Työllistäminen http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/134330/all Mon, 17 Jun 2019 19:35:36 +0300 fi Työtön voi tienata jopa yli 1600 €/kk menettämättä päivärahoja! http://juhamalmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277438-tyoton-voi-tienata-jopa-yli-1600-kk-menettamatta-paivarahoja <p>Suomessa poliittiset päättäjät etsivät vimmalla keinoja parantaa työllisyyttä. Kannustinloukkuja on pyritty purkamaan, jotta työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa. Tämä on erittäin järkevää politiikkaa, jotta Suomi saavuttaa nykyistä korkeamman työllisyysasteen ja hyvinvointipalvelut pystytään turvaamaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Julkisuudessa on ollut paljon puhetta työttömyysturvaa saavan mahdollisuudesta ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että tämä vaikuttaa työmarkkinatuen tai peruspäivärahan määrään, joka on tällä hetkellä 696,60 euroa/kk. Nettona 557 euroa.</p><p><br />Mutta onko yleisessä tiedossa, että nämä perusturvan saajat voivat ansaita jopa 1660 euroa ennen kuin työttömyysturva lakkaa? Jos ansaitset osa-aikaisessa työssä esimerkiksi 1200 euroa/kk, niin saat siitä huolimatta vielä 246,60 euroa soviteltua päivärahaa.&nbsp;</p><p><br />Hieman riippuen verotuksesta tämä merkitsee, että jos bruttotulosi työttömyysturvan aikana ovat 1200 euroa/kk, niin saat käteesi ansiotuloistasi noin 1050 euroa ja sen päälle työttömyysturvaa bruttona 246,60 ja nettona 197 euroa/kk. Yhteensä tulosi olisivat siis nettona noin 1250 euroa.</p><p><br />Edellytyksenä sovitellun päivärahan saamiselle on se, että työaika saa olla enintään 80 % alalla sovellettavasta kokoaikatyön ajasta. Tämä tarkoittaa käytännössä noin 128 tuntia. Edellytys on myös se, että tällaisia osa-aikatyöpaikkoja on saatavilla.</p><p><br />Suomessa on tällä hetkellä yli 200 000 työtöntä ihmistä, joille maksetaan työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa. Se on todella iso määrä. On hyvä, että etsitään keinoja työllistää työttömiä, mutta ensin kannattaisi varmaan laajentaa työttömien tietoutta tästä asiasta.</p><p>Tällä tavalla voitaisiin saada tuhansia ihmisiä takaisin työelämän polulle. Pelkästään tiedolla.<br />&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa poliittiset päättäjät etsivät vimmalla keinoja parantaa työllisyyttä. Kannustinloukkuja on pyritty purkamaan, jotta työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa. Tämä on erittäin järkevää politiikkaa, jotta Suomi saavuttaa nykyistä korkeamman työllisyysasteen ja hyvinvointipalvelut pystytään turvaamaan.

 

Julkisuudessa on ollut paljon puhetta työttömyysturvaa saavan mahdollisuudesta ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että tämä vaikuttaa työmarkkinatuen tai peruspäivärahan määrään, joka on tällä hetkellä 696,60 euroa/kk. Nettona 557 euroa.


Mutta onko yleisessä tiedossa, että nämä perusturvan saajat voivat ansaita jopa 1660 euroa ennen kuin työttömyysturva lakkaa? Jos ansaitset osa-aikaisessa työssä esimerkiksi 1200 euroa/kk, niin saat siitä huolimatta vielä 246,60 euroa soviteltua päivärahaa. 


Hieman riippuen verotuksesta tämä merkitsee, että jos bruttotulosi työttömyysturvan aikana ovat 1200 euroa/kk, niin saat käteesi ansiotuloistasi noin 1050 euroa ja sen päälle työttömyysturvaa bruttona 246,60 ja nettona 197 euroa/kk. Yhteensä tulosi olisivat siis nettona noin 1250 euroa.


Edellytyksenä sovitellun päivärahan saamiselle on se, että työaika saa olla enintään 80 % alalla sovellettavasta kokoaikatyön ajasta. Tämä tarkoittaa käytännössä noin 128 tuntia. Edellytys on myös se, että tällaisia osa-aikatyöpaikkoja on saatavilla.


Suomessa on tällä hetkellä yli 200 000 työtöntä ihmistä, joille maksetaan työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa. Se on todella iso määrä. On hyvä, että etsitään keinoja työllistää työttömiä, mutta ensin kannattaisi varmaan laajentaa työttömien tietoutta tästä asiasta.

Tällä tavalla voitaisiin saada tuhansia ihmisiä takaisin työelämän polulle. Pelkästään tiedolla.
 

 

]]>
8 http://juhamalmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277438-tyoton-voi-tienata-jopa-yli-1600-kk-menettamatta-paivarahoja#comments Peruspäiväraha Soviteltu päiväraha Työllistäminen Työmarkkinatuki Työttömyys Mon, 17 Jun 2019 16:35:36 +0000 Juha Malmi Kansanedustaja... http://juhamalmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277438-tyoton-voi-tienata-jopa-yli-1600-kk-menettamatta-paivarahoja
EU meppinen ulostulleet ajatukset, miten myös ne voi olla niin matalatasoisia! http://hannurainesto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276425-eu-meppinen-ulostulleet-ajatukset-miten-myos-ne-voi-olla-niin-matalatasoisia <p>Otetaampa nyt vaikka tämä; Jokainen heistä haluaa lisää työllisyyttä, kukaan ei sano miten. Kaikki antavat olettaa että tietävät vastauksen, vaan eivät silti tiedä.&nbsp; Lisää työllisyyttä luodaan hallinnollisesti vain verovaroin, miksi ei siis luoda, mikä estää, eivät kerro. Minä kerron, Juhana Vartiainekin sen saman sanoi taannoin vahingossa. Työttömyyden tason pitää olla laskelmallisesti, että subjektiivisesti tasolla, joka pitää palkankorotusvaatimukset poissa. Ja näinhän se käytäntö kokoajan menee...<br /><br />Meppimme eivät siis kerro teille totuutta, käytännössä he peittelevät sitä, jos eivät jopa valehtele asiassa, kun lupaavat työttömyyden poistoa. Tosiasiassa työllisyyttä luodaan vain poistamalla ensin luokkayhteiskunta, jonka jälkeen seuraa tasa-arvoinen suhde kaikessa mielessä, kaikkien kansalaisten välille. Tällöin ei mittarina enää ole yksityiset pääomien pakottamat ja lakien vaatimat voitot ja voitonmaksimointi.<br />Kyse on siis Mepeistä, mutta myös kaikista ei kommunistisista puolueista, poliitikoista, virkamiehistä ja kansalaisista.&nbsp;<br /><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Otetaampa nyt vaikka tämä; Jokainen heistä haluaa lisää työllisyyttä, kukaan ei sano miten. Kaikki antavat olettaa että tietävät vastauksen, vaan eivät silti tiedä.  Lisää työllisyyttä luodaan hallinnollisesti vain verovaroin, miksi ei siis luoda, mikä estää, eivät kerro. Minä kerron, Juhana Vartiainekin sen saman sanoi taannoin vahingossa. Työttömyyden tason pitää olla laskelmallisesti, että subjektiivisesti tasolla, joka pitää palkankorotusvaatimukset poissa. Ja näinhän se käytäntö kokoajan menee...

Meppimme eivät siis kerro teille totuutta, käytännössä he peittelevät sitä, jos eivät jopa valehtele asiassa, kun lupaavat työttömyyden poistoa. Tosiasiassa työllisyyttä luodaan vain poistamalla ensin luokkayhteiskunta, jonka jälkeen seuraa tasa-arvoinen suhde kaikessa mielessä, kaikkien kansalaisten välille. Tällöin ei mittarina enää ole yksityiset pääomien pakottamat ja lakien vaatimat voitot ja voitonmaksimointi.
Kyse on siis Mepeistä, mutta myös kaikista ei kommunistisista puolueista, poliitikoista, virkamiehistä ja kansalaisista. 

 

]]>
13 http://hannurainesto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276425-eu-meppinen-ulostulleet-ajatukset-miten-myos-ne-voi-olla-niin-matalatasoisia#comments EU Politiikka Työllistäminen Työttömyys Fri, 24 May 2019 07:00:15 +0000 Hannu Rainesto http://hannurainesto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276425-eu-meppinen-ulostulleet-ajatukset-miten-myos-ne-voi-olla-niin-matalatasoisia
Työttömien yhdenvertaisuus taattava http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274044-tyottomien-yhdenvertaisuus-taattava <p>Vuonna 2006 pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitus toteutti hallituskumppaninsa SDP:n tuella työmarkkinatukiuudistuksen, jossa sovittiin, että valtio ja kunta jakavat puoliksi pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatukimaksun. Työmarkkinatukea saavien henkilöiden työttömyyden kestoon perustuvien Kela-sakkojen periminen kunnilta on sittemmin johtanut suomalaisten työttömien kohtelussa järkyttäviin yhdenvertaisuusongelmiin asuinkunnasta riippuen.</p><p>Köyhimmissä kunnissa Kelan sakkolistoja pyritään putsaamaan käytännössä erittäin kovalla kädellä, pakottaen jokaista sakkolistalla olevaa kuntouttavaan työtoimintaan tai muuhun työllistymistä edistävään palveluun. Joissakin kunnissa puuttuu oikeastaan enää se, että toimintapiste olisi aidattu keskitysleiri ja sakkolistalla olevat haettaisiin sinne kotoa voimakeinoin.</p><p>Tätä tehdään aina siihen pisteeseen asti, että työttömät päätyvät jopa vaihtamaan asuinkuntaa, koska kertovat kohtelun kotikunnassa olevan sietämätöntä ja epäinhimillistä. Joillekin kunnille ei edes riitä muutaman tunnin viikoittainen työssäolo avoimilla työmarkkinoilla, vaan jopa työssä olevia yritetään pakottaa kuntien toimesta toimenpiteisiin säästöjen hakemiseksi, koska työmarkkinatuella oleva on kunnalle kuluerä. Tätä tapahtuu myös Hämeen alueella.</p><p>Vastakohtaisesti suurimmilla kaupunkiseuduilla järjestetään myös aktiivimallin ehdot täyttäviä kuntouttavan työtoiminnan vaihtoehtoja runsain mitoin ja joissakin kunnissa saa käydä esimerkiksi pitämässä kunnostaan huolta liikuntaryhmissä kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella. Näitä toimintoja kunnat eivät kuitenkaan mielellään järjestä muiden kuntien asukkaille.</p><p>Työttömien yhdenvertaisuuden takaamiseksi työmarkkinatukien Kela-sakkomaksut tulee poistaa kuntien velvoitteista. Sen sijaan kunnille kannattaisi sälyttää maksettavaksi osa asumistukimenoista. Kelan entinen pääjohtaja Liisa Hyssälä on esittänyt, että asumistukimenoista puolet säädettäisiin kuntien maksettavaksi. Kuntien joutuessa rahoittamaan asumistukea, ne todennäköisesti alkaisivat kaavoittaa ja rakentaa enemmän kohtuuhintaisia asuntoja.</p><p><em>Kirjoitus julkaistu 11.4.2019 Hämeen Sanomien mielipidepalstalla.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vuonna 2006 pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitus toteutti hallituskumppaninsa SDP:n tuella työmarkkinatukiuudistuksen, jossa sovittiin, että valtio ja kunta jakavat puoliksi pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatukimaksun. Työmarkkinatukea saavien henkilöiden työttömyyden kestoon perustuvien Kela-sakkojen periminen kunnilta on sittemmin johtanut suomalaisten työttömien kohtelussa järkyttäviin yhdenvertaisuusongelmiin asuinkunnasta riippuen.

