus on liian pientä.</p><p>Toki on järkevää yrittää poistaa tuloloukkuihin liittyviä kakkien absurdeimpia piirteitä (niitä joissa marginaalivero hipoo, tai jopa ylittää 100 prosenttia). Mutta tuloloukkuongelma on paljon suurempi kuin muutaman kymmenen euron lisän kuukausituloihin kuukaudessa (mitä ehdotetut muutokset itse asiassa edustavat). Perusongelmahan tuloloukuissa on se, että etuudet ovat liian suuria suhteessa palkkoihin ja verotus on ylipäätään liian kireää. Näihin ongelmiin ei ole mitään muuta ratkaisua kuin julkisten menojen supistaminen. Jos julkisten menojen BKT &ndash;suhde lähentelee 60 prosenttia, tuloloukuista ei millään järjestelmällä päästä eroon. Loukut vain siirtyvät paikasta toiseen.</p><p>Kuitenkin kaikki raportin suositukset noudattavat jo tutuksi tullutta perusideologiaa, jossa valtio on se pelastava enkeli. Se tehostaa, kehittää, parantaa, edistää&hellip;&hellip;.&nbsp; Esimerkiksi: &rdquo;siirrytään porrastetusti koko ikäluokan kattavaan 5-vuotiaana alkavaan varhaiskasvatukseen&rdquo;. Maksaa vain 100 miljoonaa euroa. Kuluu hieman kategoriaan kuin kaikille ilmaiset sähköpyörät ja ilmainen ehkäisy. Koska yhteiskunnan tukien (tulonsiirtojen) anominen koetaan alentavana ja koska tukien vajaakäyttö suuri ongelma, on tukien saaminen tehtävä mahdollisimman helpoksi (yksi anomus, yksi luukku). Kaikilla asioilla vaan on yleensä se toinen puoli. Luulisi jotain opittavan siitä menokehityksestä, joka liittyi toimeentulotuen perusosan maksamisen siirtymiseen KELAlle. En tiedä, onko niin ylentävää maksattaa suomalaisen hyvinvointivaltion kustannuksia ulkomaisella velkarahalla.</p><p>Aika ymmilläni olen myös asuntopolitiikkaa koskevista suosituksista, joiden mottona on &ldquo;Lisätään kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja hillitään asumiskustannuksia&rdquo;. Suositus tosin sisältää vain tuttua liirum laarumia tyyliin: &ldquo;Yhteistyössä suurten kaupunkiseutujen kuntien ja valtiovallan kanssa ryhdytään laatimaan vuokra-asuntojen kysynnän ja tarjonnan tasapainottavaa pitkäjänteistä strategiaa, johon sisällytetään alue- ja veropoliittiset välineet, infra-investoinnit, MAL-sopimukset, kaupunkiseutujen yleiskaavallinen yhteistyö sekä sosiaalista kestävyyttä lisäävät toimenpiteet. Korkotuetun hankintalainoituksen ehtoja muutetaan siten, että valtion tukemia yksittäisiä vuokra-asuntoja voidaan hankkia omistusasuntojen muodostamista isommista uusista talo- tai korttelikohteista&rdquo;. Suomeksi tämä varmaan tarkoitta sitä, että valtio laittaa taas rahaa peliin, valtio taikoo jostain halpoja asuntoja. Miten se on mahdollista. Missä maassa sellainen on onnistunut?</p><p>Sosiologien ratkaisu eriarvoistumiseen on kautta aikojen ollut yksinkertainen: kiristetään verotusta ja annetaan rahaa köyhille. Kun annetaan riittävästi rahaa, niin köyhyys poistuu. Ajatuksena on, että verotuksen ja julkisten menojen tasolla ei ole mitään vaikutusta hyvinvoinnin kasvuun (verotukseen ei liity mitään hyvinvointitappioita &ndash; oli verotus miten kireää tahansa). Yhteiskunnan tulot ovat nollasummapeliä, josta löytyy aina markkinaratkaisua parempia lopputulemia. &nbsp;</p><p>Kun poliitikoilta tivaa vastausta siihen, miten talous saadaan kasvamaan tai työllisyys paranemaan, vastus on yleensä aina se sama: lisätään koulutusta. Miten viisas vastaus se onkaan &ndash; eikä tarvitse astua Hakanimen, pääomapiirien ja muiden lobbareiden varpaille! Mutta koskaan ei presisoida, mitä koulutusta pitäisi lisätä. Media-alaa, naistutkimusta, teatterialaa, elokuvaohjausta, arkeologiaa, vai onko sillä mitään väliä! Koulutuksesta lisäämisestä tulee aina ensimmäisenä mieleen perhetuttavani Antti (nimi muutettu), joka on kohta 35-vuotias, eikä ole koskaan ollut päivääkään töissä (kertoo olevansa hyvinvointivaltion &ldquo;uhri&rdquo;). Koulussa hän kävi vain syömässä. Yritän kuvitella, mitä Juho Saaren johtaman työryhmän suositukset muuttaisivat hänen tilannettaan? Pari kouluvuotta lisää olisivat varmaan sopineet hänelle ihan hyvin; itse asiassa hän olisi varmaan suostunut vaikka 50 lisävuoteen, ainakin niin kauan, kuin koulussa olisi ollut ilmainen ruokailu. Köyhähän hän on, mutta ei tilanne muutu siitä miksikään, vaikka hän saisi 35 euroa lisää rahaa menemällä töihin. Tuskin hän menisi vaikka saisi 3500 euroaja tuskin mitkään strategiapaperit muuttavat hänen tilannettaan.</p><p>Köyhiä on paljon. Se tarkoittaa suurta äänestäjien määrää. Rikkaita sen sijaan on vähän, heihin kannattaa pitää (tai ainakin teeskennellä pitävänsä) etäisyyttä). Mutta ehkä sittenkin kannattaisi pohtia, mikä pitkässä juoksussa on suurin riski Suomen tapauksella pienelle taloudelle. Mitäpä jos hyvätuloiset jonain päivänä kyllästyvät hyvinvointivaltion maksumiehen rooliin. Eikö se ole vain hyvä? Silloinhan me päästään tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. Sellaiseen, jossa kaikilla on yhtä vähän rahaa. Pötypuhetta, mutta ehkä oheinen kuva kertoo, että ei sittenkään.</p><p><a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160706/01_2018_Eriarvoisuutta%20kasittelevan%20tryn%20loppuraportti_kansilla_netti.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y" title="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160706/01_2018_Eriarvoisuutta%20kasittelevan%20tryn%20loppuraportti_kansilla_netti.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160706/01_2018...</a></p><p>&nbsp;</p> Poliitikoille ”eriarvoisuus” on loppumaton innostuksen lähde: miten uutterasti he taistelevatkaan eriarvoisuuden kitkemiseksi ja tasa-arvon saavuttamiseksi. Avuksi kutsutaan jopa ”asiantuntijoita”, ja luvataan panna asioihin vauhtia. Kerrankin asioille tehdään jotain!

Keskiviikkona julkaistun Juho Saaren johtaman ”eriarovisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportti” tarjoaa kymmeniä ranskalaisia viivoja, joihin voi viitata mahdollisina toimenpiteinä, joilla eriarvoisuus saadaan poistettua Suomesta. Vai saadaanko?

En oikein usko. En edes ole päässyt selville, mitä eriarvoisuuden vastakohta, tasa-arvoisuus poliitikkojen ja sosiologien mielestä konkreettisesti tarkoittaa. Sitäkö, että kaikilla on samat tulot, sama koulutus ja sama onnellisuuden taso? Ovatko nämä tavoitteet riippumatta omista ponnistuksista ja pyrkimyksistä? Luulisi, että jos tavoitteena todella on eriarvoisuuden kitkeminen, ainakin tavoite jotenkin täsmennettäisiin.

Mutta ehkä sitä on turha vaatia. Mutta palataan itse asiaan. Mitä meille on tarjolla tässä eriarvoisuusraportissa?

Hieman hämmentävää on se, että raportissa puhutaan paljon tuloloukuista (ei kannata mennä töihin tehdä töitä koska tuet ovat suuremmat) ja siitä, että maahanmuuttajat eivät ”kotoudu” ja pääse kunnolla työelämään. Samanaikaisesti kuitenkin poliitikot pitävät suurta ääntä siitä, että työvoimasta on kova pula ja työlle ei löydy tekijää. Tällaisessa tilanteessa tulee ensimmäiseksi mieleen, että ehkä tuet ovat liian suuria, eikä suinkaan se että tuet ovat liian pieniä tai julkisen vallan panostus on liian pientä.

Toki on järkevää yrittää poistaa tuloloukkuihin liittyviä kakkien absurdeimpia piirteitä (niitä joissa marginaalivero hipoo, tai jopa ylittää 100 prosenttia). Mutta tuloloukkuongelma on paljon suurempi kuin muutaman kymmenen euron lisän kuukausituloihin kuukaudessa (mitä ehdotetut muutokset itse asiassa edustavat). Perusongelmahan tuloloukuissa on se, että etuudet ovat liian suuria suhteessa palkkoihin ja verotus on ylipäätään liian kireää. Näihin ongelmiin ei ole mitään muuta ratkaisua kuin julkisten menojen supistaminen. Jos julkisten menojen BKT –suhde lähentelee 60 prosenttia, tuloloukuista ei millään järjestelmällä päästä eroon. Loukut vain siirtyvät paikasta toiseen.

Kuitenkin kaikki raportin suositukset noudattavat jo tutuksi tullutta perusideologiaa, jossa valtio on se pelastava enkeli. Se tehostaa, kehittää, parantaa, edistää…….  Esimerkiksi: ”siirrytään porrastetusti koko ikäluokan kattavaan 5-vuotiaana alkavaan varhaiskasvatukseen”. Maksaa vain 100 miljoonaa euroa. Kuluu hieman kategoriaan kuin kaikille ilmaiset sähköpyörät ja ilmainen ehkäisy. Koska yhteiskunnan tukien (tulonsiirtojen) anominen koetaan alentavana ja koska tukien vajaakäyttö suuri ongelma, on tukien saaminen tehtävä mahdollisimman helpoksi (yksi anomus, yksi luukku). Kaikilla asioilla vaan on yleensä se toinen puoli. Luulisi jotain opittavan siitä menokehityksestä, joka liittyi toimeentulotuen perusosan maksamisen siirtymiseen KELAlle. En tiedä, onko niin ylentävää maksattaa suomalaisen hyvinvointivaltion kustannuksia ulkomaisella velkarahalla.

Aika ymmilläni olen myös asuntopolitiikkaa koskevista suosituksista, joiden mottona on “Lisätään kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja hillitään asumiskustannuksia”. Suositus tosin sisältää vain tuttua liirum laarumia tyyliin: “Yhteistyössä suurten kaupunkiseutujen kuntien ja valtiovallan kanssa ryhdytään laatimaan vuokra-asuntojen kysynnän ja tarjonnan tasapainottavaa pitkäjänteistä strategiaa, johon sisällytetään alue- ja veropoliittiset välineet, infra-investoinnit, MAL-sopimukset, kaupunkiseutujen yleiskaavallinen yhteistyö sekä sosiaalista kestävyyttä lisäävät toimenpiteet. Korkotuetun hankintalainoituksen ehtoja muutetaan siten, että valtion tukemia yksittäisiä vuokra-asuntoja voidaan hankkia omistusasuntojen muodostamista isommista uusista talo- tai korttelikohteista”. Suomeksi tämä varmaan tarkoitta sitä, että valtio laittaa taas rahaa peliin, valtio taikoo jostain halpoja asuntoja. Miten se on mahdollista. Missä maassa sellainen on onnistunut?

Sosiologien ratkaisu eriarvoistumiseen on kautta aikojen ollut yksinkertainen: kiristetään verotusta ja annetaan rahaa köyhille. Kun annetaan riittävästi rahaa, niin köyhyys poistuu. Ajatuksena on, että verotuksen ja julkisten menojen tasolla ei ole mitään vaikutusta hyvinvoinnin kasvuun (verotukseen ei liity mitään hyvinvointitappioita – oli verotus miten kireää tahansa). Yhteiskunnan tulot ovat nollasummapeliä, josta löytyy aina markkinaratkaisua parempia lopputulemia.  

Kun poliitikoilta tivaa vastausta siihen, miten talous saadaan kasvamaan tai työllisyys paranemaan, vastus on yleensä aina se sama: lisätään koulutusta. Miten viisas vastaus se onkaan – eikä tarvitse astua Hakanimen, pääomapiirien ja muiden lobbareiden varpaille! Mutta koskaan ei presisoida, mitä koulutusta pitäisi lisätä. Media-alaa, naistutkimusta, teatterialaa, elokuvaohjausta, arkeologiaa, vai onko sillä mitään väliä! Koulutuksesta lisäämisestä tulee aina ensimmäisenä mieleen perhetuttavani Antti (nimi muutettu), joka on kohta 35-vuotias, eikä ole koskaan ollut päivääkään töissä (kertoo olevansa hyvinvointivaltion “uhri”). Koulussa hän kävi vain syömässä. Yritän kuvitella, mitä Juho Saaren johtaman työryhmän suositukset muuttaisivat hänen tilannettaan? Pari kouluvuotta lisää olisivat varmaan sopineet hänelle ihan hyvin; itse asiassa hän olisi varmaan suostunut vaikka 50 lisävuoteen, ainakin niin kauan, kuin koulussa olisi ollut ilmainen ruokailu. Köyhähän hän on, mutta ei tilanne muutu siitä miksikään, vaikka hän saisi 35 euroa lisää rahaa menemällä töihin. Tuskin hän menisi vaikka saisi 3500 euroaja tuskin mitkään strategiapaperit muuttavat hänen tilannettaan.

Köyhiä on paljon. Se tarkoittaa suurta äänestäjien määrää. Rikkaita sen sijaan on vähän, heihin kannattaa pitää (tai ainakin teeskennellä pitävänsä) etäisyyttä). Mutta ehkä sittenkin kannattaisi pohtia, mikä pitkässä juoksussa on suurin riski Suomen tapauksella pienelle taloudelle. Mitäpä jos hyvätuloiset jonain päivänä kyllästyvät hyvinvointivaltion maksumiehen rooliin. Eikö se ole vain hyvä? Silloinhan me päästään tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. Sellaiseen, jossa kaikilla on yhtä vähän rahaa. Pötypuhetta, mutta ehkä oheinen kuva kertoo, että ei sittenkään.

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160706/01_2018_Eriarvoisuutta%20kasittelevan%20tryn%20loppuraportti_kansilla_netti.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

]]>
58 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252717-nytko-eriarvoisuus-poistuu#comments Kotimaa Asuntotuotanto Tasa-arvo Tuloerot Valtion menot Thu, 22 Mar 2018 19:27:37 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252717-nytko-eriarvoisuus-poistuu
Näkökulma: Vain kuolleen ruumiini ylitse, eikä silloinkaan http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252603-nakokulma-vain-kuolleen-ruumiini-ylitse-eika-silloinkaan <p>Perintö- ja lahjaveron poistamista <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2665">vaativa kansalaisaloite</a> rikkoi maanantaina 50 000 allekirjoittajan rajan, jonka myötä se jatkaa matkaansa eduskunnan käsiteltäväksi.</p><p>Kansalaisaloitteen taustalla on vaasalainen kauppatieteiden opiskelija ja RKP:n aktiivi <strong>Christian Pundars</strong>. Hän pitää perintö- ja lahjaveroa moraalittomana&quot; ja haitallisena verona, jonka kautta valtio rankaisee lähiomaisensa menettänyttä henkilöä vaatimalla veroa tämän jättämästä perinnöstä.&nbsp;</p><p>Pundars ei kuitenkaan ole ainoa, joka kokee 20 000 euron kokoisista tai sitä suuremmista ja sukulaissuhteeseen sidotuista perinnöistä maksettavan veron epäoikeudenmukaiseksi.</p><p>Perheyritysten liitto on käynyt aktiivista keskustelua veron poistamisen puolesta jo vuosien ajan, koska sen uskotaan vaikeuttavan yritysten sukupolvenvaihdoksia ja tätä kautta myös Suomen talouskasvua.</p><p>Talousasiantuntijat tosin ovat asiasta täysin eri mieltä.</p><p><strong>PERINTÖ- JA LAHJAVERO</strong> on tiedettävästi yksi maailman vanhimmista ja vihatuimmista verotusmuodoista. Jo muinaiset roomalaiset olivat raivoissaan keisari Augustuksen asettamasta viiden prosentin perintöverosta. Samaan aikaan perintöveroa voidaan kuitenkin huoletta kutsua yhdeksi reiluimmista verotuksen muodoista, koska se koskee pääsääntöisesti pelkkiä ansiottomia tuottoja.&nbsp;</p><p>Perillinen harvoin osallistunut saamansa varallisuuden kerryttämiseen, tai tehnyt mitään muutakaan perintönsä eteen.&nbsp;He vain sattuivat pompsahtamaan ulos oikeasta kohdusta, ja ennen kaikkea oikean siittiön siittämänä, sillä kaikkihan teistä tietävät, että murskaava enemmistö maailman varakkaimmista ihmisistä on miehiä. Todella vanhoja miehiä.</p><p>Tyypillisesti kapitalistinen logiikka nojaa ajatukseen, jonka mukaan ihmisen tulotaso ja hänen yhteiskuntaluokkansa määräytyy henkilökohtaisen työpanoksen kautta, mutta millä ihmeen ajatuskaarella tästä päästään siihen lopputulemaan, jossa oikeaan perheeseen syntyminen on sinun omaa ansiotasi? Kysehän on puhtaasta sattumasta, josta saatava hyöty heijastuu koko elinkaareen.&nbsp;</p><p>Ulkomaiset yliopistot, yksityiskoulut, tuhansien eurojen preppauskurssit, mukava kasvuympäristö, vanhempien sosiaaliset verkostot, heidän maksama tai takaama asunto, autokortti, isän järjestämä työpaikka ja rapujuhlat, eikö tässä muka ole tarpeeksi etumatkaa ihmiseen nähden joka on syntynyt neljän lapsen yksinhuoltajaperheeseen?&nbsp;</p><p>Onko 7 - 33 prosentin perintöverostakin pakko vääntää vielä erikseen kättä?</p><p><strong>KANSAINVÄLISTÄ TALOUTTA </strong>tutkivan Peterson-instituutin <a href="https://piie.com/publications/wp/wp16-1.pdf">mukaan lähes puolet</a> Länsi-Euroopan miljardööreistä on perinyt heidän omaisuutensa ja määrä on ollut kaiken aikaa kasvussa. Instituutin muutama vuosi sitten julkaistussa tutkimuksessa todetaan, että yli 20 prosenttia Euroopan perityistä rikkauksista on vähintään neljä sukupolvea vanhaa. Yleisintä miljardiomaisuuksien <a href="https://www.economist.com/news/leaders/21731626-case-taxing-inherited-assets-strong-hated-tax-fair-one">periminen oli</a> Saksassa, jossa jopa 65 prosenttia maan varakkaimmista ihmisistä oli perinyt omaisuutensa.&nbsp;</p><p>Italian keskuspankin vuonna 2016 <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2016-08-23/how-to-stay-rich-in-europe-inherit-money-for-700-years">tekemä tutkimus</a> tukee Peterson-instituutin käsitystä. Keskuspankin tutkimuksesta kävi ilmi, että Firenzen vauraimmat perheet olivat säilyttäneet asemansa perimällä omaisuutta yli 600 vuoden ajan. Tämä tarkoittaa sitä, että heidän vaurautensa on lähtöisin noin 21 sukupolven päästä. Samassa tutkimuksessa kävi myös ilmi, että yhteensä noin kolmasosa Italian varakkaimmista ihmisistä oli perinyt omaisuutensa.</p><p>Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD <a href="http://www.oecd.org/els/soc/Focus-Inequality-and-Growth-2014.pdf">puolestaan kertoi</a>&nbsp;vuoden 2014 raportissaan, että tuloerojen kasvu ei ole pulma pelkästään sosiaalisen eriarvoisuuden vuoksi, vaan myös talouskasvun kannalta. Tuloerojen kasvu hidastaa OECD:n mukaan talouskasvua.&nbsp;</p><p>Talouskasvun heikentävä vaikutus johtuu järjestön mielestä siitä, että heikommassa sosiaalisessa asemassa olevien ihmisten tiedot ja taidot heikkenevät tuloerojen kasvaessa, kun taas vastaavasti paremmassa asemassa olevien ihmisten tietoihin ja taitoihin tulee vain vähän tai ei lainkaan vaikutusta. Tätä myöten yhteiskunta jättää huomattavan osan jäsentensä potentiaalia hyödyntämättä ja menettää tätä kautta talouskasvuaan.</p><p>OECD:n näkemys on voimakkaasti ristiriidassa usein toistetun väitteen kanssa, jonka mukaan tuloerojen kasvun pitäisi nimenomaan vahvistaa talouskasvua. Tuloerojen kasvu on raportin mukaan ollut kovinta Suomessa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Israelissa ja Uudessa-Seelannissa. OECD laskee tuloerojen kasvun leikanneen jopa 9 prosenttiyksikkö Suomen talouskasvusta 1980-luvun jälkeen.&nbsp;</p><p>Perinnön verottaminen on myös suomalaisten talousasiantuntijoiden mukaan&nbsp;<a href="https://www.salkunrakentaja.fi/2017/11/taloustieteilijat-perintovero-muita-veroja-vahemman-haitallinen-talouskasvulle/">vähiten haitallinen</a>&nbsp;vero talouskasvulle, jos yleisenä mittapuuna pidetään verotuksen talouskasvulle aiheuttamia haittoja. Tämä selvisi Ekonomistikone-sivuston&nbsp;<a href="http://www.ekonomistikone.fi/">järjestämästä kyselystä</a>, johon oli kutsuttu akateemisten meriittien perusteella 90 johtavaa suomalaista taloustieteilijää.&nbsp;</p><p><strong>PERINTÖ- JA LAHJAVERO ON TUOTTANUT</strong> viime vuosina noin puolesta miljardista vajaaseen miljardiin euroon verotuloja. Viime vuonna summa oli runsaat 900 miljoonaa euroa, joka oli poikkeuksellisen paljon. Edellä mainittujen tutkimusten ja kyselyjen valossa on täysin perusteltua olettaa, että jos perintö- ja lahjaverosta luovuttaisiin, se kiristäisi ennen kaikkea työn verotusta. Todennäköisesti myös myyntivoitoista kerättävää veroa jouduttaisiin nostamaan, jotta puntit saataisiin tasan.</p><p>Perintöverosta luopuminen hyödyttäisi näin ikään vain kaikista rikkainta väestönosaa, koska heidän kohdallaan omaisuus seuraa perässä läpi sukupolvien ja vuosisatojen. Tavallisten ihmiset tapauksessa, joiden kohdalla perittävä varallisuus koostuu pääasiassa omistusasunnosta, vanhasta autosta ja pienestä tilkusta viljelymaata, he joutuisivat maksamaan senkin edestä veroa perintöä myydessään.&nbsp;&nbsp;Puhumattakaan siitä, miten menetetyt verotulot revittäisiin suoraan palkansaajien selkänahasta, koska hyvinvointiyhteiskunnan verokirstuun jäisi 500 - 900 miljoonan euron vaje.</p><p>Onko tämä jonkun mielestä kannatettava ehdotus?&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Perintö- ja lahjaveron poistamista vaativa kansalaisaloite rikkoi maanantaina 50 000 allekirjoittajan rajan, jonka myötä se jatkaa matkaansa eduskunnan käsiteltäväksi.

Kansalaisaloitteen taustalla on vaasalainen kauppatieteiden opiskelija ja RKP:n aktiivi Christian Pundars. Hän pitää perintö- ja lahjaveroa moraalittomana" ja haitallisena verona, jonka kautta valtio rankaisee lähiomaisensa menettänyttä henkilöä vaatimalla veroa tämän jättämästä perinnöstä. 

Pundars ei kuitenkaan ole ainoa, joka kokee 20 000 euron kokoisista tai sitä suuremmista ja sukulaissuhteeseen sidotuista perinnöistä maksettavan veron epäoikeudenmukaiseksi.

Perheyritysten liitto on käynyt aktiivista keskustelua veron poistamisen puolesta jo vuosien ajan, koska sen uskotaan vaikeuttavan yritysten sukupolvenvaihdoksia ja tätä kautta myös Suomen talouskasvua.

Talousasiantuntijat tosin ovat asiasta täysin eri mieltä.

PERINTÖ- JA LAHJAVERO on tiedettävästi yksi maailman vanhimmista ja vihatuimmista verotusmuodoista. Jo muinaiset roomalaiset olivat raivoissaan keisari Augustuksen asettamasta viiden prosentin perintöverosta. Samaan aikaan perintöveroa voidaan kuitenkin huoletta kutsua yhdeksi reiluimmista verotuksen muodoista, koska se koskee pääsääntöisesti pelkkiä ansiottomia tuottoja. 

Perillinen harvoin osallistunut saamansa varallisuuden kerryttämiseen, tai tehnyt mitään muutakaan perintönsä eteen. He vain sattuivat pompsahtamaan ulos oikeasta kohdusta, ja ennen kaikkea oikean siittiön siittämänä, sillä kaikkihan teistä tietävät, että murskaava enemmistö maailman varakkaimmista ihmisistä on miehiä. Todella vanhoja miehiä.

Tyypillisesti kapitalistinen logiikka nojaa ajatukseen, jonka mukaan ihmisen tulotaso ja hänen yhteiskuntaluokkansa määräytyy henkilökohtaisen työpanoksen kautta, mutta millä ihmeen ajatuskaarella tästä päästään siihen lopputulemaan, jossa oikeaan perheeseen syntyminen on sinun omaa ansiotasi? Kysehän on puhtaasta sattumasta, josta saatava hyöty heijastuu koko elinkaareen. 

Ulkomaiset yliopistot, yksityiskoulut, tuhansien eurojen preppauskurssit, mukava kasvuympäristö, vanhempien sosiaaliset verkostot, heidän maksama tai takaama asunto, autokortti, isän järjestämä työpaikka ja rapujuhlat, eikö tässä muka ole tarpeeksi etumatkaa ihmiseen nähden joka on syntynyt neljän lapsen yksinhuoltajaperheeseen? 

Onko 7 - 33 prosentin perintöverostakin pakko vääntää vielä erikseen kättä?

KANSAINVÄLISTÄ TALOUTTA tutkivan Peterson-instituutin mukaan lähes puolet Länsi-Euroopan miljardööreistä on perinyt heidän omaisuutensa ja määrä on ollut kaiken aikaa kasvussa. Instituutin muutama vuosi sitten julkaistussa tutkimuksessa todetaan, että yli 20 prosenttia Euroopan perityistä rikkauksista on vähintään neljä sukupolvea vanhaa. Yleisintä miljardiomaisuuksien periminen oli Saksassa, jossa jopa 65 prosenttia maan varakkaimmista ihmisistä oli perinyt omaisuutensa. 

Italian keskuspankin vuonna 2016 tekemä tutkimus tukee Peterson-instituutin käsitystä. Keskuspankin tutkimuksesta kävi ilmi, että Firenzen vauraimmat perheet olivat säilyttäneet asemansa perimällä omaisuutta yli 600 vuoden ajan. Tämä tarkoittaa sitä, että heidän vaurautensa on lähtöisin noin 21 sukupolven päästä. Samassa tutkimuksessa kävi myös ilmi, että yhteensä noin kolmasosa Italian varakkaimmista ihmisistä oli perinyt omaisuutensa.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD puolestaan kertoi vuoden 2014 raportissaan, että tuloerojen kasvu ei ole pulma pelkästään sosiaalisen eriarvoisuuden vuoksi, vaan myös talouskasvun kannalta. Tuloerojen kasvu hidastaa OECD:n mukaan talouskasvua. 

Talouskasvun heikentävä vaikutus johtuu järjestön mielestä siitä, että heikommassa sosiaalisessa asemassa olevien ihmisten tiedot ja taidot heikkenevät tuloerojen kasvaessa, kun taas vastaavasti paremmassa asemassa olevien ihmisten tietoihin ja taitoihin tulee vain vähän tai ei lainkaan vaikutusta. Tätä myöten yhteiskunta jättää huomattavan osan jäsentensä potentiaalia hyödyntämättä ja menettää tätä kautta talouskasvuaan.

OECD:n näkemys on voimakkaasti ristiriidassa usein toistetun väitteen kanssa, jonka mukaan tuloerojen kasvun pitäisi nimenomaan vahvistaa talouskasvua. Tuloerojen kasvu on raportin mukaan ollut kovinta Suomessa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Israelissa ja Uudessa-Seelannissa. OECD laskee tuloerojen kasvun leikanneen jopa 9 prosenttiyksikkö Suomen talouskasvusta 1980-luvun jälkeen. 

Perinnön verottaminen on myös suomalaisten talousasiantuntijoiden mukaan vähiten haitallinen vero talouskasvulle, jos yleisenä mittapuuna pidetään verotuksen talouskasvulle aiheuttamia haittoja. Tämä selvisi Ekonomistikone-sivuston järjestämästä kyselystä, johon oli kutsuttu akateemisten meriittien perusteella 90 johtavaa suomalaista taloustieteilijää. 