Köyhimmissä kunnissa Kelan sakkolistoja pyritään putsaamaan käytännössä erittäin kovalla kädellä, pakottaen jokaista sakkolistalla olevaa kuntouttavaan työtoimintaan tai muuhun työllistymistä edistävään palveluun. Joissakin kunnissa puuttuu oikeastaan enää se, että toimintapiste olisi aidattu keskitysleiri ja sakkolistalla olevat haettaisiin sinne kotoa voimakeinoin.

Tätä tehdään aina siihen pisteeseen asti, että työttömät päätyvät jopa vaihtamaan asuinkuntaa, koska kertovat kohtelun kotikunnassa olevan sietämätöntä ja epäinhimillistä. Joillekin kunnille ei edes riitä muutaman tunnin viikoittainen työssäolo avoimilla työmarkkinoilla, vaan jopa työssä olevia yritetään pakottaa kuntien toimesta toimenpiteisiin säästöjen hakemiseksi, koska työmarkkinatuella oleva on kunnalle kuluerä. Tätä tapahtuu myös Hämeen alueella.

Vastakohtaisesti suurimmilla kaupunkiseuduilla järjestetään myös aktiivimallin ehdot täyttäviä kuntouttavan työtoiminnan vaihtoehtoja runsain mitoin ja joissakin kunnissa saa käydä esimerkiksi pitämässä kunnostaan huolta liikuntaryhmissä kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella. Näitä toimintoja kunnat eivät kuitenkaan mielellään järjestä muiden kuntien asukkaille.

Työttömien yhdenvertaisuuden takaamiseksi työmarkkinatukien Kela-sakkomaksut tulee poistaa kuntien velvoitteista. Sen sijaan kunnille kannattaisi sälyttää maksettavaksi osa asumistukimenoista. Kelan entinen pääjohtaja Liisa Hyssälä on esittänyt, että asumistukimenoista puolet säädettäisiin kuntien maksettavaksi. Kuntien joutuessa rahoittamaan asumistukea, ne todennäköisesti alkaisivat kaavoittaa ja rakentaa enemmän kohtuuhintaisia asuntoja.

Kirjoitus julkaistu 11.4.2019 Hämeen Sanomien mielipidepalstalla.

]]>
0 http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274044-tyottomien-yhdenvertaisuus-taattava#comments Asumistuki Kuntouttava työtoiminta Työllistäminen Työttömyys Yhdenvertaisuus Thu, 11 Apr 2019 06:45:53 +0000 Kimmo Kautio http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274044-tyottomien-yhdenvertaisuus-taattava
Keinot kannustaa PK-yrityksiä kasvamaan ja työllistämään http://eijariihilahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273465-keinot-kannustaa-pk-yrityksia-kasvamaan-ja-tyollistamaan <p>&nbsp;</p><p>Olen maalaistyttö, joka Turun kauppakorkeakoulun kautta päätyi ensin työskentelemään Helsingissä Metso Oyj:ssä ympäristöanalyytikkona ja sitten AAC Global Oy:ssä B-to-B myynnissä. Salossa Nokialla ehdin olla töissä 7 vuotta ja ravintolayrittäjäksi ryhdyin keittiömestari-mieheni kanssa Nokian Bridge-ohjelman kautta, kun Nokian toiminnat Salossa loppuivat 2012. Ensimmäinen ravintolamme oli Turun Enkeliravintola.</p><p>&nbsp;</p><p>Neljässä vuodessa kasvatimme yrityksemme yhden ravintolan ja 350.000 euron liikevaihdon firmasta 7 ravintolan ja 1,4 miljoonan firmaksi. Vain todetaksemme, että mitä isommaksi yrityksemme käy, sen enemmän teemme tappiota. Tuttuja ovat 14-18 tunnin työpäivät viikosta toiseen, sekä unettomat yöt, kun vuoden 2016 115.000 euron tappiot painoivat yrityksen taloutta. Selviydyimme kuin ihmeen kaupalla kuiville. Meidät pelasti kannattamattomien liiketoimintojen karsiminen, tarkka kassavirtahallinta ja itsenäisyysvuoden 2017 huippumyynti, jolla saimme yrityksen käännettyä taas voitolle.</p><p>&nbsp;</p><p>Minulla on 5-vuotias poika, 10-vuotias tytär ja 17-vuotias tytärpuoli. Nuorimmaisemme ilmoitti tulostaan kaksi viikkoa sen jälkeen, kun olimme ostaneet ensimmäisen ravintolamme. Olin silloin 39-vuotias, joten olin jo ajatellut, että toista lasten en saa, koska olen liian vanha. Kasvuyrityksen pyörittämisen ja vauva-arjen yhteensovittaminen ei aina ollut helppoa (lue: ihan järkyttävää useimmiten). Muistan, kun olen ottanut puhelimitse vastaan Turun konserttitalon väliaikatarjoilujen tilauksia kiljuva vauva olkapäällä. Pyysin asiakkaalta anteeksi meteliä. Sain myös, koska onneksi, asiakas toisessa päässä sattui olemaan äiti-ihmisiä itsekin.</p><p>&nbsp;</p><p>Yrittäjänä olen välillä tuntenut olevani koko yhteiskunnan ulkopuolella: vaatimukset ovat samat, kuin isoille yrityksille, joilla on palkkalistoilla omat ammattilaiset mm. talous- ja henkilöstöhallinnolle ja IT:lle. Minulla on ollut takapenkillä turvaistuimessa kuumeinen pieni lapsi, kun olen lähtenyt selvittämään miksi konserttitalon printteri ei toimi. Illan tarjoiluvaraukset on saatava printattua ulos, tai muuten edessä on satojen ihmisten kaaos. Samoin YT-laki vaatii 6 viikon neuvotteluprosessia asiasta, josta pystyn sopimaan työntekijäni kanssa kahdessa minuutissa. Yrityksen realiteetit ovat meidän kokoisessa firmassa käsinkosketeltavan selviä kummallekin osapuolelle ja tahto työpaikkojen säilymisestä molemminpuolinen.</p><p>&nbsp;</p><p>Politiikasta en ollut ollut kiinnostunut vuosiin. Kun Liike Nyt avasi mahdollisuuden vaikuttaa politiikassa puolueiden ulkopuolella, minä kiinnostuin. Voisin ilman puoluepolitikointia keskittyä siihen asiaan, jossa tunnen, että minulla on annettavaa. Tiedän miten pienyritysten pelisääntöjä pitää muuttaa, jotta minunlaiseni PK-yrittäjät saadaan tekemään investointeja ja työllistämään lisää ihmisiä.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt on kuumeinen väittely menossa niiden &rsquo;ammattipoliitikoiden&rsquo; kesken siitä, kuinka rahat sitten vaalien jälkeen jaetaan. Minä tiedän, kuinka yritykset saadaan kasvamaan ja työllistämään ja tekemään lisää verorahaa hyvinvointiin. Ensinnäkin me tarvitsemme ketterää paikallista sopimista, emme pitkiä 6 viikon neuvotteluprosesseja. Kasvua taas saadaan yrityksille sillä, että yritys voisi siirtää voittovarojaan sidotun oman pääoman tilille verovapaasti. Nythän voitosta maksetaan veroa riippumatta siitä, onko tarkoitus jättää rahat yrityksen tilille yrityksen käyttöön vai nostaa ne yrittäjän omaan käyttöön. Kun verot on kerran jo maksettu, on rahat luontevaa nostaa omaan käyttöön ja pitää firman kassa melko tyhjänä. Jos varoja voisi kerryttää yrityksen tilille verovapaasti investointivarauksina vaikkapa 50.000 euroon asti kolmen vuoden aikana, kannustaisi tämä jättämään rahat yritykseen, sen sijaan että ne joka vuosi siirretään omaan taskuun. Kolmen vuoden sisällä voittovarat sitten voi käyttää uuden toiminnan tai yksikön käynnistämiseen. Uusi yksikkö = uusia työpaikkoja. Jos mitään uutta toimintaa ei sitten jostain syystä aloitetakaan, puretaan investointivaraus, siirretään rahat yrityksen tilille muuhun käyttöön ja maksetaan niistä verot korkoineen takautuvasti. Voin luvata, että jos yrityksen tilillä on 50.000 &rsquo;ylimääräistä&rsquo; käytettävää rahaa, alkaa kasvun ajatus poltella yrittäjän mielessä.</p><p>&nbsp;</p><p>2000-luvulla PK-yrityksiin on syntynyt 120.000 uutta työpaikkaa samalla kun suurten yritysten henkilöstömäärä on laskenut 42.000 työpaikan verran. Tämä trendi ei ole muuttumassa. Jos haluamme pitää nykyisen elintasomme tai mieluummin vielä nostaa sitä, tarvitsemme uusia työpaikkoja. Niitä syntyy merkittävässä määrin vain PK-yrityksiin, mutta niihinkin vain, jos PK-yrityksille luodaan omat, niiden luonnetta tukevat pelisäännöt. Minä tiedän mitä pitää muuttaa. Siksi haen kansanedustajaksi.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Olen maalaistyttö, joka Turun kauppakorkeakoulun kautta päätyi ensin työskentelemään Helsingissä Metso Oyj:ssä ympäristöanalyytikkona ja sitten AAC Global Oy:ssä B-to-B myynnissä. Salossa Nokialla ehdin olla töissä 7 vuotta ja ravintolayrittäjäksi ryhdyin keittiömestari-mieheni kanssa Nokian Bridge-ohjelman kautta, kun Nokian toiminnat Salossa loppuivat 2012. Ensimmäinen ravintolamme oli Turun Enkeliravintola.