PERINTÖ- JA LAHJAVERO ON TUOTTANUT viime vuosina noin puolesta miljardista vajaaseen miljardiin euroon verotuloja. Viime vuonna summa oli runsaat 900 miljoonaa euroa, joka oli poikkeuksellisen paljon. Edellä mainittujen tutkimusten ja kyselyjen valossa on täysin perusteltua olettaa, että jos perintö- ja lahjaverosta luovuttaisiin, se kiristäisi ennen kaikkea työn verotusta. Todennäköisesti myös myyntivoitoista kerättävää veroa jouduttaisiin nostamaan, jotta puntit saataisiin tasan.

Perintöverosta luopuminen hyödyttäisi näin ikään vain kaikista rikkainta väestönosaa, koska heidän kohdallaan omaisuus seuraa perässä läpi sukupolvien ja vuosisatojen. Tavallisten ihmiset tapauksessa, joiden kohdalla perittävä varallisuus koostuu pääasiassa omistusasunnosta, vanhasta autosta ja pienestä tilkusta viljelymaata, he joutuisivat maksamaan senkin edestä veroa perintöä myydessään.  Puhumattakaan siitä, miten menetetyt verotulot revittäisiin suoraan palkansaajien selkänahasta, koska hyvinvointiyhteiskunnan verokirstuun jäisi 500 - 900 miljoonan euron vaje.

Onko tämä jonkun mielestä kannatettava ehdotus? 

 

]]>
220 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252603-nakokulma-vain-kuolleen-ruumiini-ylitse-eika-silloinkaan#comments Kotimaa Christian Pundars Perintö- ja lahjaverotus Talouskasvu Tuloerot Tue, 20 Mar 2018 13:57:49 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252603-nakokulma-vain-kuolleen-ruumiini-ylitse-eika-silloinkaan
Pörssiyhtiöiden ennätysosingot jakoon http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251167-porsiyhtioiden-ennatysosingot-jakoon <p>&nbsp;</p><p>Pörssiyhtiöillä menee lujaa. Ennätystuloksia julkistetaan solkenaan. Suomen taloudessa on saavutettu vuoden 2008 taso , vasta nyt. Yhteenlaskettu pörssiyhtiöiden tulos on 22.4 mrd euroa vuodelta 2017. Jaetut osingot ovat myös ennätykselliset 11.4 mdr euroa. Tähän päälle vielä pörssissä listaamattomien yritysten joukko.</p><p>Melkoinen osuus tulos-ja osinkojuhlaan johtunee Euroopan keskuspankin EKP:n vuonna 2015 aloittamalla elvytyksellä. Tuolloin EKP alkoi ostaa 60 mrd eurolla kuukaudessa valtioiden obligaatioita. Markkinolle virranut halpakorkoinen elvytysraha ei kuitenkaan lisännyt merkittävästi inflaatiota ei myöskään&nbsp; investointeja.</p><p>Elvytysrahalla yritykset , etenkin suuryritykset, paransivat tuloksiaan ja johtajien bonukset lähtivät lentoon tulosten parantuessa. Pörssikurssikäyrät sojottavat&nbsp; reippaasti yläviistoon.</p><p>Ketkä hyötyvät? Yritysjohtajat, osakkeiden omistajat, työpaikkansa säilyttäneet työntekijät sekä tietenkin valtio ja ne kunnat, joihin menestyneet yritykset maksavat kasvavia veroja. Tietenkin myös kasvukeskusten asunto- ja liikekeskusrakentajat. Uusi asuntoja tarvitaan siellä missä työtä on ja tottakai uusia ostoskeskuksia pitää myös rakentaa.</p><p>Ketkä sitten menettävät? Ainakin työpaikkansa menettäneet työntekijät. Yritysten tuloksethan nopeiten kohenevat&nbsp; vähentämällä väkeä ja jakamalla työt jäljelle jääneiden kesken.</p><p>Kehitysalueiden kunnat ovat myös menettäjiä. Sieltä ihmiset muuttavat työn perässä etelän liikekeskuksiin.</p><p>Myös köyhien määrä on kasvanut. Heitä Suomessa on joidenkin laskelmien mukaan lähes miljoona henkilöä, riippuen tietenkin laskutavasta.</p><p>Kansallinen häpeämme leipäjonot ovat jatkuvasti kasvaneet.</p><p>Näyttää siltä , että kansan kahtiajoko lisääntyy. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Vieläpä kiihtyvällä nopeudella. Tuloerot ovat kääntyneet ripeään kasvuun. Silti puhutaan vieläkin hyvinvoitivaltiosta.</p><p>Olemmeko matkalla jälleen&nbsp; kohti luokkayhteiskuntaa ? Huolestuttava kehitys yhteiskuntarauhan kannalta.</p><p>Myös pörssiromahduksen uhka on ilmassa. Toisena uhkana&nbsp; häämöttää korkotason nousu.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Pörssiyhtiöillä menee lujaa. Ennätystuloksia julkistetaan solkenaan. Suomen taloudessa on saavutettu vuoden 2008 taso , vasta nyt. Yhteenlaskettu pörssiyhtiöiden tulos on 22.4 mrd euroa vuodelta 2017. Jaetut osingot ovat myös ennätykselliset 11.4 mdr euroa. Tähän päälle vielä pörssissä listaamattomien yritysten joukko.

Melkoinen osuus tulos-ja osinkojuhlaan johtunee Euroopan keskuspankin EKP:n vuonna 2015 aloittamalla elvytyksellä. Tuolloin EKP alkoi ostaa 60 mrd eurolla kuukaudessa valtioiden obligaatioita. Markkinolle virranut halpakorkoinen elvytysraha ei kuitenkaan lisännyt merkittävästi inflaatiota ei myöskään  investointeja.

Elvytysrahalla yritykset , etenkin suuryritykset, paransivat tuloksiaan ja johtajien bonukset lähtivät lentoon tulosten parantuessa. Pörssikurssikäyrät sojottavat  reippaasti yläviistoon.

Ketkä hyötyvät? Yritysjohtajat, osakkeiden omistajat, työpaikkansa säilyttäneet työntekijät sekä tietenkin valtio ja ne kunnat, joihin menestyneet yritykset maksavat kasvavia veroja. Tietenkin myös kasvukeskusten asunto- ja liikekeskusrakentajat. Uusi asuntoja tarvitaan siellä missä työtä on ja tottakai uusia ostoskeskuksia pitää myös rakentaa.

Ketkä sitten menettävät? Ainakin työpaikkansa menettäneet työntekijät. Yritysten tuloksethan nopeiten kohenevat  vähentämällä väkeä ja jakamalla työt jäljelle jääneiden kesken.

Kehitysalueiden kunnat ovat myös menettäjiä. Sieltä ihmiset muuttavat työn perässä etelän liikekeskuksiin.

Myös köyhien määrä on kasvanut. Heitä Suomessa on joidenkin laskelmien mukaan lähes miljoona henkilöä, riippuen tietenkin laskutavasta.

Kansallinen häpeämme leipäjonot ovat jatkuvasti kasvaneet.

Näyttää siltä , että kansan kahtiajoko lisääntyy. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Vieläpä kiihtyvällä nopeudella. Tuloerot ovat kääntyneet ripeään kasvuun. Silti puhutaan vieläkin hyvinvoitivaltiosta.

Olemmeko matkalla jälleen  kohti luokkayhteiskuntaa ? Huolestuttava kehitys yhteiskuntarauhan kannalta.

Myös pörssiromahduksen uhka on ilmassa. Toisena uhkana  häämöttää korkotason nousu. 

 

]]>
14 http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251167-porsiyhtioiden-ennatysosingot-jakoon#comments Investoinnit Osinko Osinkoverotus Tuloerot Tue, 20 Feb 2018 07:44:10 +0000 Martti Issakainen http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251167-porsiyhtioiden-ennatysosingot-jakoon
Ansaittu kärsimys - moraalipoliisit hyvinvointivaltiossa http://milkoaikio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251022-ansaittu-karsimys-moraalipoliisit-hyvinvointivaltiossa <p>Suomessa kaikkia autetaan. Jos vain osaa apua hakea ja suostuu sitä ottamaan vastaan.</p><p>Kuulostaako tutulta? Tämähän on se tyyli, jolla ongelmat on tapana sinnikkäästi kiistää.</p><p>Onhan meillä hyvinvointivaltio...</p><p>Paskat on. Ei kukaan enää edes puhu hyvinvointi<em>valtiosta</em>, ellei tarkoituksena ole syyllistää köyhiä heidän tilanteestaan. Puhutaan hyvinvointi<em>yhteiskunnasta</em>, johon sisältyy ajatus, ettei valtion niin kovasti tarvitse osallistua kansalaisista huolehtimiseen.</p><p>Vallalla on oppi, jonka eräs toimittelija tiivisti sanomalla, että valtio on rooli on olla ennemminkin &quot;solakka mahdollistaja&quot; kuin &quot;potrea huolehtija&quot;. Valtion roolin vähenemisestä on runsaasti esimerkkejä: lastensairaala rahoitettiin kansalaiskeräyksellä; samoin Hurstin leipäjonot, jolle ei valtiolta rahaa herunut.</p><p>Onneksi sentään kansalaiset avasivat kukkaronnyörinsä. Tein niin itsekin.</p><p>Kun ihmisen kanssa keskustelee leipäjonoista, leikkauksista ja kyykyttämisestä, kohtaa usein väitteen, että Suomessa on <em>niin hyvä</em> sosiaaliturva, että jos joku on Suomessa köyhä, se on <em>omaa syytä.</em> Asunnottomatkin kuulemma saisivat asunnon, <em>jos vain haluaisivat.</em></p><p>Eihän Suomessa ketään kadulle jätetä.</p><p>Eihän?</p><p>Kun näille väitteille kysyy perusteluja ja pyytää esimerkkejä, <em>mistä</em> köyhä voi hakea sitä lihavaa sosiaaliturvaa tai asunnoton saada asunnon, vastaukseksi kohautetaan olkapäitä. Mutta se ei poista olkapäidensä kohauttelijan täyttä varmuutta siitä, että ongelmia ei ole, koska Kela ja sossu.</p><p>Parhaimmillaan tällä tavoin täyden välinpitämättömyytensä heikommista avoimesti paljastava kertoo, että hän on kyllä nähnyt miten se ja se sukulainen tai tuttu on saanut niin ja niin paljon sossulta / Kelalta rahaa, joten tietää mistä puhuu. Ja kuulemma esimerkkitapauksen ongelmat ovat olleet <em>ihan itse aiheutettuja</em>.&nbsp;</p><p>Valitettavasti nykyisessä syyperusteisessa tilkkutäkkisosiaaliturvassa yhtä tapausta ei voi yleistää &quot;sossun ja Kelan&quot; suuremmaksi linjaksi. On monia tilanteita, joissa ei vain ole sellaista etuutta, jota ihmiselle lain mukaan voitaisiin myöntää. Sori siitä; yksilön vastuu.</p><p>Näin jokin aika sitten Myllypurossa, kun leipäjonossa seisojia laskettiin naksutettavalla laskurilla kuin eläimiä (näin tiedetään miten moneen osaan ruoka täytyy jakaa). Pakkasta oli yli 15 astetta.</p><p>Vanha mies tuli paikalle rollaattorilla, kädet kylmyydestä täristen. Kello oli viittä yli puoli kymmenen.</p><p>Miestä kehotettiin poistumaan. Vanhus oli myöhästynyt viisi minuuttia laskennasta, eivätkä tämän vetoomukset saada ruokaa auttaneet. Häntä neuvottiin tulemaan ensi viikolla uudestaan.</p><p>Viikko on pitkä aika ilman ruokaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa kaikkia autetaan. Jos vain osaa apua hakea ja suostuu sitä ottamaan vastaan.

Kuulostaako tutulta? Tämähän on se tyyli, jolla ongelmat on tapana sinnikkäästi kiistää.

Onhan meillä hyvinvointivaltio...

Paskat on. Ei kukaan enää edes puhu hyvinvointivaltiosta, ellei tarkoituksena ole syyllistää köyhiä heidän tilanteestaan. Puhutaan hyvinvointiyhteiskunnasta, johon sisältyy ajatus, ettei valtion niin kovasti tarvitse osallistua kansalaisista huolehtimiseen.

Vallalla on oppi, jonka eräs toimittelija tiivisti sanomalla, että valtio on rooli on olla ennemminkin "solakka mahdollistaja" kuin "potrea huolehtija". Valtion roolin vähenemisestä on runsaasti esimerkkejä: lastensairaala rahoitettiin kansalaiskeräyksellä; samoin Hurstin leipäjonot, jolle ei valtiolta rahaa herunut.

Onneksi sentään kansalaiset avasivat kukkaronnyörinsä. Tein niin itsekin.

Kun ihmisen kanssa keskustelee leipäjonoista, leikkauksista ja kyykyttämisestä, kohtaa usein väitteen, että Suomessa on niin hyvä sosiaaliturva, että jos joku on Suomessa köyhä, se on omaa syytä. Asunnottomatkin kuulemma saisivat asunnon, jos vain haluaisivat.

Eihän Suomessa ketään kadulle jätetä.

Eihän?

Kun näille väitteille kysyy perusteluja ja pyytää esimerkkejä, mistä köyhä voi hakea sitä lihavaa sosiaaliturvaa tai asunnoton saada asunnon, vastaukseksi kohautetaan olkapäitä. Mutta se ei poista olkapäidensä kohauttelijan täyttä varmuutta siitä, että ongelmia ei ole, koska Kela ja sossu.

Parhaimmillaan tällä tavoin täyden välinpitämättömyytensä heikommista avoimesti paljastava kertoo, että hän on kyllä nähnyt miten se ja se sukulainen tai tuttu on saanut niin ja niin paljon sossulta / Kelalta rahaa, joten tietää mistä puhuu. Ja kuulemma esimerkkitapauksen ongelmat ovat olleet ihan itse aiheutettuja

Valitettavasti nykyisessä syyperusteisessa tilkkutäkkisosiaaliturvassa yhtä tapausta ei voi yleistää "sossun ja Kelan" suuremmaksi linjaksi. On monia tilanteita, joissa ei vain ole sellaista etuutta, jota ihmiselle lain mukaan voitaisiin myöntää. Sori siitä; yksilön vastuu.

Näin jokin aika sitten Myllypurossa, kun leipäjonossa seisojia laskettiin naksutettavalla laskurilla kuin eläimiä (näin tiedetään miten moneen osaan ruoka täytyy jakaa). Pakkasta oli yli 15 astetta.

Vanha mies tuli paikalle rollaattorilla, kädet kylmyydestä täristen. Kello oli viittä yli puoli kymmenen.

Miestä kehotettiin poistumaan. Vanhus oli myöhästynyt viisi minuuttia laskennasta, eivätkä tämän vetoomukset saada ruokaa auttaneet. Häntä neuvottiin tulemaan ensi viikolla uudestaan.

Viikko on pitkä aika ilman ruokaa.

]]>
3 http://milkoaikio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251022-ansaittu-karsimys-moraalipoliisit-hyvinvointivaltiossa#comments Köyhyys Suomessa Perustulo Sosiaaliturva Talous Tuloerot Fri, 16 Feb 2018 14:41:07 +0000 Milko Aikio http://milkoaikio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251022-ansaittu-karsimys-moraalipoliisit-hyvinvointivaltiossa
Inflaatio tuloluokkien välillä 2012-2017 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249816-inflaatio-tuloluokkien-valilla-2012-2017 <p>Laskin inflaatioiden eroa eri tuloluokkien välillä sen mukaan jos ryhmien kulutuskäyttäytyminen pysyisi identtisenä <a href="http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tul__ktutk/statfin_ktutk_pxt_007.px/?rxid=5a1e4e4f-bdf8-4251-8a38-b3732738c558">2012 vuoden tutkimukseen</a> nähden. Täysin identtistä jaottelua hyödykeryhmittäin en löytänyt <a href="http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__hin__khi/statfin_khi_pxt_004.px/?rxid=42f21db2-69bd-4056-8b5c-e01cad5faff3">kuluttajahintaindeksistä</a>, mutta yritin ainakin mahdollisimman tarkkaan katsoa vastaavat.</p><p>&nbsp;</p><p>Lyhykäisyydessään katsoin &quot;Kotitalouksien kulutusmenot tuloviidenneksittäin&quot;-taulukoista vuoden 2012 tiedot. Sitten jaoin tuoreimman, 2017 joulukuun kuluttajahintaindeksin luvun vuoden 2012 keskiarvolla. Sitten vielä tällä kertoimella kerroin 2012 kulutusmenon lukeman kulutusyksikköä kohden.</p><p>Siis esimerkkitaloudet kuluttivat yhtä paljon mm ruokaa, alkoholia ja asuivat identtisessä talossa käyttäen yhtä paljon sähköä ja vettä 2017 joulukuussa mitä 2012 keskimäärin. Laskelmani inflaatiosta ovat kuvassa 1.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaikissa tuloluokissa eniten inflaatiota hidastivat:</p><p>1. Omistusasuminen</p><p>2. AV-laitteet ja tietokoneet</p><p>3. Tietoliikenne</p><p>&nbsp;</p><p>Sen sijaan inflaatiota kasvattivat eri kulutusryhmät tuloluokista riippuen, jotka ovat kuvassa 2.</p><p>&nbsp;</p><p>Siitä minulla ei ole niin mitään havaintoa, että miksi sain lasketuksi paljon pienemmän inflaation tuolle ajanjaksolle (+2,1%) mitä virallisesti olisi ollut kuluttajahintaindeksin (+3,9%) mukaan. Omaa elämäänsähän kuluttahintaindeksi vetää verrattuna ihmisten kulutustutkimuksiin, eikä huomioi erilaisia kotitalousryhmiä tai kaikkea kuluttamista. Jos joku osaa kertoa missä kohtaa menin pöpelikköön, niin kertokoot.</p><p>&nbsp;</p><p>Koska erot olivat suuret, niin lopuissa kuvissa vielä erottelu eniten tuloryhmien inflaatioon vaikuttaneista tuoteryhmistä. Kuten niistä näkyy, niin inflaation suurin osatekijä on asumismuoto, siitä ei pääse yli eikä ympäri.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Laskin inflaatioiden eroa eri tuloluokkien välillä sen mukaan jos ryhmien kulutuskäyttäytyminen pysyisi identtisenä 2012 vuoden tutkimukseen nähden. Täysin identtistä jaottelua hyödykeryhmittäin en löytänyt kuluttajahintaindeksistä, mutta yritin ainakin mahdollisimman tarkkaan katsoa vastaavat.

 

Lyhykäisyydessään katsoin "Kotitalouksien kulutusmenot tuloviidenneksittäin"-taulukoista vuoden 2012 tiedot. Sitten jaoin tuoreimman, 2017 joulukuun kuluttajahintaindeksin luvun vuoden 2012 keskiarvolla. Sitten vielä tällä kertoimella kerroin 2012 kulutusmenon lukeman kulutusyksikköä kohden.

Siis esimerkkitaloudet kuluttivat yhtä paljon mm ruokaa, alkoholia ja asuivat identtisessä talossa käyttäen yhtä paljon sähköä ja vettä 2017 joulukuussa mitä 2012 keskimäärin. Laskelmani inflaatiosta ovat kuvassa 1.

 

Kaikissa tuloluokissa eniten inflaatiota hidastivat:

1. Omistusasuminen

2. AV-laitteet ja tietokoneet

3. Tietoliikenne

 

Sen sijaan inflaatiota kasvattivat eri kulutusryhmät tuloluokista riippuen, jotka ovat kuvassa 2.

 

Siitä minulla ei ole niin mitään havaintoa, että miksi sain lasketuksi paljon pienemmän inflaation tuolle ajanjaksolle (+2,1%) mitä virallisesti olisi ollut kuluttajahintaindeksin (+3,9%) mukaan. Omaa elämäänsähän kuluttahintaindeksi vetää verrattuna ihmisten kulutustutkimuksiin, eikä huomioi erilaisia kotitalousryhmiä tai kaikkea kuluttamista. Jos joku osaa kertoa missä kohtaa menin pöpelikköön, niin kertokoot.

 

Koska erot olivat suuret, niin lopuissa kuvissa vielä erottelu eniten tuloryhmien inflaatioon vaikuttaneista tuoteryhmistä. Kuten niistä näkyy, niin inflaation suurin osatekijä on asumismuoto, siitä ei pääse yli eikä ympäri.

]]>
1 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249816-inflaatio-tuloluokkien-valilla-2012-2017#comments Inflaatio Tuloerot Fri, 26 Jan 2018 08:27:44 +0000 Heikki Turunen http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249816-inflaatio-tuloluokkien-valilla-2012-2017
Sauli Niinistön kannatus jatkanee laskuaan! http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249512-sauli-niiniston-kannatus-jatkanee-laskuaan <p>Kyllä ne äänestäjät varmasti jossain määrin nyt harmittelevat jotka ovat käyneet jo ennakkoon äänestämässä istuvaa presidenttiä Sauli Niinistöä. Tai niin no, eivät varmasti kaikki mutta uskon, että noita harmittelijoita on tuohon joukkoon tullut kohtuullinen määrä lisää eilisen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10029506">YLEn uutisen jälkeen</a>.</p><p>Niinistö kun näyttää olevan ehdokasjoukon ainoa joka hyväksyy suuret tuloerot. Eipä silti, ei presidentti sisäpolitiikasta mitään päätä, joten väliäkös sillä. Itse asiassa kyllä presidentillä käytännössä kuitenkin on myös sellaista arvovaltaa, tai ainakin Niinistöllä on ollut, jonka turvin voi sisäpolitiikkaankin vaikuttaa.</p><p>On kuitenkin vielä paljon äänestäjiä jotka eivät vielä ole ääntään antaneet. YLEn julkistaman uutisen jälkeen ainakin minä pidän nyt melko todennäköisenä, että vaaleissa tullaan käymään toinen kierros, kuten jo joskus aiemmin eräässä blogikirjoituksessani pikkasen povailin. YLEn julkistama uutinen väistämättä syö Niinistön jo muutenkin laskussa ollutta kannatusta.</p><p>Onneksi toiselle kierrokselle ei pääse ainakaan Matti Vanhanen - siitä pitää osaltaan huolen viime aikoina paljon julkisuudessa ollut aktiivimalli, ja mallin jatkosuunnitelmat. Sipilälle kiitos!</p><p>Niinistön kannatuksen laskusta, ja toiselle kierrokselle päätymisestä(?), lienee osaltaan kiittäminen myös Niinistöä itseään - mitäs meni haukkumaan perussuomalaiset tuolloin perussuomalaisten puoluekokouksen jälkeen. Toisenlaisella taktiikalla perussuomalaiset olisivat nyt ilman omaa ehdokasta (Huhtasaarta) ja tukisivat Niinistöä. Tämän voinevat vahvistaa niin Halla-Aho kuin TV:n uutishistoria. Toisaalta: onneksi kävi juuri kuten kävi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kyllä ne äänestäjät varmasti jossain määrin nyt harmittelevat jotka ovat käyneet jo ennakkoon äänestämässä istuvaa presidenttiä Sauli Niinistöä. Tai niin no, eivät varmasti kaikki mutta uskon, että noita harmittelijoita on tuohon joukkoon tullut kohtuullinen määrä lisää eilisen YLEn uutisen jälkeen.

Niinistö kun näyttää olevan ehdokasjoukon ainoa joka hyväksyy suuret tuloerot. Eipä silti, ei presidentti sisäpolitiikasta mitään päätä, joten väliäkös sillä. Itse asiassa kyllä presidentillä käytännössä kuitenkin on myös sellaista arvovaltaa, tai ainakin Niinistöllä on ollut, jonka turvin voi sisäpolitiikkaankin vaikuttaa.

On kuitenkin vielä paljon äänestäjiä jotka eivät vielä ole ääntään antaneet. YLEn julkistaman uutisen jälkeen ainakin minä pidän nyt melko todennäköisenä, että vaaleissa tullaan käymään toinen kierros, kuten jo joskus aiemmin eräässä blogikirjoituksessani pikkasen povailin. YLEn julkistama uutinen väistämättä syö Niinistön jo muutenkin laskussa ollutta kannatusta.

Onneksi toiselle kierrokselle ei pääse ainakaan Matti Vanhanen - siitä pitää osaltaan huolen viime aikoina paljon julkisuudessa ollut aktiivimalli, ja mallin jatkosuunnitelmat. Sipilälle kiitos!

Niinistön kannatuksen laskusta, ja toiselle kierrokselle päätymisestä(?), lienee osaltaan kiittäminen myös Niinistöä itseään - mitäs meni haukkumaan perussuomalaiset tuolloin perussuomalaisten puoluekokouksen jälkeen. Toisenlaisella taktiikalla perussuomalaiset olisivat nyt ilman omaa ehdokasta (Huhtasaarta) ja tukisivat Niinistöä. Tämän voinevat vahvistaa niin Halla-Aho kuin TV:n uutishistoria. Toisaalta: onneksi kävi juuri kuten kävi.

]]>
11 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249512-sauli-niiniston-kannatus-jatkanee-laskuaan#comments Oikeisto Presidentinvaalit 2018 Sauli Niinistö Tuloerot Sun, 21 Jan 2018 12:46:59 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249512-sauli-niiniston-kannatus-jatkanee-laskuaan
Suomen kansa vaatii oikeudenmukaisuutta palkkoihin - http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249483-suomen-kansa-vaatii-oikeudenmukaisuutta-palkkoihin <p>&hellip; mikäli tuo <em>otsikko toteutuu</em>, saa suomalaisesta erinomaisen työntekijän, uskollisen kaverin ja luotettavan kumppanin &ndash; keskimäärin. Meneillään oleva presidenttivaalit 2018 toi suuren yllätyksen äänestäjille. Toistaiseksi istuva presidentti <strong>Sauli Niinistö</strong> ei koe Suomessa olevan suuret <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Taloudellinen_epätasa-arvo">tuloerot</a> [1.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kannanotollaan Sauli tunnusti elitisminsä sekä sen, että kansainvälisesti ottaen maittain tarkastelussa hän on oikeassa. Surullista siinä on se, ettei Niinistö oivalla repeytynyttä kansakuntaamme [2, jossa äärituloerot ovat levenneet kuiluksi vailla vastarantaa.</strong></p><p>&hellip;</p><p>[1 ~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10029506">https://yle.fi/uutiset/3-10029506</a> - *</p><p>&nbsp;</p><p>Kerran vuodessa Hurstin Itsenäisyyspäivän makkarapäivällisellä käynti ei korvaa syvällistä tuntemusta ja huolta niistä, joista meidän tulee kantaa huolta [3, jos olemme se Saulin mainostama maailman paras maa!</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p>[2005]</p><p><strong>Hyväksyykö peruskansalainen jättiläismäiset äärituloerot ?</strong></p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/11/vastine-hyvksyyk-peruskansalainen.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/11/vastine-hyvksyyk-peruskansalainen.html</a> -</p><p><strong>Tulontasaus ei johda demotivoitumiseen,</strong><br /><br />... pikimmiten ähkyahneus saa karvat pystyyn, varsinkin silloin, kun niin asiantuntijat kuin kuluttajatkin tietävät esim. todelliset syyt vaikkapa pörssikurssien nousuun. Hyvin tiedetään, että Suomessa verot syntyvät arvonlisäveroista ja laajasta keskiluokasta tuloveroina, kuluttajat, siis peruskansa tuo bensa-, tupakka- ja viinaverot yhteiseen laariin. Yhteiskuntaa pitää pystyssä arkiharmaa peruskuluttaja kulutuskäyttäytymisellään.<br /><br /><br /><strong>Edelleenkin vakavasti ottaen,</strong><br /><br />voitko olla todella sitä mieltä, että joku voisi olla 10 jopa 100 kertaa &quot;parempi&quot; kuin joku toinen? Tosiasissa meidän keskinäiset erot ovat aika pienet; kyky ymmärtää tasapainoa, luontoa (<em>mistä viime kädessä otamme kaiken tuotoksen</em>) ja tasapuolisesti ihmisyyttä ovat arvokkaimpia ominaisuuksia ja joskus tuntuu siltä, että tuon alueen viisaus ja &quot;paremmuus&quot; viihtyy arkikansalaisen päässä paremmin.<br /><br /><br /><strong>Jokaisella meillä on henkilökohtainen ekojälki kulutuksemme puitteissa,</strong><br /><br />... ja arvaan missä suurin kulutushuippu kohtaa, siis jäljen jättö luontoon. Oletko oikein tosissasi, että &quot;paremmuus&quot; ratkaistaan avoimilla markkinoilla? Siis markkinamekanismissa? Kuinka kauan aiomme jatkaa kulutusjuhlintaa, milloin ymmärrys kokee valaistuksen ja näkee, että länsimainen tapamme ei yksinkertaisesti sovi tänne.<br /><br />Oletko löytänyt meidän suomalaisen kulutusjuhlan mukaisen toisen, kolmannen ja jopa neljännen maapallon, jotta myös muilla olisi mahdollisuus kaltaiseemme kulutushulabalooseen, sillä mikäli kaikki maailman ihmiset kuluttavat kuten me, tarvitsemme 3-4 maapalloa.</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p>[2013]<strong> Olemmeko kateellisia &ndash; kyllä, mutta vaadimme oikeudenmukaisuutta</strong></p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/median-lausumattomat-kysymykset.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/median-lausumattomat-kysymykset.html</a> -</p><p>&hellip;</p><p>**] Tutkimusten mukaan kansalaiset ovat hyvin uteliaita tietämään toistensa todelliset ansiot. Bruttomäärä kertoo &rdquo;arvostuksen&rdquo; työnantajalta tai palkanmaksajalta. Netto taas kertoo millaista ostovoimaa henkilö käyttää. Palkkaan ja ansioihin liittyy voimakkaasti oikeudenmukaisuuden tunne, kateus ja syyttävä sormi vehkeilystä ja &rdquo;hyvävelijärjestöistä&rdquo;.</p><p>Tuloerot Suomessa ovat kansainvälisesti ottaen pienet, ja Sveitsissäkin kansanäänestys hylkäsi maksimissaan 12 kertaisen eron pienimmän ja suurimman osalta &ndash; samassa palkansaajayhteisössä.</p><p>Esimerkin anto kohtuudesta ja jopa alentamisesta &rdquo;ylhäältä käsin&rdquo; voisi luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta ja omaa halua myös alemmissa kerroksissa suhteellisesti tarkastella omia ansioitaan. Suomi on kuitenkin tylysti <em>maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa </em>2] ja tunnetusti <em>loputonta kasvua ei ole </em>3].</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Entä nyt, kun vaalipäivä lähestyy?</strong></p><p>Reagoiko kansa tähän Saulin elitismiin? Mitä ominaisuuksia presidentiltä odotetaan &ndash; siitäkin tehtiin tutkimus [4. Miten se linjaa tuohon tuloerokeskusteluun ja Saulin ainoana toteamukseen, ettei Suomessa ole suuret tuloerot?</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p><strong>EKSTRA</strong></p><p>Suomalainen sisu ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/04/aitosuomalainen-sisu.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/04/aitosuomalainen-sisu.html</a> -</p><p>...</p><p>[* &rdquo; &hellip; Professori Ervasti muistuttaa, että Niinistö on ainoa ehdokkaista, joka ottaa Ylen vaalikoneessa myönteisen kannan tuloeroihin. Vastauksensa tarkennuksessa Niinistö kyllä sanoo, ettei suuriin tuloeroihin pidä erikseen pyrkiä, mutta sinänsä tuloerot ovat luonnollinen asia palkita ahkeruutta ja lahjakkuutta.</p><ul><li><p><em>Tässä kysymyksessä kansalaiset ovat täysin toista mieltä</em>. &hellip; &rdquo; -Yle</p><p>[2 ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/67340-kahtia-revitty-kansa">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/67340-kahtia-revitty-kansa</a> -</p><p>[3 ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/03/yhteisollisyyden-huippuhetki-annetaan.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/03/yhteisollisyyden-huippuhetki-annetaan.html</a> -</p><p>&nbsp;</p></li></ul><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/">https://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p>&nbsp;</p><p>US VU <a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/15153649/suomen-kansa-vaatii-oikeudenmukaisuutta-palkkoihin">24</a> T BL BL BL FB FB <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/842256565984272/">FB</a> BLOG 160271</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> tuloero_näyttövoimaero_20012018.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 20012018</p><p>&nbsp;</p><p>529_4747</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> … mikäli tuo otsikko toteutuu, saa suomalaisesta erinomaisen työntekijän, uskollisen kaverin ja luotettavan kumppanin – keskimäärin. Meneillään oleva presidenttivaalit 2018 toi suuren yllätyksen äänestäjille. Toistaiseksi istuva presidentti Sauli Niinistö ei koe Suomessa olevan suuret tuloerot [1.