 

Neljässä vuodessa kasvatimme yrityksemme yhden ravintolan ja 350.000 euron liikevaihdon firmasta 7 ravintolan ja 1,4 miljoonan firmaksi. Vain todetaksemme, että mitä isommaksi yrityksemme käy, sen enemmän teemme tappiota. Tuttuja ovat 14-18 tunnin työpäivät viikosta toiseen, sekä unettomat yöt, kun vuoden 2016 115.000 euron tappiot painoivat yrityksen taloutta. Selviydyimme kuin ihmeen kaupalla kuiville. Meidät pelasti kannattamattomien liiketoimintojen karsiminen, tarkka kassavirtahallinta ja itsenäisyysvuoden 2017 huippumyynti, jolla saimme yrityksen käännettyä taas voitolle.

 

Minulla on 5-vuotias poika, 10-vuotias tytär ja 17-vuotias tytärpuoli. Nuorimmaisemme ilmoitti tulostaan kaksi viikkoa sen jälkeen, kun olimme ostaneet ensimmäisen ravintolamme. Olin silloin 39-vuotias, joten olin jo ajatellut, että toista lasten en saa, koska olen liian vanha. Kasvuyrityksen pyörittämisen ja vauva-arjen yhteensovittaminen ei aina ollut helppoa (lue: ihan järkyttävää useimmiten). Muistan, kun olen ottanut puhelimitse vastaan Turun konserttitalon väliaikatarjoilujen tilauksia kiljuva vauva olkapäällä. Pyysin asiakkaalta anteeksi meteliä. Sain myös, koska onneksi, asiakas toisessa päässä sattui olemaan äiti-ihmisiä itsekin.

 

Yrittäjänä olen välillä tuntenut olevani koko yhteiskunnan ulkopuolella: vaatimukset ovat samat, kuin isoille yrityksille, joilla on palkkalistoilla omat ammattilaiset mm. talous- ja henkilöstöhallinnolle ja IT:lle. Minulla on ollut takapenkillä turvaistuimessa kuumeinen pieni lapsi, kun olen lähtenyt selvittämään miksi konserttitalon printteri ei toimi. Illan tarjoiluvaraukset on saatava printattua ulos, tai muuten edessä on satojen ihmisten kaaos. Samoin YT-laki vaatii 6 viikon neuvotteluprosessia asiasta, josta pystyn sopimaan työntekijäni kanssa kahdessa minuutissa. Yrityksen realiteetit ovat meidän kokoisessa firmassa käsinkosketeltavan selviä kummallekin osapuolelle ja tahto työpaikkojen säilymisestä molemminpuolinen.

 

Politiikasta en ollut ollut kiinnostunut vuosiin. Kun Liike Nyt avasi mahdollisuuden vaikuttaa politiikassa puolueiden ulkopuolella, minä kiinnostuin. Voisin ilman puoluepolitikointia keskittyä siihen asiaan, jossa tunnen, että minulla on annettavaa. Tiedän miten pienyritysten pelisääntöjä pitää muuttaa, jotta minunlaiseni PK-yrittäjät saadaan tekemään investointeja ja työllistämään lisää ihmisiä.

 

Nyt on kuumeinen väittely menossa niiden ’ammattipoliitikoiden’ kesken siitä, kuinka rahat sitten vaalien jälkeen jaetaan. Minä tiedän, kuinka yritykset saadaan kasvamaan ja työllistämään ja tekemään lisää verorahaa hyvinvointiin. Ensinnäkin me tarvitsemme ketterää paikallista sopimista, emme pitkiä 6 viikon neuvotteluprosesseja. Kasvua taas saadaan yrityksille sillä, että yritys voisi siirtää voittovarojaan sidotun oman pääoman tilille verovapaasti. Nythän voitosta maksetaan veroa riippumatta siitä, onko tarkoitus jättää rahat yrityksen tilille yrityksen käyttöön vai nostaa ne yrittäjän omaan käyttöön. Kun verot on kerran jo maksettu, on rahat luontevaa nostaa omaan käyttöön ja pitää firman kassa melko tyhjänä. Jos varoja voisi kerryttää yrityksen tilille verovapaasti investointivarauksina vaikkapa 50.000 euroon asti kolmen vuoden aikana, kannustaisi tämä jättämään rahat yritykseen, sen sijaan että ne joka vuosi siirretään omaan taskuun. Kolmen vuoden sisällä voittovarat sitten voi käyttää uuden toiminnan tai yksikön käynnistämiseen. Uusi yksikkö = uusia työpaikkoja. Jos mitään uutta toimintaa ei sitten jostain syystä aloitetakaan, puretaan investointivaraus, siirretään rahat yrityksen tilille muuhun käyttöön ja maksetaan niistä verot korkoineen takautuvasti. Voin luvata, että jos yrityksen tilillä on 50.000 ’ylimääräistä’ käytettävää rahaa, alkaa kasvun ajatus poltella yrittäjän mielessä.

 

2000-luvulla PK-yrityksiin on syntynyt 120.000 uutta työpaikkaa samalla kun suurten yritysten henkilöstömäärä on laskenut 42.000 työpaikan verran. Tämä trendi ei ole muuttumassa. Jos haluamme pitää nykyisen elintasomme tai mieluummin vielä nostaa sitä, tarvitsemme uusia työpaikkoja. Niitä syntyy merkittävässä määrin vain PK-yrityksiin, mutta niihinkin vain, jos PK-yrityksille luodaan omat, niiden luonnetta tukevat pelisäännöt. Minä tiedän mitä pitää muuttaa. Siksi haen kansanedustajaksi.

 

]]>
0 http://eijariihilahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273465-keinot-kannustaa-pk-yrityksia-kasvamaan-ja-tyollistamaan#comments Paikallinen sopiminen Työllistäminen Thu, 04 Apr 2019 20:30:16 +0000 Eija Riihilahti http://eijariihilahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273465-keinot-kannustaa-pk-yrityksia-kasvamaan-ja-tyollistamaan
Työpaikat katoavat Suomesta -sinä voit vaikuttaa tähänkin, tänäänkin http://ninafrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271373-tyopaikat-katoavat-suomesta-sina-voit-vaikuttaa-tahankin-tanaankin <p>On asioita, joihin voit vaikuttaa. On asioita, joihin et voi vaikuttaa. Kumpaan kannattaa satsata? Kumpaan panostaminen tuottaa enemmän sinulle, lapsillesi, vanhemmillesi sekä suomalaisille kanssaeläjille</p><p>On käsittämätöntä katsoa ihmisten valintoja kaupassa ja kuulla kyllästymiseen saakka ilmastonmuutoksesta. Samat kädet valitsevat espanjalaisia tomaatteja, ruotsalaista perunaa, saksalaista olutta, englantilaista puhdistusainetta, kiinalaista lelua, amerikkalaista makeista, norjalaista lohta&hellip;</p><p>Samaan hengenvetoon kauhistellaan metsien hakkuita, autoilua, lentämistä, veneilyä, lihansyöntiä ja tänään, rohkean markkinointiteon tehnyttä Suomen Turkiskasvattajien mainosta Hesarin etusivulla.</p><p>Ymmärretäänkö täällä, että turkistarhauksessakin on kyseessä monen ihmisen työ, ansainta, leivän teko? Ymmärretäänkö, että työ, jota Suomessa tehdään, on tärkeää, merkityksellistä. On tärkeää pitää Suomessa tuotantoa. Millä muuten luulet, että täällä pystytään hoitamaan vaikkapa Sinua, kun tulet vanhaksi? Tai pitämään ilmaista peruskoulua. Tai antamaan ilmainen ruoka lastentarhassa. Tai antamaan vanhempainvapaita. Tai ylipäätänsä tukemaan ihmisiä siinä, missä he apua tarvitsevat. Raha ei kasva puussa. Verovaroin! Kannattaa huomioida mm. boikotoinnin vaikutukset laajasti ei vain omasta näkökulmasta katsoen.</p><p>Sinun ei tarvitse ostaa turkiksia. Mutta ei sinun tarvitse ostaa sitä marsuakaan, joka on ollut odottamassa kaupan hyllyllä, häkissä uutta omistajaansa. Tiesitkö, että myös Suomessa on ihmisiä, jotka häkittävät koiriaan? Että on ihmisiä, jotka tehtailevat koiranpentuja? Että on ihmisiä, jotka jättävät kissat luontoon, kun eivät kesän jälkeen halua ottaa lemmikkiään kotiinsa mökiltä lähtiessään? Että on ihmisiä, jotka eivät leikkauta ja rokotuta lemmikkejään? Ihan turha hurskastella.</p><p>Jos haluat parempaa itsellesi ja muille, valitse useammin kotimaista. Kotimaisen tuotannon suosiminen valinnoissa on eettistä. Hiilijalanjälki on aina pienempi kuin muualla tuotettu ja Suomeen lennätetty. Tuotteet ovat turvallisia, testattuja ja hygienisiä. Laatu on huippuluokkaa. Ja samalla valitset osallistumisen hyvinvoinnin ylläpitämisen, kun valitset &hellip; kotimaista.</p><p>Mielipiteet voivat myös perustua faktoihin.</p><p>&nbsp;</p><p>Nina From</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> On asioita, joihin voit vaikuttaa. On asioita, joihin et voi vaikuttaa. Kumpaan kannattaa satsata? Kumpaan panostaminen tuottaa enemmän sinulle, lapsillesi, vanhemmillesi sekä suomalaisille kanssaeläjille

On käsittämätöntä katsoa ihmisten valintoja kaupassa ja kuulla kyllästymiseen saakka ilmastonmuutoksesta. Samat kädet valitsevat espanjalaisia tomaatteja, ruotsalaista perunaa, saksalaista olutta, englantilaista puhdistusainetta, kiinalaista lelua, amerikkalaista makeista, norjalaista lohta…

Samaan hengenvetoon kauhistellaan metsien hakkuita, autoilua, lentämistä, veneilyä, lihansyöntiä ja tänään, rohkean markkinointiteon tehnyttä Suomen Turkiskasvattajien mainosta Hesarin etusivulla.

Ymmärretäänkö täällä, että turkistarhauksessakin on kyseessä monen ihmisen työ, ansainta, leivän teko? Ymmärretäänkö, että työ, jota Suomessa tehdään, on tärkeää, merkityksellistä. On tärkeää pitää Suomessa tuotantoa. Millä muuten luulet, että täällä pystytään hoitamaan vaikkapa Sinua, kun tulet vanhaksi? Tai pitämään ilmaista peruskoulua. Tai antamaan ilmainen ruoka lastentarhassa. Tai antamaan vanhempainvapaita. Tai ylipäätänsä tukemaan ihmisiä siinä, missä he apua tarvitsevat. Raha ei kasva puussa. Verovaroin! Kannattaa huomioida mm. boikotoinnin vaikutukset laajasti ei vain omasta näkökulmasta katsoen.

Sinun ei tarvitse ostaa turkiksia. Mutta ei sinun tarvitse ostaa sitä marsuakaan, joka on ollut odottamassa kaupan hyllyllä, häkissä uutta omistajaansa. Tiesitkö, että myös Suomessa on ihmisiä, jotka häkittävät koiriaan? Että on ihmisiä, jotka tehtailevat koiranpentuja? Että on ihmisiä, jotka jättävät kissat luontoon, kun eivät kesän jälkeen halua ottaa lemmikkiään kotiinsa mökiltä lähtiessään? Että on ihmisiä, jotka eivät leikkauta ja rokotuta lemmikkejään? Ihan turha hurskastella.

Jos haluat parempaa itsellesi ja muille, valitse useammin kotimaista. Kotimaisen tuotannon suosiminen valinnoissa on eettistä. Hiilijalanjälki on aina pienempi kuin muualla tuotettu ja Suomeen lennätetty. Tuotteet ovat turvallisia, testattuja ja hygienisiä. Laatu on huippuluokkaa. Ja samalla valitset osallistumisen hyvinvoinnin ylläpitämisen, kun valitset … kotimaista.

Mielipiteet voivat myös perustua faktoihin.

 

Nina From

 

]]>
17 http://ninafrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271373-tyopaikat-katoavat-suomesta-sina-voit-vaikuttaa-tahankin-tanaankin#comments Fakta Ilmastonmuutos Politikointi Turkistarhaus Työllistäminen Mon, 11 Mar 2019 19:17:43 +0000 Nina From http://ninafrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271373-tyopaikat-katoavat-suomesta-sina-voit-vaikuttaa-tahankin-tanaankin
Jari, kerro meille miten Euroopan työviranomaisen (ELA) perustaminen etenee? http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270089-jari-kerro-meille-miten-euroopan-tyoviranomaisen-ela-perustaminen-etenee <p>&nbsp;</p><p><strong>Eipä ministeri Jari Lindström taida nyt vastata lainkaan 4000 euron työllistämispalkkiota koskevaan kysymykseeni, jota kysyin alla olevassa kommentissani: </strong></p><p><a href="http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270052-oppisopimusmarkkinat-suomeen-tyollisyysaste-ylos" title="http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270052-oppisopimusmarkkinat-suomeen-tyollisyysaste-ylos">http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270052-oppisopimusmarkkina...</a></p><p><strong>Kertoisikohan Jari, mitä ELA (ks. alla) vaikuttaa Suomen TE-toimistojen toimintaan - lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä? </strong></p><p>Onko 4000 euron työllistämispalkkio vain apukäsite siirtyä kokonaan pois palkkatukijärjestelmästä ja teettää palkkatukijärjestelmän alasajo työnantajilla 4000 euron palkkiota vastaan?</p><p><strong>&quot;Euroopan työviranomaisen (ELA) perustaminen etenee </strong></p><p>EU-puheenjohtajamaa Romania ja Euroopan parlamentti pääsivät 14.2.2019 alustavaan sopimukseen Euroopan työviranomaisen (ELA) perustamisasetuksesta.&quot; (jatkuu alla)</p><p><a href="https://temkirjeet.sst.fi/messages/view/624/10351/3ee88342cd078c204274f012b78c3c71" title="https://temkirjeet.sst.fi/messages/view/624/10351/3ee88342cd078c204274f012b78c3c71">https://temkirjeet.sst.fi/messages/view/624/10351/3ee88342cd078c204274f0...</a></p><p>---</p><p><strong>Katso myös:</strong></p><p><strong>&quot;EU jatkaa Euroopan sähköisen oikeuden kehittämistä&quot;</strong></p><p><a href="https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2018/12/06/eu-continues-developing-european-e-justice/" title="https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2018/12/06/eu-continues-developing-european-e-justice/">https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2018/12/06/eu-co...</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Eipä ministeri Jari Lindström taida nyt vastata lainkaan 4000 euron työllistämispalkkiota koskevaan kysymykseeni, jota kysyin alla olevassa kommentissani:

http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270052-oppisopimusmarkkinat-suomeen-tyollisyysaste-ylos

Kertoisikohan Jari, mitä ELA (ks. alla) vaikuttaa Suomen TE-toimistojen toimintaan - lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä?

Onko 4000 euron työllistämispalkkio vain apukäsite siirtyä kokonaan pois palkkatukijärjestelmästä ja teettää palkkatukijärjestelmän alasajo työnantajilla 4000 euron palkkiota vastaan?

"Euroopan työviranomaisen (ELA) perustaminen etenee

EU-puheenjohtajamaa Romania ja Euroopan parlamentti pääsivät 14.2.2019 alustavaan sopimukseen Euroopan työviranomaisen (ELA) perustamisasetuksesta." (jatkuu alla)

https://temkirjeet.sst.fi/messages/view/624/10351/3ee88342cd078c204274f012b78c3c71

---

Katso myös:

"EU jatkaa Euroopan sähköisen oikeuden kehittämistä"

https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2018/12/06/eu-continues-developing-european-e-justice/

 

 

 

 

]]>
1 http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270089-jari-kerro-meille-miten-euroopan-tyoviranomaisen-ela-perustaminen-etenee#comments Hallituspolitiikka Jari Lindström Kansainvälinen työvoima Te-toimisto Työllistäminen Fri, 22 Feb 2019 07:33:41 +0000 Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270089-jari-kerro-meille-miten-euroopan-tyoviranomaisen-ela-perustaminen-etenee
Inhimillisempää aktivointia http://sirkkuhildn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264958-inhimillisempaa-aktivointia <p>&ldquo;Tarvitaan ainakin semmoinen malli, jossa kuitenkin on pelote. Jos ei toimi kuten pitää toimia, niin silloin tulee rangaistus&rdquo; - Työministeri Jari Lindström (sin.) YLE 25.11.2018</p><p>Työministerin lausunto tiivistää erinomaisesti sen, mitä nykyhallitus työttömistä ajattelee. Työttömien kuvitellaan olevan yhtenäinen joukko ihmisiä, jotka mieluummin makaavat kotona kuin tekevät töitä, sillä mikään muu ei selitä tätä lähestymistapaa. Mikäli hallitus ajattelisi työttömien olevan joukko erilaisia ihmisiä, jotka eri syistä ovat työttömyyteen monesti tahtomattaan ajautuneet, yritettäisiin siihen löytää lääkettä jostain aivan muualta kuin armottomasta raippajärjestelmästä, joka kulkee nimellä aktiivimalli.</p><p>Aktiivimalli on osoittautunut heikoksi, kuten YLE uutisoi 25.11.2018. Työttömistä jopa 39 % on joutunut aktiivimallin leikkurin kohteeksi ja suhteessa ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen saajiin pienistä peruspäivärahoista on leikattu useammin. Tämä vahvistaa sen, että pitkäaikaistyöttömien on huomattavasti vaikeampi täyttää aktiivimallin ehtoja kuin lyhemmän aikaa työttömänä olleiden.</p><p>Aktiivimallin heikkoudet olivat tiedossa ja niistä varoitettiin erittäin selkeästi, mutta hallitus ei kuunnellut. Sen sijaan se runnoi parjatun aktiivimallin läpi eri järjestöjen ja asiantuntijoiden mielipiteistä huolimatta. Nyt myös käytäntö on osoittanut sen toimimattomaksi, vaikka sitä on yritetty parannella pitkin vuotta. Hätäisesti valmisteltu aktiivimalli olisi nyt aika perua, haudata ja katsoa aktivointimahdollisuuksia uudesta näkökulmasta.</p><p>Ensimmäinen askel on se, että jokainen työtön kohdataan yksilönä ja tuen tarve kartoitetaan yksityiskohtaisesti. On turha haaskata resursseja yrittämällä tarjota kaikille samanlaista palvelumallia, kun jokaisen tarpeet ovat erilaiset. Toiseksi: rankaisevasta aktiivimallista on siirryttävä inhimilliseen ja palkitsevaan aktivoimiseen. Mikäli työnhakija osoittaa aktiivisuutta esimerkiksi kouluttautumalla tai tekemällä vapaaehtoistyötä, tulee siitä palkita rankaisemisen sijaan ja nostaa tukea kiitokseksi aktiivisuudesta.</p><p>Sirkku Hildén (sd.)<br />Kirjoittaja on lahtelainen kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen ja kansanedustajaehdokas</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> “Tarvitaan ainakin semmoinen malli, jossa kuitenkin on pelote. Jos ei toimi kuten pitää toimia, niin silloin tulee rangaistus” - Työministeri Jari Lindström (sin.) YLE 25.11.2018