 

Kannanotollaan Sauli tunnusti elitisminsä sekä sen, että kansainvälisesti ottaen maittain tarkastelussa hän on oikeassa. Surullista siinä on se, ettei Niinistö oivalla repeytynyttä kansakuntaamme [2, jossa äärituloerot ovat levenneet kuiluksi vailla vastarantaa.

[1 ~ https://yle.fi/uutiset/3-10029506 - *

 

Kerran vuodessa Hurstin Itsenäisyyspäivän makkarapäivällisellä käynti ei korvaa syvällistä tuntemusta ja huolta niistä, joista meidän tulee kantaa huolta [3, jos olemme se Saulin mainostama maailman paras maa!

 

[2005]

Hyväksyykö peruskansalainen jättiläismäiset äärituloerot ?

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/11/vastine-hyvksyyk-peruskansalainen.html -

Tulontasaus ei johda demotivoitumiseen,

... pikimmiten ähkyahneus saa karvat pystyyn, varsinkin silloin, kun niin asiantuntijat kuin kuluttajatkin tietävät esim. todelliset syyt vaikkapa pörssikurssien nousuun. Hyvin tiedetään, että Suomessa verot syntyvät arvonlisäveroista ja laajasta keskiluokasta tuloveroina, kuluttajat, siis peruskansa tuo bensa-, tupakka- ja viinaverot yhteiseen laariin. Yhteiskuntaa pitää pystyssä arkiharmaa peruskuluttaja kulutuskäyttäytymisellään.


Edelleenkin vakavasti ottaen,

voitko olla todella sitä mieltä, että joku voisi olla 10 jopa 100 kertaa "parempi" kuin joku toinen? Tosiasissa meidän keskinäiset erot ovat aika pienet; kyky ymmärtää tasapainoa, luontoa (mistä viime kädessä otamme kaiken tuotoksen) ja tasapuolisesti ihmisyyttä ovat arvokkaimpia ominaisuuksia ja joskus tuntuu siltä, että tuon alueen viisaus ja "paremmuus" viihtyy arkikansalaisen päässä paremmin.


Jokaisella meillä on henkilökohtainen ekojälki kulutuksemme puitteissa,

... ja arvaan missä suurin kulutushuippu kohtaa, siis jäljen jättö luontoon. Oletko oikein tosissasi, että "paremmuus" ratkaistaan avoimilla markkinoilla? Siis markkinamekanismissa? Kuinka kauan aiomme jatkaa kulutusjuhlintaa, milloin ymmärrys kokee valaistuksen ja näkee, että länsimainen tapamme ei yksinkertaisesti sovi tänne.

Oletko löytänyt meidän suomalaisen kulutusjuhlan mukaisen toisen, kolmannen ja jopa neljännen maapallon, jotta myös muilla olisi mahdollisuus kaltaiseemme kulutushulabalooseen, sillä mikäli kaikki maailman ihmiset kuluttavat kuten me, tarvitsemme 3-4 maapalloa.

 

[2013] Olemmeko kateellisia – kyllä, mutta vaadimme oikeudenmukaisuutta

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/median-lausumattomat-kysymykset.html -

**] Tutkimusten mukaan kansalaiset ovat hyvin uteliaita tietämään toistensa todelliset ansiot. Bruttomäärä kertoo ”arvostuksen” työnantajalta tai palkanmaksajalta. Netto taas kertoo millaista ostovoimaa henkilö käyttää. Palkkaan ja ansioihin liittyy voimakkaasti oikeudenmukaisuuden tunne, kateus ja syyttävä sormi vehkeilystä ja ”hyvävelijärjestöistä”.

Tuloerot Suomessa ovat kansainvälisesti ottaen pienet, ja Sveitsissäkin kansanäänestys hylkäsi maksimissaan 12 kertaisen eron pienimmän ja suurimman osalta – samassa palkansaajayhteisössä.

Esimerkin anto kohtuudesta ja jopa alentamisesta ”ylhäältä käsin” voisi luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta ja omaa halua myös alemmissa kerroksissa suhteellisesti tarkastella omia ansioitaan. Suomi on kuitenkin tylysti maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa 2] ja tunnetusti loputonta kasvua ei ole 3].

 

Entä nyt, kun vaalipäivä lähestyy?

Reagoiko kansa tähän Saulin elitismiin? Mitä ominaisuuksia presidentiltä odotetaan – siitäkin tehtiin tutkimus [4. Miten se linjaa tuohon tuloerokeskusteluun ja Saulin ainoana toteamukseen, ettei Suomessa ole suuret tuloerot?

 

...

EKSTRA

Suomalainen sisu ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/04/aitosuomalainen-sisu.html -

...

[* ” … Professori Ervasti muistuttaa, että Niinistö on ainoa ehdokkaista, joka ottaa Ylen vaalikoneessa myönteisen kannan tuloeroihin. Vastauksensa tarkennuksessa Niinistö kyllä sanoo, ettei suuriin tuloeroihin pidä erikseen pyrkiä, mutta sinänsä tuloerot ovat luonnollinen asia palkita ahkeruutta ja lahjakkuutta.

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

 

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 160271

 

DOC tuloero_näyttövoimaero_20012018.doc – OpenOffice Writer

PVM 20012018

 

529_4747

]]>
103 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249483-suomen-kansa-vaatii-oikeudenmukaisuutta-palkkoihin#comments Epätasa-arvo oikeudenmukaisuus Ostovoima Sauli Niinistö Tuloerot Sun, 21 Jan 2018 02:01:36 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249483-suomen-kansa-vaatii-oikeudenmukaisuutta-palkkoihin
Ei, maailma ei muutu jatkuvasti paremmaksi http://tmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248979-ei-maailma-ei-muutu-jatkuvasti-paremmaksi <p>Helsingin Sanomat julkaisi tänään toimittaja Heikki Aittokosken <a href="https://www.hs.fi/blogi/maailmanselittaja/art-2000005519965.html?share=da85d29ab8fd05682010c50af661de5b">artikkelin</a>, jossa argumentointiin, että:</p><p>&rdquo;&hellip; elämä niin rikkaassa kuin köyhässä maailmassa on keskimäärin parantunut jatkuvasti. Silti tyytymättömyys &ndash; turhautuminen, jopa suoranainen raivo &ndash; on viime vuosina vallannut alaa.&rdquo;</p><p>Väitteen tueksi esitettiin kavalkadi historiallisia tarkasteluja, jotka aivan oikein osoittivat mm. lapsikuolleisuuden laskeneen ja lukutaidon nousseen huomattavasti viimeisen kahdensadan vuoden aikana. Tämä johti toimittajan tekemään päätelmän:</p><p>&rdquo;Mikään määrä tapahtunutta myönteistä kehitystä ei vähennä katkeruutta, joka seuraa, jos yhteiskunta koetaan epätasa-arvoiseksi tai jos sen koetaan muuttuvan epätasa-arvoiseen suuntaan.&rdquo;</p><p>Kyse ei kuitenkaan ole epätasa-arvoisuuden kokemuksesta, kuten toimittaja kirjoittaa, vaan sen absoluuttisista muutoksista.</p><p><strong>Tuloerot</strong></p><p>On lähes kiistatonta, että markkinatalous on parantanut ihmisten elinolosuhteita merkittävällä tavalla viimeisten 200 vuoden aikana. Joissakin länsimaissa tilanne on kuitenkin alkanut jälleen huonontua.</p><p>Osoitamme Luonnonvarakeskuksen tutkijan, tohtori Leena Kalliovirran kanssa arvostetussa tieteellisessä aikakauslehdessä, <em>Review of Income and Wealthissa</em>, keväällä julkaistavassa artikkelissa, miten länsimaat ovat siirtyneet jälleen hyvin epätasa-arvoisen tulonjaon ja suurten tuloerovaihteluiden aikakauteen (vanhempi versio artikkelista löytyy t<a href="http://www.ecineq.org/ecineq_lux15/FILESx2015/CR2/p19.pdf">äältä</a>). Olimme tasaisemman tulonjaon aikakaudessa aina 1950 -luvun puolivälistä 1980 -luvun loppupuolelle asti.</p><p>Tuloksemme myös indikoivat, että Yhdysvallat vaikuttaa keskeisesti tuloerojen kehitykseen länsimaissa. Kun tuloerot Yhdysvalloissa nousevat, näyttävät ne nousevan myös muissa länsimaissa vuoden-parin viiveellä. Yhdysvaltojen tulo- ja varallisuuserot ovat tällä hetkellä <a href="https://inequality.org/facts/wealth-inequality/">ennätyksellisellä tasolla</a>. Viime vuosikymmeniä myös keskiluokan ja köyhempien kotitalouksien palkkojen kehitys on <a href="http://www.epi.org/publication/charting-wage-stagnation/">pysähtynyt</a>. Tuloksiemme mukaan nämä tarkoittavat, että tuloerot ovat olleet pakotettuja nouseman myös muissa länsimaissa, ehkä jopa globaalisti. Syynä Yhdysvaltojen vaikutukseen muiden länsimaiden tuloeroihin ovat todennäköisesti sen voimakas rooli sekä globalisaation että maailmanlaajuisien pääoma- ja työmarkkinoiden muutoksien taustalla.</p><p><strong>Köyhyys ja elintaso</strong></p><p>Jos tarkastellaan köyhyyden kehitystä maittain (ks. kuvio), huomataan että se on joissakin länsimaissa, globaalin kehityksen vastaisesti, jopa noussut. Näihin maihin kuuluvat mm. Belgia, Italia, Kreikka ja Suomi. Köyhyyden globaali aleneminen onkin tapahtunut ennen kaikkea kehittyvissä maissa, mikä on hyvä asia, mutta mikä todennäköisesti lohduttaa melko vähän länsimaiden kasvanutta köyhien joukkoa.</p><p>Yhdysvalloissa ollaan saavuttu tilanteeseen, jossa eliniänajanodote on <a href="http://edition.cnn.com/2017/12/21/health/us-life-expectancy-study/index.html">alkanut laskea</a>, alennuttuaan trendinomaisesti sitä ennen vuosikymmenien ajan. On huomionarvoista, että kuolleisuus näyttää kasvavan etenkin <a href="https://www.brookings.edu/blog/brookings-now/2017/03/23/working-class-white-americans-are-now-dying-in-middle-age-at-faster-rates-than-minority-groups/">valkoihoisten keskiluokkaisten miesten</a> keskuudessa.</p><p><strong>Turhautuminen on ymmärrettävää</strong></p><p>Toimittaja Aittokoski toteaa, että tasa-arvon kokemus yhdistetään Brexitissä ja Donald Trumpin valinnassa kyteneen protestiin, ja että protestoijat unohtavat mistä olemme tulleet. Toimittajan huolellisempi analyysi olisi kertonut, että protestille on länsimaissa ollut selkeä tilaus. Elinolosuhteet sekä tuloerot ovat muuttuneet huonommiksi monessa länsimaassa, etenkin 2000 -luvun alun jälkeen. Tämä ei ole kokemus vaan tilastollinen tosiasia. Syyllinen ei myöskään ole pelkästään veropolitiikka, vaan yllämainittu artikkelimme viittaa, että syyt ovat syvällä nykyisten yhteiskuntiemme rakenteissa.</p><p>Syitä käänteeseen kohti huonompaa selvitetään, mutta sen taustalla ovat todennäköisesti ainakin globalisaation hyötyjen epätasapainoinen jakautuminen, epäonnistuneet instituutiot sekä länsimaisten valtiollisten organisaatioiden (lähinnä keskuspankkien) voimakas puuttuminen markkinatalouden toimintaan. Epätasa-arvoisuuden kokemus näiden suurien tulo- ja terveyseroja kasvattaneiden voimien taustalla on toissijainen. Protestointi on ymmärrettävää. &nbsp;</p> Helsingin Sanomat julkaisi tänään toimittaja Heikki Aittokosken artikkelin, jossa argumentointiin, että:

”… elämä niin rikkaassa kuin köyhässä maailmassa on keskimäärin parantunut jatkuvasti. Silti tyytymättömyys – turhautuminen, jopa suoranainen raivo – on viime vuosina vallannut alaa.”