Työministerin lausunto tiivistää erinomaisesti sen, mitä nykyhallitus työttömistä ajattelee. Työttömien kuvitellaan olevan yhtenäinen joukko ihmisiä, jotka mieluummin makaavat kotona kuin tekevät töitä, sillä mikään muu ei selitä tätä lähestymistapaa. Mikäli hallitus ajattelisi työttömien olevan joukko erilaisia ihmisiä, jotka eri syistä ovat työttömyyteen monesti tahtomattaan ajautuneet, yritettäisiin siihen löytää lääkettä jostain aivan muualta kuin armottomasta raippajärjestelmästä, joka kulkee nimellä aktiivimalli.

Aktiivimalli on osoittautunut heikoksi, kuten YLE uutisoi 25.11.2018. Työttömistä jopa 39 % on joutunut aktiivimallin leikkurin kohteeksi ja suhteessa ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen saajiin pienistä peruspäivärahoista on leikattu useammin. Tämä vahvistaa sen, että pitkäaikaistyöttömien on huomattavasti vaikeampi täyttää aktiivimallin ehtoja kuin lyhemmän aikaa työttömänä olleiden.

Aktiivimallin heikkoudet olivat tiedossa ja niistä varoitettiin erittäin selkeästi, mutta hallitus ei kuunnellut. Sen sijaan se runnoi parjatun aktiivimallin läpi eri järjestöjen ja asiantuntijoiden mielipiteistä huolimatta. Nyt myös käytäntö on osoittanut sen toimimattomaksi, vaikka sitä on yritetty parannella pitkin vuotta. Hätäisesti valmisteltu aktiivimalli olisi nyt aika perua, haudata ja katsoa aktivointimahdollisuuksia uudesta näkökulmasta.

Ensimmäinen askel on se, että jokainen työtön kohdataan yksilönä ja tuen tarve kartoitetaan yksityiskohtaisesti. On turha haaskata resursseja yrittämällä tarjota kaikille samanlaista palvelumallia, kun jokaisen tarpeet ovat erilaiset. Toiseksi: rankaisevasta aktiivimallista on siirryttävä inhimilliseen ja palkitsevaan aktivoimiseen. Mikäli työnhakija osoittaa aktiivisuutta esimerkiksi kouluttautumalla tai tekemällä vapaaehtoistyötä, tulee siitä palkita rankaisemisen sijaan ja nostaa tukea kiitokseksi aktiivisuudesta.

Sirkku Hildén (sd.)
Kirjoittaja on lahtelainen kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen ja kansanedustajaehdokas

]]>
6 http://sirkkuhildn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264958-inhimillisempaa-aktivointia#comments Kotimaa Aktivointimalli Sipilän hallituksen työllisyyspolitiikka Työllistäminen Työministeri Lindström Fri, 30 Nov 2018 06:29:22 +0000 Sirkku Hildén http://sirkkuhildn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264958-inhimillisempaa-aktivointia
Lepomäen ja demareiden työllisyyspolitiikat http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263412-lepomaem-ja-demareiden-tyollisyyspolitiikka <p>Katselin juri nyt aamulla miten Elina Lepomäki ja demareiden Tuula Haatainen ottivat yhteen työllisyydestä ja sen parantamisesta.</p><p>Viime aikoina on keskusteltu siitä pitäisikö maahanmuuttajien työllisyyttä parantaa sallimalla yrityksille pienempien palkkojen maksamisen ja tukemalla tällä tavalla työllistettyä sitten muuten, jotta hän voisi tulla toimeen pienellä palkallaan.&nbsp;</p><p>Näytti siltä että Elina Lepomäki oli kovasti tämän näkemyksen puolella ja Tuula haatainen edusti perinteistä demareiden ja AY- väen näkemystä, jonka mukaan työn teosta&nbsp; pitää aina saada niin paljon että sillä rahalla tulee sitten myös toimeen.</p><p>Tämä demnareiden ja AY- väen ajatus työllä toimeentulosta on toki hieno, mutta se on kovin teoreettinen.</p><p>Työttömyys johtuu tänä päivänä pitkälti siitä että työnantajan arvion mukaan joku työnhakija ei pysty tekemään työtä nin suurella tehokkuudella että hänelle kannattaisi maksaa niin paljon että sillä tulisi toimeen, tai sitten työnantaja arvelee ettei työnhakijan työsuoritus vastaa sitä mitä on työstä maksettava virallinen listahinta.</p><hr /><p>Tyyönantaja voi olla väärässä ja voi olla että työntekijä olisi paljon parempi kuin mitä työnantaja arvioi. Tämä tuottaa yrityksissä työn hakijan kannalta epäedullisia ja epäoikeudenmukaisia työllistämättä jättämis-päätöksiä, mutta toisaalta tämä päätös työllistämisestä ja työn antamisesta kuuluu pelkästään&nbsp; yrityksille ja yritykset myös kärsivät vääristä päätöksistään koituvat taloudelliset seuraukset yrityksille. Päätöstä työllistämisestä ei voida ulkoistaa yritysten ulkopuolelle.</p><hr /><p>Suomessa on kuitenkin vallalla vahva sosiaalidemokraattinen näkemys siitä että työllä pitää voida tulla toimeen ja maksettavan palkan pitää aina olla niin suuri että sillä tulee toimeen, mikä Suomessa tarkoittaa sitä että palkalla pitää tulla hyvin toimeen. Tämä sosiaalidemokraattinen näkemys ei ole vallalla pelkästään demaripiireissä, vaan koko yhteiskunnassa, myös kokoomuksessa, erityisesti kokoomuslaisen AY:n piirissä. Sen osoittaa myös äskeinen kahakka Akavassa, kun sen puheenjohtaja erehtyi lausunnossaan poikkeamaan tästä demarinäkemyksestä.</p><hr /><p>Mutta palataan tämänaamuiseen keskusteluun TV:ssä.&nbsp; En kovasti diggaa sen kummemmin Lepomäkeä kuin Haataistakaan, he eivät ole minun suosikkipolitikkojani. Olen aina mieluimmin demareiden kuin kokoomuksen kannalla,&nbsp; en ehkä niinkään asiakysymyksissä, mutta periaatteessa, siksi että olen mielelläni duunarin puolella ja mieluimmin köyhän puolella kuin rikkaan puolella.</p><p>Tässä kyseessä olevassa kysymyksessä olen kuitenkin selvästi Lepomäen kannan puolella.&nbsp; Lepomäki ei jostain syystä pysty mielestäni tuomaan asioita esille riittävän selvästi, mutta hän on kuitenkin oikeassa. Työllisyyttä ei voida Suomessa parantaa enempää luopumatta siitä ajatuksesta että palkalla pitää voida tulla toimeen. Jos palkalla ei ihan tule toimeen sillä tavalla mikä katsotaan sopivaksi toimeentuloksi, yhteiskunnan pitäisi tulla työmtekijän avuksi ja maksaa työntekijälle sen verran lisää että toimeentulon kriteerit täyttyvät.</p><p>Tällä tavalla voitaisiin työllistää niin maahanmuuttajat kuin muutkin vaikeasti työllistyvät ryhmät, kuten nuoret, vanhat ja kouluttamattomat, sekä myös muuten osittain työkyvyttömät ja työnantajan kannalta vähemmän tuottavat työntekijät.</p><hr /><p>Valitettavasti puolueet eivät uskalla ottaa tätä Lepomäen linjaa ohjelmaansa, koska kansalaiset ja äänestäjät eivät ole tottuneet tähän ajatukseen.&nbsp; Sosialidemokraattinen ajatusmalli työllä toimeentulosta on vallitseva ja suosittu näkemys niin demareiden kuin kokoomuslaisten ja muidenkin keskuudessa.</p><p>Mutta käsitykset muuttuvat jos ajatuksia&nbsp; osataan perustella, perustella paremmin kuin mitä Lepomäki osasi tehdä tämänaamuisessa keskustelussa.</p><hr /><p>Suositukseni demareille olisikin että he tulisivat tässä asiassa Lepomäen linjalle ennenkuin kokoomus ennättää tulla sille linjalle. Se osoittaisi edistystä. Kenties demarit osaisivat myös perustella tämän linjan työläisille paremmin kuin Lepomäki. Mutta se edellyttäisi tietenkin sitä että vanhasta demarilinjasta olisi nyt luovuttava.</p><p>&nbsp;</p><p>Tästä kirjoituksesta ei sitten pidä päätellä että olisin mitenkään laajemmin Lepolan kannalla.&nbsp;&nbsp;</p><p>Ei pidä myöskään päätellä että olisin jotenkin demareiden puolella, minusta demareiden pitäisi vain toimia tehokkaammin työllisyyden ja työttömien etujen puolesta ja sen takia pitäisi osata luopua vanhoista piintyneistä asenteista ja hokemista.</p><p>En ole myöskään sitä mieltä että Lepolan malli olisi ongelmaton. Siihen liittyy ongelmia joita en ole tässä ottanut esille ja joita tämänaamuisessa keskustelussa ei tullut esille, mutta ne ongelmat voi ratkaista ja ne pitäisi ratkaista, jotta myös työttömyysongelma voitaisiin ratkaista, eikä sitä mielestäni voi ratkaista ilman että siitä periaatteesta luovutaan että palkalla pitäisi aina tulla toimeen.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Katselin juri nyt aamulla miten Elina Lepomäki ja demareiden Tuula Haatainen ottivat yhteen työllisyydestä ja sen parantamisesta.

Viime aikoina on keskusteltu siitä pitäisikö maahanmuuttajien työllisyyttä parantaa sallimalla yrityksille pienempien palkkojen maksamisen ja tukemalla tällä tavalla työllistettyä sitten muuten, jotta hän voisi tulla toimeen pienellä palkallaan. 

Näytti siltä että Elina Lepomäki oli kovasti tämän näkemyksen puolella ja Tuula haatainen edusti perinteistä demareiden ja AY- väen näkemystä, jonka mukaan työn teosta  pitää aina saada niin paljon että sillä rahalla tulee sitten myös toimeen.

Tämä demnareiden ja AY- väen ajatus työllä toimeentulosta on toki hieno, mutta se on kovin teoreettinen.

Työttömyys johtuu tänä päivänä pitkälti siitä että työnantajan arvion mukaan joku työnhakija ei pysty tekemään työtä nin suurella tehokkuudella että hänelle kannattaisi maksaa niin paljon että sillä tulisi toimeen, tai sitten työnantaja arvelee ettei työnhakijan työsuoritus vastaa sitä mitä on työstä maksettava virallinen listahinta.


Tyyönantaja voi olla väärässä ja voi olla että työntekijä olisi paljon parempi kuin mitä työnantaja arvioi. Tämä tuottaa yrityksissä työn hakijan kannalta epäedullisia ja epäoikeudenmukaisia työllistämättä jättämis-päätöksiä, mutta toisaalta tämä päätös työllistämisestä ja työn antamisesta kuuluu pelkästään  yrityksille ja yritykset myös kärsivät vääristä päätöksistään koituvat taloudelliset seuraukset yrityksille. Päätöstä työllistämisestä ei voida ulkoistaa yritysten ulkopuolelle.


Suomessa on kuitenkin vallalla vahva sosiaalidemokraattinen näkemys siitä että työllä pitää voida tulla toimeen ja maksettavan palkan pitää aina olla niin suuri että sillä tulee toimeen, mikä Suomessa tarkoittaa sitä että palkalla pitää tulla hyvin toimeen. Tämä sosiaalidemokraattinen näkemys ei ole vallalla pelkästään demaripiireissä, vaan koko yhteiskunnassa, myös kokoomuksessa, erityisesti kokoomuslaisen AY:n piirissä. Sen osoittaa myös äskeinen kahakka Akavassa, kun sen puheenjohtaja erehtyi lausunnossaan poikkeamaan tästä demarinäkemyksestä.


Mutta palataan tämänaamuiseen keskusteluun TV:ssä.  En kovasti diggaa sen kummemmin Lepomäkeä kuin Haataistakaan, he eivät ole minun suosikkipolitikkojani. Olen aina mieluimmin demareiden kuin kokoomuksen kannalla,  en ehkä niinkään asiakysymyksissä, mutta periaatteessa, siksi että olen mielelläni duunarin puolella ja mieluimmin köyhän puolella kuin rikkaan puolella.

Tässä kyseessä olevassa kysymyksessä olen kuitenkin selvästi Lepomäen kannan puolella.  Lepomäki ei jostain syystä pysty mielestäni tuomaan asioita esille riittävän selvästi, mutta hän on kuitenkin oikeassa. Työllisyyttä ei voida Suomessa parantaa enempää luopumatta siitä ajatuksesta että palkalla pitää voida tulla toimeen. Jos palkalla ei ihan tule toimeen sillä tavalla mikä katsotaan sopivaksi toimeentuloksi, yhteiskunnan pitäisi tulla työmtekijän avuksi ja maksaa työntekijälle sen verran lisää että toimeentulon kriteerit täyttyvät.

Tällä tavalla voitaisiin työllistää niin maahanmuuttajat kuin muutkin vaikeasti työllistyvät ryhmät, kuten nuoret, vanhat ja kouluttamattomat, sekä myös muuten osittain työkyvyttömät ja työnantajan kannalta vähemmän tuottavat työntekijät.


Valitettavasti puolueet eivät uskalla ottaa tätä Lepomäen linjaa ohjelmaansa, koska kansalaiset ja äänestäjät eivät ole tottuneet tähän ajatukseen.  Sosialidemokraattinen ajatusmalli työllä toimeentulosta on vallitseva ja suosittu näkemys niin demareiden kuin kokoomuslaisten ja muidenkin keskuudessa.

Mutta käsitykset muuttuvat jos ajatuksia  osataan perustella, perustella paremmin kuin mitä Lepomäki osasi tehdä tämänaamuisessa keskustelussa.


Suositukseni demareille olisikin että he tulisivat tässä asiassa Lepomäen linjalle ennenkuin kokoomus ennättää tulla sille linjalle. Se osoittaisi edistystä. Kenties demarit osaisivat myös perustella tämän linjan työläisille paremmin kuin Lepomäki. Mutta se edellyttäisi tietenkin sitä että vanhasta demarilinjasta olisi nyt luovuttava.

 

Tästä kirjoituksesta ei sitten pidä päätellä että olisin mitenkään laajemmin Lepolan kannalla.  

Ei pidä myöskään päätellä että olisin jotenkin demareiden puolella, minusta demareiden pitäisi vain toimia tehokkaammin työllisyyden ja työttömien etujen puolesta ja sen takia pitäisi osata luopua vanhoista piintyneistä asenteista ja hokemista.

En ole myöskään sitä mieltä että Lepolan malli olisi ongelmaton. Siihen liittyy ongelmia joita en ole tässä ottanut esille ja joita tämänaamuisessa keskustelussa ei tullut esille, mutta ne ongelmat voi ratkaista ja ne pitäisi ratkaista, jotta myös työttömyysongelma voitaisiin ratkaista, eikä sitä mielestäni voi ratkaista ilman että siitä periaatteesta luovutaan että palkalla pitäisi aina tulla toimeen. 

]]>
15 http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263412-lepomaem-ja-demareiden-tyollisyyspolitiikka#comments Työllistäminen Työttömyys Työttömyystuki Wed, 31 Oct 2018 06:40:28 +0000 Arto Vihavainen http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263412-lepomaem-ja-demareiden-tyollisyyspolitiikka
Miksi Fjäderiä syytetään? http://minavaan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263404-miksi-fjaderia-syytetaan <p>Fjäder on moneen kertaa tuomittu , hän on näköjään joutunut jopa anteeksipyytelemään.</p><p>Oma tulkintani hänen viestistään on se, että paras keino maahanmuuttajien kotouttamiseen on pääsy työelämään! Tosiasia lienee, että suurimmalla osalla maahanmuuttajista on puutteelinen ammattitaito ja tietenkin puutteellinen kielitaito. Harvoin hänen ammattitaitonsa on suomalaisen osaamisen tasoista. Harvat alat ovat sellaisia, joissa kunnollista työtulosta ilman osaamista kyetään saavuttamaan. Mistä löytyy työnantaja, joka on valmis/pystyy puutteellisesta ammattitaidosta ammattitaitoisen palkkaa maksamaan. Tuskin mistään!</p><p>Ollaan tilanteessa, jossa on valittava joko alhaisempi palkka, joka vastaa työntekijän osaamista tai jätettävä työntekijä palkkaamatta. Minusta maahanmuuttajan pahin kotoutumisen este on juuri se, ettei hän pääse lainkaan kiinni työelämään. Jos vaaditaan samaa palkkaa kuin ammattinsa osaavalle, on erotus jollain tavalla korvattava, tuskin löytyy työnantajaa jolla on kykyä maksaa alhaisesta työtasosta sama palkka kuin hyvästä.</p><p>Kommenttia on haluttu tulkita siten, että halutaan luoda matalapalkkainen ryhmä maahan esimerkiksi maahanmuuttajista. Itse en asiaa tuolla tavalla tulkinnut, kysymys on nimenomaan siitä, että luodaan tilanne, jossa maahanmuuttaja pyritään saamaan mukaan työelämään. Ammattitaidon ja kielitaidon kehittyessä hänellä luonnollisesti tulisi olla mahdollisuus palkkaan , joka vastaa vaikkapa suomalaisen ammattilaisen palkkaa</p><p>Minusta tilanteessa, jossa maahanmuuttajan osaaminen ja kielitaito - mikäli sitä tarvitaan - on vastaava kuin suomalaisen,&nbsp; on palkkatasonkin oltava sama. Tietenkin tästä tulee huolehtia! Jos joku tästä on erimieltä, mielipidettä voi ja pitääkin arvostella. Väärin olisi, jos luodaan työmarkkinat, jossa ihonväri tai lähtömaa. ovat palkan peruste. Se pitää tietenkin olla osaaminen.</p><p>Murheellista tässäkin asiassa, että siitä tehdään politiikkaa, jolla päästään hyökkäämään realistisesti puhuvaa vastaan. Fjäderin sanoma on minusta realistinen, halutaan vain tehdä siitä jotain muuta kuin on tarkoitettu! Oletan, että useakin on hänen sanomisestaan samaa, mieltä, Nykytilanteessa ei noin vain saa sanoa. Ilmapiiri tässä suhteessa on sairas.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Fjäder on moneen kertaa tuomittu , hän on näköjään joutunut jopa anteeksipyytelemään.

Oma tulkintani hänen viestistään on se, että paras keino maahanmuuttajien kotouttamiseen on pääsy työelämään! Tosiasia lienee, että suurimmalla osalla maahanmuuttajista on puutteelinen ammattitaito ja tietenkin puutteellinen kielitaito. Harvoin hänen ammattitaitonsa on suomalaisen osaamisen tasoista. Harvat alat ovat sellaisia, joissa kunnollista työtulosta ilman osaamista kyetään saavuttamaan. Mistä löytyy työnantaja, joka on valmis/pystyy puutteellisesta ammattitaidosta ammattitaitoisen palkkaa maksamaan. Tuskin mistään!