Väitteen tueksi esitettiin kavalkadi historiallisia tarkasteluja, jotka aivan oikein osoittivat mm. lapsikuolleisuuden laskeneen ja lukutaidon nousseen huomattavasti viimeisen kahdensadan vuoden aikana. Tämä johti toimittajan tekemään päätelmän:

”Mikään määrä tapahtunutta myönteistä kehitystä ei vähennä katkeruutta, joka seuraa, jos yhteiskunta koetaan epätasa-arvoiseksi tai jos sen koetaan muuttuvan epätasa-arvoiseen suuntaan.”

Kyse ei kuitenkaan ole epätasa-arvoisuuden kokemuksesta, kuten toimittaja kirjoittaa, vaan sen absoluuttisista muutoksista.

Tuloerot

On lähes kiistatonta, että markkinatalous on parantanut ihmisten elinolosuhteita merkittävällä tavalla viimeisten 200 vuoden aikana. Joissakin länsimaissa tilanne on kuitenkin alkanut jälleen huonontua.

Osoitamme Luonnonvarakeskuksen tutkijan, tohtori Leena Kalliovirran kanssa arvostetussa tieteellisessä aikakauslehdessä, Review of Income and Wealthissa, keväällä julkaistavassa artikkelissa, miten länsimaat ovat siirtyneet jälleen hyvin epätasa-arvoisen tulonjaon ja suurten tuloerovaihteluiden aikakauteen (vanhempi versio artikkelista löytyy täältä). Olimme tasaisemman tulonjaon aikakaudessa aina 1950 -luvun puolivälistä 1980 -luvun loppupuolelle asti.

Tuloksemme myös indikoivat, että Yhdysvallat vaikuttaa keskeisesti tuloerojen kehitykseen länsimaissa. Kun tuloerot Yhdysvalloissa nousevat, näyttävät ne nousevan myös muissa länsimaissa vuoden-parin viiveellä. Yhdysvaltojen tulo- ja varallisuuserot ovat tällä hetkellä ennätyksellisellä tasolla. Viime vuosikymmeniä myös keskiluokan ja köyhempien kotitalouksien palkkojen kehitys on pysähtynyt. Tuloksiemme mukaan nämä tarkoittavat, että tuloerot ovat olleet pakotettuja nouseman myös muissa länsimaissa, ehkä jopa globaalisti. Syynä Yhdysvaltojen vaikutukseen muiden länsimaiden tuloeroihin ovat todennäköisesti sen voimakas rooli sekä globalisaation että maailmanlaajuisien pääoma- ja työmarkkinoiden muutoksien taustalla.

Köyhyys ja elintaso

Jos tarkastellaan köyhyyden kehitystä maittain (ks. kuvio), huomataan että se on joissakin länsimaissa, globaalin kehityksen vastaisesti, jopa noussut. Näihin maihin kuuluvat mm. Belgia, Italia, Kreikka ja Suomi. Köyhyyden globaali aleneminen onkin tapahtunut ennen kaikkea kehittyvissä maissa, mikä on hyvä asia, mutta mikä todennäköisesti lohduttaa melko vähän länsimaiden kasvanutta köyhien joukkoa.

Yhdysvalloissa ollaan saavuttu tilanteeseen, jossa eliniänajanodote on alkanut laskea, alennuttuaan trendinomaisesti sitä ennen vuosikymmenien ajan. On huomionarvoista, että kuolleisuus näyttää kasvavan etenkin valkoihoisten keskiluokkaisten miesten keskuudessa.

Turhautuminen on ymmärrettävää

Toimittaja Aittokoski toteaa, että tasa-arvon kokemus yhdistetään Brexitissä ja Donald Trumpin valinnassa kyteneen protestiin, ja että protestoijat unohtavat mistä olemme tulleet. Toimittajan huolellisempi analyysi olisi kertonut, että protestille on länsimaissa ollut selkeä tilaus. Elinolosuhteet sekä tuloerot ovat muuttuneet huonommiksi monessa länsimaassa, etenkin 2000 -luvun alun jälkeen. Tämä ei ole kokemus vaan tilastollinen tosiasia. Syyllinen ei myöskään ole pelkästään veropolitiikka, vaan yllämainittu artikkelimme viittaa, että syyt ovat syvällä nykyisten yhteiskuntiemme rakenteissa.

Syitä käänteeseen kohti huonompaa selvitetään, mutta sen taustalla ovat todennäköisesti ainakin globalisaation hyötyjen epätasapainoinen jakautuminen, epäonnistuneet instituutiot sekä länsimaisten valtiollisten organisaatioiden (lähinnä keskuspankkien) voimakas puuttuminen markkinatalouden toimintaan. Epätasa-arvoisuuden kokemus näiden suurien tulo- ja terveyseroja kasvattaneiden voimien taustalla on toissijainen. Protestointi on ymmärrettävää.  

]]>
49 http://tmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248979-ei-maailma-ei-muutu-jatkuvasti-paremmaksi#comments Raha Brexit Donald Trump köyhyys Protestikulttuuri Tuloerot Thu, 11 Jan 2018 12:20:03 +0000 Tuomas Malinen http://tmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248979-ei-maailma-ei-muutu-jatkuvasti-paremmaksi
Vapaus on suuri vankila http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248697-vapaus-on-suuri-vankila <p>Pelle Miljoona tuskin aavisti, miten hyvin hänen vuonna 1980 levyttämänsä kappaleen nimi pätee vuoden 2018 yhteiskuntaan. Kappalehan ei ollut yhteiskunnallinen, mutta sen otsikko on usein tullut mieleeni viime vuosina nimenomaan yhteiskunnallisista asioista.</p><p>Vapaus &ndash; oikeammin mielikuva vapaudesta &ndash; on markkinamiesten loisteliain keksintö kaupata mitä erilaisimpia asioita. Vapauden avulla on kaupattu tuotteita autoista ja hajuvesistä alkoholijuomiin ja tupakkatuotteisiin. Minkälaista vapautta ne sitten edustavat, on kokonaan toinen asia. Jos miettii sitä, paljonko liikenne saa aikaan tuhoa ympäristölle ja ihmisille, paljonko kosmetiikkateollisuus on vahingoittanut eläimiä, paljonko alkoholi ja tupakka ovat aiheuttaneet murhetta ja kuolemaa, ymmärtää ehkä otsikon merkityksen.</p><p>Vieläkin suurempia asioita on kaupattu menestyksellisesti vapauden mielikuvalla. Suomen kohdalla suurin yksittäinen asia lienee EU-jäsenyys ja sitä seurannut eurojäsenyys. 1990-luvun alussa tapahtui monia asioita, joihin oikeastikin liittyi vapautumista, kuten Neuvostoliiton hajoaminen ja Saksojen yhdistyminen. Tähän jatkumoon ajateltiin romanttisesti sopivan koko Euroopan yhdistymisen. Koko ajatus oli tietysti mieltä vailla niin erilaisten yhteiskuntien ja talouksien kohdalla. Asiaa kuitenkin markkinoitiin onnistuneesti vapauden mielikuvilla: kaupankäynti vapautuisi, ihmisten, tavaroiden ja palvelujen liikkuminen vapautuisi. Oliko näille sitten aiemmin ollut merkittäviä esteitä? Ei, mutta tämä osoittaa, miten tehokas propaganda-ase mielikuva vapaudesta on. Valitettavinta on, että edellä lueteltujen ohella myös pääomien liikkuminen vapautui, koska sen suhteen tapahtui ihan oikeita muutoksia, ja pääomien liikkumisen vapautuminen on ollut näistä &rdquo;vapauksista&rdquo; tuhovoimaltaan kaikkein suurin.</p><p>EU:n takaama pääomien vapaa liikkuvuus on synnyttänyt tai edesauttanut mm. veroparatiisien käyttöä ja muuta verokeinottelua, tuotanto- ja pääomapakoa sekä suurtyöttömyyttä. Lähes kaikki EU-alueen ongelmat kytkeytyvät pääomien vapaaseen liikkuvuuteen ja valtiollisten keskuspankkien rahanluontikieltoon. Näiden päätösten myötä on kaikki valta annettu pankki- ja rahoitussektorille. EU-maiden ja EU:n johtavat päättäjät tulevat pankkimaailmasta ja tie käy tietysti myös toiseen suuntaan. Tällainen pankkien talutusnuorassa toimiva järjestelmä on pelkkä demokratian irvikuva. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9832572">Varallisuus keskittyy yhä pienemmälle ryhmälle, ja yhä useamman toimeentulo vaikeutuu.</a></p><p><a href="https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/seura-laski-seitsemalla-suomalaisella-varallisuutta-yhta-paljon-kuin-40-prosentilla-vahavaraisimmista-yhteensa/">Seitsemän suurituloisinta suomalaista omistaa saman verran kuin 1,85 miljoonaa pienituloisinta suomalaista yhteensä. Silti nämä seitsemän maksavat veroja vain vajaat 8 miljoonaa, kun nuo muut maksavat yli viisi miljardia.</a> Eduskunta ja hallitus, jotka tällaisen käsittämättömän touhun mahdollistavat, pysyvät voimasuhteiltaan lähes muuttumattomina kaudesta toiseen. Jopa presidentinvaaleissa tukea annetaan superporvari Niinistölle, joka on siunannut työttömien aktiivimallista lähtien kaikki pienituloisten leikkaukset. Varakasta väkeä lienee maassamme paljon enemmän kuin verotustietojen perusteella voisi päätellä.</p><p>&nbsp;</p><p>Henri Aitakari</p><p>puheenjohtaja</p><p>Itsenäisyyspuolue</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pelle Miljoona tuskin aavisti, miten hyvin hänen vuonna 1980 levyttämänsä kappaleen nimi pätee vuoden 2018 yhteiskuntaan. Kappalehan ei ollut yhteiskunnallinen, mutta sen otsikko on usein tullut mieleeni viime vuosina nimenomaan yhteiskunnallisista asioista.

Vapaus – oikeammin mielikuva vapaudesta – on markkinamiesten loisteliain keksintö kaupata mitä erilaisimpia asioita. Vapauden avulla on kaupattu tuotteita autoista ja hajuvesistä alkoholijuomiin ja tupakkatuotteisiin. Minkälaista vapautta ne sitten edustavat, on kokonaan toinen asia. Jos miettii sitä, paljonko liikenne saa aikaan tuhoa ympäristölle ja ihmisille, paljonko kosmetiikkateollisuus on vahingoittanut eläimiä, paljonko alkoholi ja tupakka ovat aiheuttaneet murhetta ja kuolemaa, ymmärtää ehkä otsikon merkityksen.

Vieläkin suurempia asioita on kaupattu menestyksellisesti vapauden mielikuvalla. Suomen kohdalla suurin yksittäinen asia lienee EU-jäsenyys ja sitä seurannut eurojäsenyys. 1990-luvun alussa tapahtui monia asioita, joihin oikeastikin liittyi vapautumista, kuten Neuvostoliiton hajoaminen ja Saksojen yhdistyminen. Tähän jatkumoon ajateltiin romanttisesti sopivan koko Euroopan yhdistymisen. Koko ajatus oli tietysti mieltä vailla niin erilaisten yhteiskuntien ja talouksien kohdalla. Asiaa kuitenkin markkinoitiin onnistuneesti vapauden mielikuvilla: kaupankäynti vapautuisi, ihmisten, tavaroiden ja palvelujen liikkuminen vapautuisi. Oliko näille sitten aiemmin ollut merkittäviä esteitä? Ei, mutta tämä osoittaa, miten tehokas propaganda-ase mielikuva vapaudesta on. Valitettavinta on, että edellä lueteltujen ohella myös pääomien liikkuminen vapautui, koska sen suhteen tapahtui ihan oikeita muutoksia, ja pääomien liikkumisen vapautuminen on ollut näistä ”vapauksista” tuhovoimaltaan kaikkein suurin.

EU:n takaama pääomien vapaa liikkuvuus on synnyttänyt tai edesauttanut mm. veroparatiisien käyttöä ja muuta verokeinottelua, tuotanto- ja pääomapakoa sekä suurtyöttömyyttä. Lähes kaikki EU-alueen ongelmat kytkeytyvät pääomien vapaaseen liikkuvuuteen ja valtiollisten keskuspankkien rahanluontikieltoon. Näiden päätösten myötä on kaikki valta annettu pankki- ja rahoitussektorille. EU-maiden ja EU:n johtavat päättäjät tulevat pankkimaailmasta ja tie käy tietysti myös toiseen suuntaan. Tällainen pankkien talutusnuorassa toimiva järjestelmä on pelkkä demokratian irvikuva. Varallisuus keskittyy yhä pienemmälle ryhmälle, ja yhä useamman toimeentulo vaikeutuu.

Seitsemän suurituloisinta suomalaista omistaa saman verran kuin 1,85 miljoonaa pienituloisinta suomalaista yhteensä. Silti nämä seitsemän maksavat veroja vain vajaat 8 miljoonaa, kun nuo muut maksavat yli viisi miljardia. Eduskunta ja hallitus, jotka tällaisen käsittämättömän touhun mahdollistavat, pysyvät voimasuhteiltaan lähes muuttumattomina kaudesta toiseen. Jopa presidentinvaaleissa tukea annetaan superporvari Niinistölle, joka on siunannut työttömien aktiivimallista lähtien kaikki pienituloisten leikkaukset. Varakasta väkeä lienee maassamme paljon enemmän kuin verotustietojen perusteella voisi päätellä.