Ollaan tilanteessa, jossa on valittava joko alhaisempi palkka, joka vastaa työntekijän osaamista tai jätettävä työntekijä palkkaamatta. Minusta maahanmuuttajan pahin kotoutumisen este on juuri se, ettei hän pääse lainkaan kiinni työelämään. Jos vaaditaan samaa palkkaa kuin ammattinsa osaavalle, on erotus jollain tavalla korvattava, tuskin löytyy työnantajaa jolla on kykyä maksaa alhaisesta työtasosta sama palkka kuin hyvästä.

Kommenttia on haluttu tulkita siten, että halutaan luoda matalapalkkainen ryhmä maahan esimerkiksi maahanmuuttajista. Itse en asiaa tuolla tavalla tulkinnut, kysymys on nimenomaan siitä, että luodaan tilanne, jossa maahanmuuttaja pyritään saamaan mukaan työelämään. Ammattitaidon ja kielitaidon kehittyessä hänellä luonnollisesti tulisi olla mahdollisuus palkkaan , joka vastaa vaikkapa suomalaisen ammattilaisen palkkaa

Minusta tilanteessa, jossa maahanmuuttajan osaaminen ja kielitaito - mikäli sitä tarvitaan - on vastaava kuin suomalaisen,  on palkkatasonkin oltava sama. Tietenkin tästä tulee huolehtia! Jos joku tästä on erimieltä, mielipidettä voi ja pitääkin arvostella. Väärin olisi, jos luodaan työmarkkinat, jossa ihonväri tai lähtömaa. ovat palkan peruste. Se pitää tietenkin olla osaaminen.

Murheellista tässäkin asiassa, että siitä tehdään politiikkaa, jolla päästään hyökkäämään realistisesti puhuvaa vastaan. Fjäderin sanoma on minusta realistinen, halutaan vain tehdä siitä jotain muuta kuin on tarkoitettu! Oletan, että useakin on hänen sanomisestaan samaa, mieltä, Nykytilanteessa ei noin vain saa sanoa. Ilmapiiri tässä suhteessa on sairas.

 

 

]]>
16 http://minavaan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263404-miksi-fjaderia-syytetaan#comments Fjäder Kotoutus Totuus Työllistäminen Tue, 30 Oct 2018 20:49:21 +0000 jouko viitala http://minavaan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263404-miksi-fjaderia-syytetaan
Työllistämisen vaikeus http://mikkokokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257760-tyollistamisen-vaikeus <p>Ihmisten työllistäminen, tai edes itsensä työllistäminen on melkoinen ponnistus.</p><p>Kolme viikkoa kioskin pyörittämistä riitti opiskelijoille: <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10276189">&quot;Yrittäjyys ei ole minun juttuni&quot;</a></p><p>Erinomaista että kokeilu mahdollistettiin. Toivottavasti me työssäkäyvät osaamme myös arvostaa sitä, että työpaikan perustaminen (edes itselleen) muilla kuin verorahoilla on melkoinen ponnistus.</p><p>Ja vaatii melkoisia persoonia ja heiltä uhrauksia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ihmisten työllistäminen, tai edes itsensä työllistäminen on melkoinen ponnistus.

Kolme viikkoa kioskin pyörittämistä riitti opiskelijoille: "Yrittäjyys ei ole minun juttuni"

Erinomaista että kokeilu mahdollistettiin. Toivottavasti me työssäkäyvät osaamme myös arvostaa sitä, että työpaikan perustaminen (edes itselleen) muilla kuin verorahoilla on melkoinen ponnistus.

Ja vaatii melkoisia persoonia ja heiltä uhrauksia.

]]>
10 http://mikkokokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257760-tyollistamisen-vaikeus#comments Työ Työkokeilu Työllistäminen Yrittä Yrittäjyys Mon, 02 Jul 2018 18:11:41 +0000 Mikko Kokko http://mikkokokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257760-tyollistamisen-vaikeus
Aktiivimallille toinen vaihtoehto, joka luo työpaikkoja http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249598-aktiivimallille-toinen-vaihtoehto-joka-luo-tyopaikkoja <p>Pohditaan välillä työpaikkojen luomista ja jätetään vähemmälle työttömien kiusaaminen.</p> <p>Jos työpaikkoja ei ala nyt syntymään, niin se tarkoittaa verotulojen laskua, eläkemaksuihin vajausta ja tulevaisuudessa toimeentulotuen merkittävää kasvua. Samalla menetämme kallilla koulutettujen eri alan taitajien ja ammattilaisten osaamisen. &nbsp;Seuraa syrjäytymistä ja sen eri seurauksia. Tämän kaiken me jo &nbsp;tiedämme.</p> <p>Suomessa on 350.000 yritystä, jotka voisivat työllistää. Valitettavasti päättäjät hakevat sulkia hattuun suuren määrän kerralla työllistävistä yrityksistä. Laivatilaus, autotehdas, kaivos jne. Työttömien määrään verrattuna ne ovat kuitenkin pikkuruisia uutisia työttömille. Ja työpaikat sijaitsevat vielä kaukana kotikonnuilta.</p> <p>Toivon, että suhtautuisitte avoimin mielin tähän vanhaan työllistämisideaan, jolla kohdennettaisiin konkreettinen tuki kaikille yrityksille ja yrittäjille tasapuolisesti, ei vain suurille yrityksille. Yrityksistä suurin osa, 320.000 yritystä on alle 5-henkilöä työllistäviä ja vain 30.000 yritystä työllistää enemmän. Yli 500 henkilöä työllistäviä yrityksiä on vain alle kolmesataa, mutta vain niistä puhuataan ja 99%:a yrityksistä on unohdettu työllistämiskeskustelussa.</p> <p>Kohdentamalla alla olevan ideani mukaisesti työllistämistuki kaikille 350.000 yritykselle, voidaan ehkä luoda valtava määrä työpaikkoja, joista yrittäjä ja yritykset hyötyvät sekä työttömät motivoituvat ottamaan työn vastaan.</p> <p>Tämä ideani on vuodelta 2003, jonka silloin kirjoitin luettuani tällaisen lausunnon: &rdquo; Professori Jaakko Pehkosen lausunnossaan&nbsp; hallituksen työllisyyspolitiikasta ei suositelle työnantajamaksujen alentamista.&rdquo;</p> <p>Olen siitä samaa mieltä, entisenä yrittäjänä, että henkilösivukulujen&nbsp;<strong>yleinen alentaminen</strong>&nbsp;ei välttämättä työllistä vaan ainoastaan vähentää yritysten palkkakuluja ja lisää voittoa. Henkilösivukulut ovat kuitenkin työllistämisen este, sillä ne nostavat olennaisesti palkattavan henkilöstön kuluja, jolloin ne ovat este uuden työvoiman palkkaamiseen ja arvaamaton riski yksityisyrittäjälle.</p> <p><strong>Ehdotankin täydellistä henkilösivukulujen poistamista, mutta kohdistetusti uusin työntekijöihin, määrätyin ehdoin ja vain määrätyksi ajaksi.</strong></p> <p>Ehdotukseni lähtökohtana on&nbsp;<strong>kertaluontoisesti</strong>&nbsp;poistaa kaikki henkilösivukulut uusilta työntekijöiltä seuraavalta neljältä vuodelta, jos seuraavat ehdot täyttyvät uudesta palkattavasta henkilöstä. Jokainen yritys saa palkata korkeintaan kaksi henkilöä seuraavin ehdoin, mutta vain kahdenkuukauden työllistämiskampanjan aikana, esim. &quot;Työllistämisisku huhti- ja toukokuun aikana&quot;<strong>, j</strong>ota mainostetaan ja markkinoidaan kaikille yrityksille aktiivisesti ennakkoon.</p> <p><strong>Työllistämisen ehdot yrityksille:</strong></p> <p>1. Työnhakija on ollut vähintään kolme kuukautta työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa.</p> <p>2. Palkaava yritys ei saa irtisanoa yhtään työntekijää seuraavan neljän vuoden aikana, tai etu menetetään.</p> <p>3. Työntekijälle maksettavan bruttopalkan määrä ei saa ylittää 5.000&euro;/kuukaudessa.</p> <p>4. Työntekijälle maksetaan vähintään 1.550&euro;:a kuukaudessa</p> <p>5..Työntekijän viikkotyöaika on vähintään 30 tuntia</p> <p>6 .Työntekijä palkataan vähintään neljäksi vuodeksi.</p> <p>Idealla on suoranainen työllistämistä tukeva vaikutus varsinkin pieniin yrityksiin. Pienyritykset saavat pienemmällä riskillä uutta motivoitunutta työvoimaa, jolloin nykyisellä henkilöstöllä ei tarvitse teetättää ylitöitä. Palveluyritykset voivat lähteä nostamaan palvelun tasoa, vaikka palkkaamalla nuoria siivoamaan pöytiä, ettei asiakkaiden itse sitä tarvitse tehdä. Pienikin yritys voi esimerkiksi palkata tietotekniikan ammattilaisen tekemään yrityksen omat nettisivut.</p> <p>Idea vähentää harmaata taloutta ja pimeää työvoimaa, koska työllistämisen kulu on sama, mutta valtio ja kunta saavat verotulonsa. Mielestäni idean hyvänä puolena on myös se, että se on helposti ja edullisesti hoidettavissa, ilman isoa byrokratiaa. Työntekijöiden kannalta on myös oleellista, että he saavat useammaksi vuodeksi varman työpaikan ja oletettavasti omaa koulutusta vastaavan. Valtio huolehtii näin työllistettyjen henkilöiden kaikki henkilösivukulut, että työntekijän kaikki edut säilyvät samoina, kuin muillakin työntekijöillä on. Eläkettä kertyy ja toimeentulotuen tarve vähenee.</p> <p>Edellä mainituilla henkilösivukulujen poistamisella voidaan varmasti taata se, että uusia työpaikkoja syntyy, mutta se ei lisää yritysten voittoja veronmaksajien kustannuksella. Summat ja ajat ovat esimerkkejä, eli vapaasti niitä voi tarkastella ja muuttaa. Voihan olla, että joku yritys voi näin palkata tuotekehittelijän/-suunnittelijan, vientihenkilön tai jonkun uuden työntekiijän, jonka työ turvaa yrityksen jatkuvuuden, mahdollistaa yrityksen laajentamisen ja lisää työpaikkoja.</p> <p>Minä ajattelen kaikkia Suomen yrityksiä ja niiden mahdollisuutta työllistää, en vain suuria yrityksiä, jotka saattavat palkata kerralla paljon työntekijöitä, mutta ne myös irtisanovat kerralla suuren joukon työntekijöitä.</p> <p><strong>Turvallisempaa on luottaa pienyritysten työpaikkojen luontiin, sillä ne kattavat koko maan syrjäkyliä myöten. Työntekijät saavat työpaikan läheltä nykyistä kotiseutuaan ja pitävät maan asuttuna Hangosta Utsjoelle.</strong></p> <p>Olisin voinut tähän valmiiksi laskea tämän työllistämisidean vaiktukset esim. 10%:a 359.000 yrityksestä, palkkaisi kaksi uutta työntekijää, niin se tarkoittaisi 70.000 työtöntä vähemmän. Heidän masamansa verot pallkasta ja AVL heidän ostoksistaan. Säästöt työttömyskorvauksissa, toimeentulotuissa, työvoimahallinnon resurseissa. Säästetyt syrjäytymiskulut tulevaisuudessa jne. Jätin kuitekin valtionhallinnollekin jotain tekemistä, eli laskelmien laatimisen.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pohditaan välillä työpaikkojen luomista ja jätetään vähemmälle työttömien kiusaaminen.