 

Henri Aitakari

puheenjohtaja

Itsenäisyyspuolue

]]>
0 http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248697-vapaus-on-suuri-vankila#comments EU Niinistö Presidentinvaalit Tuloerot Vapaus Fri, 05 Jan 2018 22:00:41 +0000 Henri Aitakari http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248697-vapaus-on-suuri-vankila
Suomalaiset vero- ja tukirakenteet tekevät ihmisistä köyhiä systemaattisesti http://pahalukki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248637-suomalaiset-vero-ja-tukirakenteet-tekevat-ihmisista-koyhia-systemaattisesti <p>Jos ihmetellään sitä, miksi 40% kansan köyhimmistä omistaa saman kuin 7 rikkainta, ja miksi se köyhempi 40% maksaa 5000 milj. veroja vuodessa, ja 7 rikkainta vain 8 miljoonaa veroja vuodessa, niin...</p> <p>Ensinnäkin jokaisen elämä asumisineen ja ruokailuineen varmaan maksaa vähintään sen reilun tonnin kuussa, ja monien palkka ei ole kahta tonnia kummempi. Ero sen, joka tienaa 2k nettoa ja sen joka tienaa 5k nettoa on säästöpotentiaalissa 1k vs 4k/kk, eli 12k/vuosi tai 48k/vuosi. Nelinkertainen etenemä + kasvavien korkojen vaikutus. Lisäksi kaikkien pääomatuloveroprosentti on sama, oli varallisuutta sitten 10 euroa tai 10 miljoonaa.</p> <p>Toisekseen, kaikki suomalaiset vero- ja tukirakenteet ovat sellaisia, että ne pitävät vähäisen varallisuuden ihmiset vähäisessä varallisuudessa:</p> <p>Jos haluat säästää tv-luvasta ja et osta telkkaria, niin valtio asettaa mediamaksun, että ei, maksat silti 140e joka vuosi.</p> <p>Jos käytät autoa ja ostat pienen auton, jossa ajoneuvovero 92 euroa vuonna 2013, niin ei, 2017 vero on jo 171 euroa.</p> <p>Jos ajattelit tienaavasi enemmän rahaa käymällä enemmän töissä, niin ei, ansiotuloprosenttisi nousee jostain 30% -&gt; 40%.</p> <p>Jos ajattelit sijoittaa rikkaaksi ja teet voittoja, niin jokainen osinko verotetaan 25-30%, vaikka kurssit romahtaisi ensi vuonna, etkä ole edes tulouttamassa mitään vielä, vaan vasta kerrytät varallisuutta.</p> <p>Jos ajattelit säästää ja sijoittaa vähäkuluisiin ETF-rahastoihin ulkomailla, niin ei, EU kieltää sen, jos ei esitettä suomeksi.</p> <p>Jos ajattelit luottaa eläkejärjestelmään, Ilmariseen, joka riistää 25% sivukuluja työnantajaltasi, niin ei, ne rahat eivät ole allokoitu sinulle. Kuolet ennen hypoteettista eläkeikää ja joku 90-vuotias mummeli vie sinun eläkkeesi, jota säästit kun olit 30-vuotias. Vaikka itse säästämällä olisit voinut jäädä eläkkeelle jo 55v.</p> <p>Jos olisit koskaan missään oikeustilanteessa, paha avioero, myymäsi kämppä oli homeessa, tai joku tekaistu syyte tai muu, niin voit helposti ottaa takapakkia kymmeniä tuhansia euroja ja pilata koko säästörakenteen. Ja koska aloitat nollasta kerryttämään, niin varaa minkäänlaisiin virheisiin elämässä ei ole. Jos näet mitään ongelmia, juokse pois. Jos on olemassa mitään riskiä mistään ongelmista, sulje se riski. Kaikki pitää suorittaa täydellisesti ja virheettömästi. Köyhä ei voi luottaa vakuutuksiin, virastoihin tai mihinkään, jos siitä ei ole nimiä sitovasti alla.</p> <p>Jos olet missään välissä työtön tai opiskelija, kela pakottaa sinut käyttämään ruokaan ja asumiseen kaikki mitä olet näiden verojen ja systeemien alla kyennyt säästämään, käytännössä nollaten tilanteesi kunnes olet taas köyhä. Sitten kela tukisi sinua, ehkä. Miksi sitten edes maksaa veroissa näitä tukia ollenkaan, jos ne ovat käytännössä epäluotettavia? En minä halua maksaa niistä mitään sitten, jos niihin ei oikeasti voisi luottaa.</p> <p>Sen takia perustulo, että ihmisiä motivoitaisiin vaurastumaan hitaasti ajan kuluessa sukupolvelta toiselle, ja että veroissa maksettuun sosiaaliturvaan voisi luottaa, joten sitä voisi maksaakin veroissa nurisematta. Nyt osa ihmisistä sumplii voivansa yhtä hyvin juoda kaikki rahansa, koska mikä tahansa virheaskel elämässä kuitenkin nollaisi säästetyn varallisuuden, ellei ole saavuttanut taloudellisen riippumattomuuden alarajavarallisuuta, joka on laskentavasta riippuen 0.7-2 miljoonaa tuottavaa pääomaa.</p> <p>Sen takia minä kannatan oikeistolaisempaa politiikkaa, tai siis, saituripolitiikkaa. Sen takia minä haluan heittää ylet, tuulivoimatuet, teatterit, uimahallit, pallokentät, kehitysavut ja kaiken, mikä ei liity infraan, puolustukseen, järjestykseen, terveyteen, koulutukseen ja perusturvaan ulos budjetin ikkunasta markkinoiden kentille hakemaan rahoitusta, että ihmiset voivat maksimaalisesti omalla työllään ajaa omaa talouttaan kohti taloudellista riippumattomuutta, jolloin kaikki ovat joskus tulevaisuudessa kategorisesti rikkaita ja riippumattomia, ja kaikki politiikan kitinä taloudesta jää menneisyyteen, koska talous on vaan niin hyvä. Päivän sana pitää olla LEAN-politiikka. Lopetetaan tuhlaus ja töihin.</p> <p>Sillä keitä me olemme sanomaan yhteisönä, että joku metalliliiton minimipalkkaa 1608e/kk(?) tekevä kesätyöläinen haluaa rahoittaa tuulivoimaloita, teattereita, yleä, kehitysapua tai jotain risteilyaluksien yritystukia? Hän haluaa todennäköisemmin viisaudenhampaat pois suusta ja loput rahat säästöön osakkeisiin tai ASP-tilille ensiasuntoa varten, sekä järkevän eläkkeen, jota hän voi mittaroida ja kilpailuttaa. Hän on käytännössä kehitysapua ja tukea tarvitseva kohde 10 vuoden päästä mahdollisesti itsekin, jos vaikka tulisi lama. Ja kaiken järjen mukaan hänen pitäisi olla siihen oikeutettu valmistautumaan. Köyhällä, eli alle 0.7M varallisuuden ihmisellä, ei ole mitään velvollisuutta maksaa sellaisia asioita veroissa, joita valtion ei edes kuuluisi olla tekemässä alkuunkaan. Ensin pitää tehdä työt ja vaurastua, ja ruveta perseilemään vasta sitten. Suomen ongelma on nyt se, että se perseilee ensin velaksi, ja mitään suunnitelmaa tulevalle ei vaan ole. Kukaan ei ole koskaan kirjoittanut mitään &quot;Suomen varallisuussuunnitelma&quot; tai &quot;Varainhoidon perustuslaki&quot;.</p> <p>&nbsp;</p> <p><a href="https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/seura-laski-seitsemalla-suomalaisella-varallisuutta-yhta-paljon-kuin-40-prosentilla-vahavaraisimmista-yhteensa/">https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/seura-laski-seitsemalla-suomalaisella-varallisuutta-yhta-paljon-kuin-40-prosentilla-vahavaraisimmista-yhteensa/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jos ihmetellään sitä, miksi 40% kansan köyhimmistä omistaa saman kuin 7 rikkainta, ja miksi se köyhempi 40% maksaa 5000 milj. veroja vuodessa, ja 7 rikkainta vain 8 miljoonaa veroja vuodessa, niin...

Ensinnäkin jokaisen elämä asumisineen ja ruokailuineen varmaan maksaa vähintään sen reilun tonnin kuussa, ja monien palkka ei ole kahta tonnia kummempi. Ero sen, joka tienaa 2k nettoa ja sen joka tienaa 5k nettoa on säästöpotentiaalissa 1k vs 4k/kk, eli 12k/vuosi tai 48k/vuosi. Nelinkertainen etenemä + kasvavien korkojen vaikutus. Lisäksi kaikkien pääomatuloveroprosentti on sama, oli varallisuutta sitten 10 euroa tai 10 miljoonaa.

Toisekseen, kaikki suomalaiset vero- ja tukirakenteet ovat sellaisia, että ne pitävät vähäisen varallisuuden ihmiset vähäisessä varallisuudessa:

Jos haluat säästää tv-luvasta ja et osta telkkaria, niin valtio asettaa mediamaksun, että ei, maksat silti 140e joka vuosi.

Jos käytät autoa ja ostat pienen auton, jossa ajoneuvovero 92 euroa vuonna 2013, niin ei, 2017 vero on jo 171 euroa.

Jos ajattelit tienaavasi enemmän rahaa käymällä enemmän töissä, niin ei, ansiotuloprosenttisi nousee jostain 30% -> 40%.

Jos ajattelit sijoittaa rikkaaksi ja teet voittoja, niin jokainen osinko verotetaan 25-30%, vaikka kurssit romahtaisi ensi vuonna, etkä ole edes tulouttamassa mitään vielä, vaan vasta kerrytät varallisuutta.

Jos ajattelit säästää ja sijoittaa vähäkuluisiin ETF-rahastoihin ulkomailla, niin ei, EU kieltää sen, jos ei esitettä suomeksi.

Jos ajattelit luottaa eläkejärjestelmään, Ilmariseen, joka riistää 25% sivukuluja työnantajaltasi, niin ei, ne rahat eivät ole allokoitu sinulle. Kuolet ennen hypoteettista eläkeikää ja joku 90-vuotias mummeli vie sinun eläkkeesi, jota säästit kun olit 30-vuotias. Vaikka itse säästämällä olisit voinut jäädä eläkkeelle jo 55v.

Jos olisit koskaan missään oikeustilanteessa, paha avioero, myymäsi kämppä oli homeessa, tai joku tekaistu syyte tai muu, niin voit helposti ottaa takapakkia kymmeniä tuhansia euroja ja pilata koko säästörakenteen. Ja koska aloitat nollasta kerryttämään, niin varaa minkäänlaisiin virheisiin elämässä ei ole. Jos näet mitään ongelmia, juokse pois. Jos on olemassa mitään riskiä mistään ongelmista, sulje se riski. Kaikki pitää suorittaa täydellisesti ja virheettömästi. Köyhä ei voi luottaa vakuutuksiin, virastoihin tai mihinkään, jos siitä ei ole nimiä sitovasti alla.

Jos olet missään välissä työtön tai opiskelija, kela pakottaa sinut käyttämään ruokaan ja asumiseen kaikki mitä olet näiden verojen ja systeemien alla kyennyt säästämään, käytännössä nollaten tilanteesi kunnes olet taas köyhä. Sitten kela tukisi sinua, ehkä. Miksi sitten edes maksaa veroissa näitä tukia ollenkaan, jos ne ovat käytännössä epäluotettavia? En minä halua maksaa niistä mitään sitten, jos niihin ei oikeasti voisi luottaa.

Sen takia perustulo, että ihmisiä motivoitaisiin vaurastumaan hitaasti ajan kuluessa sukupolvelta toiselle, ja että veroissa maksettuun sosiaaliturvaan voisi luottaa, joten sitä voisi maksaakin veroissa nurisematta. Nyt osa ihmisistä sumplii voivansa yhtä hyvin juoda kaikki rahansa, koska mikä tahansa virheaskel elämässä kuitenkin nollaisi säästetyn varallisuuden, ellei ole saavuttanut taloudellisen riippumattomuuden alarajavarallisuuta, joka on laskentavasta riippuen 0.7-2 miljoonaa tuottavaa pääomaa.

Sen takia minä kannatan oikeistolaisempaa politiikkaa, tai siis, saituripolitiikkaa. Sen takia minä haluan heittää ylet, tuulivoimatuet, teatterit, uimahallit, pallokentät, kehitysavut ja kaiken, mikä ei liity infraan, puolustukseen, järjestykseen, terveyteen, koulutukseen ja perusturvaan ulos budjetin ikkunasta markkinoiden kentille hakemaan rahoitusta, että ihmiset voivat maksimaalisesti omalla työllään ajaa omaa talouttaan kohti taloudellista riippumattomuutta, jolloin kaikki ovat joskus tulevaisuudessa kategorisesti rikkaita ja riippumattomia, ja kaikki politiikan kitinä taloudesta jää menneisyyteen, koska talous on vaan niin hyvä. Päivän sana pitää olla LEAN-politiikka. Lopetetaan tuhlaus ja töihin.

Sillä keitä me olemme sanomaan yhteisönä, että joku metalliliiton minimipalkkaa 1608e/kk(?) tekevä kesätyöläinen haluaa rahoittaa tuulivoimaloita, teattereita, yleä, kehitysapua tai jotain risteilyaluksien yritystukia? Hän haluaa todennäköisemmin viisaudenhampaat pois suusta ja loput rahat säästöön osakkeisiin tai ASP-tilille ensiasuntoa varten, sekä järkevän eläkkeen, jota hän voi mittaroida ja kilpailuttaa. Hän on käytännössä kehitysapua ja tukea tarvitseva kohde 10 vuoden päästä mahdollisesti itsekin, jos vaikka tulisi lama. Ja kaiken järjen mukaan hänen pitäisi olla siihen oikeutettu valmistautumaan. Köyhällä, eli alle 0.7M varallisuuden ihmisellä, ei ole mitään velvollisuutta maksaa sellaisia asioita veroissa, joita valtion ei edes kuuluisi olla tekemässä alkuunkaan. Ensin pitää tehdä työt ja vaurastua, ja ruveta perseilemään vasta sitten. Suomen ongelma on nyt se, että se perseilee ensin velaksi, ja mitään suunnitelmaa tulevalle ei vaan ole. Kukaan ei ole koskaan kirjoittanut mitään "Suomen varallisuussuunnitelma" tai "Varainhoidon perustuslaki".

 

https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/seura-laski-seitsemalla-suomalaisella-varallisuutta-yhta-paljon-kuin-40-prosentilla-vahavaraisimmista-yhteensa/

]]>
5 http://pahalukki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248637-suomalaiset-vero-ja-tukirakenteet-tekevat-ihmisista-koyhia-systemaattisesti#comments Perustulo Tuloerot Verotus Fri, 05 Jan 2018 07:07:00 +0000 Juho Salo http://pahalukki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248637-suomalaiset-vero-ja-tukirakenteet-tekevat-ihmisista-koyhia-systemaattisesti
Valoheitin seuraa hänen kivuliasta kulkuaan loppuun asti http://kaibackman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247567-valoheitin-seuraa-hanen-kivuliasta-kulkuaan-loppuun-asti <p>Piispa Irenaeus oli voimissaan eläessään kauan sitten. Hänen päähänsä oli syntynyt ajatus, että ihminen voi tulla todella rikkaaksi vain viekkaudella ja petoksella. Sillä tavalla hankitusta rahasta ei kuitenkaan tarvitse kenenkään pahastua, sillä rikkaus itsessään ei ole pahaa, jos sitä käyttää hyviin tarkoituksiin - kuten almujen antoon. Tämä ajatus on toteutunut huonosti vuonna 2017, sillä vauraat inhoavat kadulla rahaa polvillaan anelevia nälkäisiä ja vailla asuntoa olevia ryysyköyhiä. Muuan tyyppi jopa ehdotti kerjäläisten rekisteröimistä, jotta heihin voitaisiin kohdistaa julkisen vallan erilaisia toimia. Piispa Irenaeus tapettiin kolmannen vuosisadan alkaessa.</p> <p>Noina aikoina eli myös Clemens Roomalainen. Ehkä juuri hän sanoi, ettei rahaa pidä koota vain tavoitellakseen suurempaa omaisuutta, vaan rikkaiden on oltava riippumattomia rahasta ja elää hyvin vaatimattomalla tavalla. Mikään ei viittaa siihen, että rikkaat ihmiset haluavat vaatimatonta elämää. Kristinuskon varhaisina vuosina kirkkojohtaja, Tertullianus, halusi ihmisten kiinnittävän huomiota siihen, ettei rikkaus muodosta ihmiselle vakavaa uhkaa, vaan ainoastaan rahan omistamisen seuraukset. Mutta meidän päivinä pyritään rikkaaksi juuri rikkauden seuraamusten tähden, sillä tavaraa ja palveluita halutaan kulutettavaksi suuressa mittakaavassa.</p> <p>Lähitulevaisuudessa tuloerojen kasvaminen heikentää yhteiskunnan keskiluokkaa vakavalla tavalla. Aggressiivisuus johtuu turvan hakemisesta vihaamalla muita ihmisiä, jotka koetaan oman aseman uhkaajiksi. Ryhmä mahdollistaa olemisen yhteiskunnallisena yliminänä, joka rankaisee kuviteltuja syyllisiä. Syyllisiä ovat kaikki köyhät, joita täytyy ankarasti rangaista siksi, että ovat antaneet itsestään tehdä köyhiä. Eksistentiaalisten kauhujen vallassa oleva ihminen marssii kohti tuntematonta tuli kädessään, mutta hyvinvoinnin aika on ohitse. Viimein ihminen seisoo alastomana pitkässä jonossa ilman tulta ja suojaa. Valoheitin seuraa hänen kivuliasta kulkuaan loppuun asti.</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Piispa Irenaeus oli voimissaan eläessään kauan sitten. Hänen päähänsä oli syntynyt ajatus, että ihminen voi tulla todella rikkaaksi vain viekkaudella ja petoksella. Sillä tavalla hankitusta rahasta ei kuitenkaan tarvitse kenenkään pahastua, sillä rikkaus itsessään ei ole pahaa, jos sitä käyttää hyviin tarkoituksiin - kuten almujen antoon. Tämä ajatus on toteutunut huonosti vuonna 2017, sillä vauraat inhoavat kadulla rahaa polvillaan anelevia nälkäisiä ja vailla asuntoa olevia ryysyköyhiä. Muuan tyyppi jopa ehdotti kerjäläisten rekisteröimistä, jotta heihin voitaisiin kohdistaa julkisen vallan erilaisia toimia. Piispa Irenaeus tapettiin kolmannen vuosisadan alkaessa.

Noina aikoina eli myös Clemens Roomalainen. Ehkä juuri hän sanoi, ettei rahaa pidä koota vain tavoitellakseen suurempaa omaisuutta, vaan rikkaiden on oltava riippumattomia rahasta ja elää hyvin vaatimattomalla tavalla. Mikään ei viittaa siihen, että rikkaat ihmiset haluavat vaatimatonta elämää. Kristinuskon varhaisina vuosina kirkkojohtaja, Tertullianus, halusi ihmisten kiinnittävän huomiota siihen, ettei rikkaus muodosta ihmiselle vakavaa uhkaa, vaan ainoastaan rahan omistamisen seuraukset. Mutta meidän päivinä pyritään rikkaaksi juuri rikkauden seuraamusten tähden, sillä tavaraa ja palveluita halutaan kulutettavaksi suuressa mittakaavassa.

Lähitulevaisuudessa tuloerojen kasvaminen heikentää yhteiskunnan keskiluokkaa vakavalla tavalla. Aggressiivisuus johtuu turvan hakemisesta vihaamalla muita ihmisiä, jotka koetaan oman aseman uhkaajiksi. Ryhmä mahdollistaa olemisen yhteiskunnallisena yliminänä, joka rankaisee kuviteltuja syyllisiä. Syyllisiä ovat kaikki köyhät, joita täytyy ankarasti rangaista siksi, että ovat antaneet itsestään tehdä köyhiä. Eksistentiaalisten kauhujen vallassa oleva ihminen marssii kohti tuntematonta tuli kädessään, mutta hyvinvoinnin aika on ohitse. Viimein ihminen seisoo alastomana pitkässä jonossa ilman tulta ja suojaa. Valoheitin seuraa hänen kivuliasta kulkuaan loppuun asti.

 

 

]]>
1 http://kaibackman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247567-valoheitin-seuraa-hanen-kivuliasta-kulkuaan-loppuun-asti#comments Aggressiivisuus Ihmisviha Keskitysleirit Tuloerot Työleirit Wed, 13 Dec 2017 16:28:00 +0000 Kai Backman http://kaibackman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247567-valoheitin-seuraa-hanen-kivuliasta-kulkuaan-loppuun-asti
Eriarvoisuus – tuloerot – syrjäytyneisyys http://freethinking.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247280-eriarvoisuus-tuloerot-syrjaytyneisyys <p>&nbsp;</p><p>Keskityinpä tänään vain yhteen asiaan. En tarvinnut multitaskingia, riitti tämän&nbsp;eduskuntakeskustelun seuraaminen, siis yhteen asiaan keskittymisen. Olenko sitten eriarvoinen, kun ei tarvitse suorittaa monia tehtäviä yhtä aikaa, niin kuin monet joutuvat tekemään, osa omasta tahdostaan osa tahtomattaan. Ne, jotka tekevät sitä omasta tahdostaan ovat suorittajia, jotka kuvittelevat olevansa tehokkaita tekemällä kaikkea mahdollista samanaikaisesti. Samanaikaiseksi tekemiseksi katson myös osallistumisen mahdollisimman moneen yhtiön, yhdistyksen johtavaan päätöksentekijä joukkoon. Saadaanhan sitä niinkin sitä tuloeroa kasvattavaa hyvää.</p><p>Erikoista tämän päivän keskustelussa oli se suunnaton saavutusten kehuminen,&nbsp;niin kuin se olisi ollut keskustelun aihe. Oliko niillä saavutuksilla sitten kurottu eriarvoisuutta? Jos miettii 60 ja 70 lukua tai edes viime vuosituhannen loppu vuosikymmenistä, ei silloin kenenkään osalta puhuttu eriarvoisuudesta, ei ehkä tiedetty mitä se olisi edes tarkoittanut. Mutta, jos olisi tiedetty, niin kyllä sitä oli vähemmän.</p><p>Toinen erikoisuus, varsinkin hallituspuolueiden osalta oli tuloeroista puhuminen ja&nbsp;tilastoilla tuloerojen vähättely. Eihän se varmaan ole tuloero eikä mikään, jos&nbsp;joku pienipalkkainen tai työtön, yrittää selvitä reippaasti alle tuhannen euron tuloilla omista kustannuksistaan, vaikka niitä kuinka vähentäisi. Samaan aikaan johtajille jopa ammattiyhdistysjohtajille nostetaan palkkaa monella kymmenellä prosentilla.&nbsp;Eihän siinä mitenkään tuloero tietenkään kasva, sillä niinhän tilastoissa sanotaan, mutta missä tilastoissa. Tuloeroja on ja tulee olemaan, kuinka suuria niiden pitäisi sitten olla, että voimme kaikki olla tyytyväisiä omaan olemassa oloomme. Eikä, ne tuloerot ole se oleellisin tekijä eriarvoisuudessa, vaan olemmeko eriarvoisia, olipa ansiomme mitä tahansa, silloin kun meidän pitäisi saada lailla hyväksyttyjä palveluita tasa-arvoisesti, siihen lompakon paksuuteen katsomatta.</p><p>Eriarvoinen on ihminen, joka syrjäytyy. Miksi ihminen syrjäytyy? Mikä sen mahdollistaa? Me emme voi kaikki olla samanlaisia, sosiaalisia, filmaattisia, joille&nbsp;riittää aina kavereita. Meillä kaikilla ei ole kykyä välttämättä menestyä koulussa,&nbsp;jollei siihen riitä sellaista ohjausta, joka mahdollistaa onnistumisen myös riittävän&nbsp;koulutuksen saamisen, joka mahdollistaa työllistymisen. Tämän päivän nuori on varmasti hyvin erilaisessa tilanteessa kuin aikaisempien sukupolvien nuoret, epävarmuus siitä minkälainen koulutus mahdollistaa menestymisen tulevaisuudessa, robotti yhteiskunnassa. Ammatit muuttuvat, osaaminen muuttuu, onko kaikilla mahdollisuus pysyä mukana tässä kehityksessä. Ihminen syrjäytyy silloin kun hän tahtomattaan joutuu ulkopuolelle turvaverkostaan, työpaikasta. Hän menettää ne sosiaaliset kontaktit, mukana olemisen merkityksen.</p><p>On erikoista myös, että hallituspuolueet työttömyyden syyksi laittavat edelliset hallitukset. Eihän, ne hallitukset irtisanoneet näitä työntekijöitä. Kokoomuksen kansaedustajatkin voisi käydä syvällisempää keskustelua EK:n kanssa ketkä niitä ihmisiä irtisanoi.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Keskityinpä tänään vain yhteen asiaan. En tarvinnut multitaskingia, riitti tämän eduskuntakeskustelun seuraaminen, siis yhteen asiaan keskittymisen. Olenko sitten eriarvoinen, kun ei tarvitse suorittaa monia tehtäviä yhtä aikaa, niin kuin monet joutuvat tekemään, osa omasta tahdostaan osa tahtomattaan. Ne, jotka tekevät sitä omasta tahdostaan ovat suorittajia, jotka kuvittelevat olevansa tehokkaita tekemällä kaikkea mahdollista samanaikaisesti. Samanaikaiseksi tekemiseksi katson myös osallistumisen mahdollisimman moneen yhtiön, yhdistyksen johtavaan päätöksentekijä joukkoon. Saadaanhan sitä niinkin sitä tuloeroa kasvattavaa hyvää.

Erikoista tämän päivän keskustelussa oli se suunnaton saavutusten kehuminen, niin kuin se olisi ollut keskustelun aihe. Oliko niillä saavutuksilla sitten kurottu eriarvoisuutta? Jos miettii 60 ja 70 lukua tai edes viime vuosituhannen loppu vuosikymmenistä, ei silloin kenenkään osalta puhuttu eriarvoisuudesta, ei ehkä tiedetty mitä se olisi edes tarkoittanut. Mutta, jos olisi tiedetty, niin kyllä sitä oli vähemmän.

Toinen erikoisuus, varsinkin hallituspuolueiden osalta oli tuloeroista puhuminen ja tilastoilla tuloerojen vähättely. Eihän se varmaan ole tuloero eikä mikään, jos joku pienipalkkainen tai työtön, yrittää selvitä reippaasti alle tuhannen euron tuloilla omista kustannuksistaan, vaikka niitä kuinka vähentäisi. Samaan aikaan johtajille jopa ammattiyhdistysjohtajille nostetaan palkkaa monella kymmenellä prosentilla. Eihän siinä mitenkään tuloero tietenkään kasva, sillä niinhän tilastoissa sanotaan, mutta missä tilastoissa. Tuloeroja on ja tulee olemaan, kuinka suuria niiden pitäisi sitten olla, että voimme kaikki olla tyytyväisiä omaan olemassa oloomme. Eikä, ne tuloerot ole se oleellisin tekijä eriarvoisuudessa, vaan olemmeko eriarvoisia, olipa ansiomme mitä tahansa, silloin kun meidän pitäisi saada lailla hyväksyttyjä palveluita tasa-arvoisesti, siihen lompakon paksuuteen katsomatta.

Eriarvoinen on ihminen, joka syrjäytyy. Miksi ihminen syrjäytyy? Mikä sen mahdollistaa? Me emme voi kaikki olla samanlaisia, sosiaalisia, filmaattisia, joille riittää aina kavereita. Meillä kaikilla ei ole kykyä välttämättä menestyä koulussa, jollei siihen riitä sellaista ohjausta, joka mahdollistaa onnistumisen myös riittävän koulutuksen saamisen, joka mahdollistaa työllistymisen. Tämän päivän nuori on varmasti hyvin erilaisessa tilanteessa kuin aikaisempien sukupolvien nuoret, epävarmuus siitä minkälainen koulutus mahdollistaa menestymisen tulevaisuudessa, robotti yhteiskunnassa. Ammatit muuttuvat, osaaminen muuttuu, onko kaikilla mahdollisuus pysyä mukana tässä kehityksessä. Ihminen syrjäytyy silloin kun hän tahtomattaan joutuu ulkopuolelle turvaverkostaan, työpaikasta. Hän menettää ne sosiaaliset kontaktit, mukana olemisen merkityksen.

On erikoista myös, että hallituspuolueet työttömyyden syyksi laittavat edelliset hallitukset. Eihän, ne hallitukset irtisanoneet näitä työntekijöitä. Kokoomuksen kansaedustajatkin voisi käydä syvällisempää keskustelua EK:n kanssa ketkä niitä ihmisiä irtisanoi.

 

]]>
7 http://freethinking.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247280-eriarvoisuus-tuloerot-syrjaytyneisyys#comments Eriarvoisuus Syrjäytyminen Tuloerot Thu, 07 Dec 2017 19:25:40 +0000 Jukka Heikkinen http://freethinking.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247280-eriarvoisuus-tuloerot-syrjaytyneisyys