Jos työpaikkoja ei ala nyt syntymään, niin se tarkoittaa verotulojen laskua, eläkemaksuihin vajausta ja tulevaisuudessa toimeentulotuen merkittävää kasvua. Samalla menetämme kallilla koulutettujen eri alan taitajien ja ammattilaisten osaamisen.  Seuraa syrjäytymistä ja sen eri seurauksia. Tämän kaiken me jo  tiedämme.

Suomessa on 350.000 yritystä, jotka voisivat työllistää. Valitettavasti päättäjät hakevat sulkia hattuun suuren määrän kerralla työllistävistä yrityksistä. Laivatilaus, autotehdas, kaivos jne. Työttömien määrään verrattuna ne ovat kuitenkin pikkuruisia uutisia työttömille. Ja työpaikat sijaitsevat vielä kaukana kotikonnuilta.

Toivon, että suhtautuisitte avoimin mielin tähän vanhaan työllistämisideaan, jolla kohdennettaisiin konkreettinen tuki kaikille yrityksille ja yrittäjille tasapuolisesti, ei vain suurille yrityksille. Yrityksistä suurin osa, 320.000 yritystä on alle 5-henkilöä työllistäviä ja vain 30.000 yritystä työllistää enemmän. Yli 500 henkilöä työllistäviä yrityksiä on vain alle kolmesataa, mutta vain niistä puhuataan ja 99%:a yrityksistä on unohdettu työllistämiskeskustelussa.

Kohdentamalla alla olevan ideani mukaisesti työllistämistuki kaikille 350.000 yritykselle, voidaan ehkä luoda valtava määrä työpaikkoja, joista yrittäjä ja yritykset hyötyvät sekä työttömät motivoituvat ottamaan työn vastaan.

Tämä ideani on vuodelta 2003, jonka silloin kirjoitin luettuani tällaisen lausunnon: ” Professori Jaakko Pehkosen lausunnossaan  hallituksen työllisyyspolitiikasta ei suositelle työnantajamaksujen alentamista.”

Olen siitä samaa mieltä, entisenä yrittäjänä, että henkilösivukulujen yleinen alentaminen ei välttämättä työllistä vaan ainoastaan vähentää yritysten palkkakuluja ja lisää voittoa. Henkilösivukulut ovat kuitenkin työllistämisen este, sillä ne nostavat olennaisesti palkattavan henkilöstön kuluja, jolloin ne ovat este uuden työvoiman palkkaamiseen ja arvaamaton riski yksityisyrittäjälle.

Ehdotankin täydellistä henkilösivukulujen poistamista, mutta kohdistetusti uusin työntekijöihin, määrätyin ehdoin ja vain määrätyksi ajaksi.

Ehdotukseni lähtökohtana on kertaluontoisesti poistaa kaikki henkilösivukulut uusilta työntekijöiltä seuraavalta neljältä vuodelta, jos seuraavat ehdot täyttyvät uudesta palkattavasta henkilöstä. Jokainen yritys saa palkata korkeintaan kaksi henkilöä seuraavin ehdoin, mutta vain kahdenkuukauden työllistämiskampanjan aikana, esim. "Työllistämisisku huhti- ja toukokuun aikana", jota mainostetaan ja markkinoidaan kaikille yrityksille aktiivisesti ennakkoon.

Työllistämisen ehdot yrityksille:

1. Työnhakija on ollut vähintään kolme kuukautta työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa.

2. Palkaava yritys ei saa irtisanoa yhtään työntekijää seuraavan neljän vuoden aikana, tai etu menetetään.

3. Työntekijälle maksettavan bruttopalkan määrä ei saa ylittää 5.000€/kuukaudessa.

4. Työntekijälle maksetaan vähintään 1.550€:a kuukaudessa

5..Työntekijän viikkotyöaika on vähintään 30 tuntia

6 .Työntekijä palkataan vähintään neljäksi vuodeksi.

Idealla on suoranainen työllistämistä tukeva vaikutus varsinkin pieniin yrityksiin. Pienyritykset saavat pienemmällä riskillä uutta motivoitunutta työvoimaa, jolloin nykyisellä henkilöstöllä ei tarvitse teetättää ylitöitä. Palveluyritykset voivat lähteä nostamaan palvelun tasoa, vaikka palkkaamalla nuoria siivoamaan pöytiä, ettei asiakkaiden itse sitä tarvitse tehdä. Pienikin yritys voi esimerkiksi palkata tietotekniikan ammattilaisen tekemään yrityksen omat nettisivut.

Idea vähentää harmaata taloutta ja pimeää työvoimaa, koska työllistämisen kulu on sama, mutta valtio ja kunta saavat verotulonsa. Mielestäni idean hyvänä puolena on myös se, että se on helposti ja edullisesti hoidettavissa, ilman isoa byrokratiaa. Työntekijöiden kannalta on myös oleellista, että he saavat useammaksi vuodeksi varman työpaikan ja oletettavasti omaa koulutusta vastaavan. Valtio huolehtii näin työllistettyjen henkilöiden kaikki henkilösivukulut, että työntekijän kaikki edut säilyvät samoina, kuin muillakin työntekijöillä on. Eläkettä kertyy ja toimeentulotuen tarve vähenee.

Edellä mainituilla henkilösivukulujen poistamisella voidaan varmasti taata se, että uusia työpaikkoja syntyy, mutta se ei lisää yritysten voittoja veronmaksajien kustannuksella. Summat ja ajat ovat esimerkkejä, eli vapaasti niitä voi tarkastella ja muuttaa. Voihan olla, että joku yritys voi näin palkata tuotekehittelijän/-suunnittelijan, vientihenkilön tai jonkun uuden työntekiijän, jonka työ turvaa yrityksen jatkuvuuden, mahdollistaa yrityksen laajentamisen ja lisää työpaikkoja.

Minä ajattelen kaikkia Suomen yrityksiä ja niiden mahdollisuutta työllistää, en vain suuria yrityksiä, jotka saattavat palkata kerralla paljon työntekijöitä, mutta ne myös irtisanovat kerralla suuren joukon työntekijöitä.

Turvallisempaa on luottaa pienyritysten työpaikkojen luontiin, sillä ne kattavat koko maan syrjäkyliä myöten. Työntekijät saavat työpaikan läheltä nykyistä kotiseutuaan ja pitävät maan asuttuna Hangosta Utsjoelle.

Olisin voinut tähän valmiiksi laskea tämän työllistämisidean vaiktukset esim. 10%:a 359.000 yrityksestä, palkkaisi kaksi uutta työntekijää, niin se tarkoittaisi 70.000 työtöntä vähemmän. Heidän masamansa verot pallkasta ja AVL heidän ostoksistaan. Säästöt työttömyskorvauksissa, toimeentulotuissa, työvoimahallinnon resurseissa. Säästetyt syrjäytymiskulut tulevaisuudessa jne. Jätin kuitekin valtionhallinnollekin jotain tekemistä, eli laskelmien laatimisen.

 

]]>
6 http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249598-aktiivimallille-toinen-vaihtoehto-joka-luo-tyopaikkoja#comments Aktiivimalli Työllistäminen Työttömät Tue, 23 Jan 2018 03:32:00 +0000 Pertti Lindeman http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249598-aktiivimallille-toinen-vaihtoehto-joka-luo-tyopaikkoja
Samassa veneessä vai peräpainoina? http://merjakyllnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249567-samassa-veneessa-vai-perapainoina <p>Tunnetko kuuluvasi joukkoon, olevasi merkityksellinen, tärkeä, kunnioitustakin ansaitseva?&nbsp;</p><p>Sitä moni miettii.&nbsp;</p><p>Hallituksen niin sanottu aktiivimalli on saanut ihmiset takajaloilleen aivan syystä. Jos aktiiviseen työnhakuun kannustava malli ei palkitse aktiivisesta työnhausta, on se lähtökohtaisesti virheellinen.&nbsp;</p><p>Jos se myös rankaisee siitä, että työtä tai työvoimapalveluja ei etsimisestä huolimatta ole, on kyseessä vain leikkuri jonka tarkoitus on kaunistaa työllisyystilastoja ja vähentää työllisyyden hoidon kustannuksia.</p><p>Jos julkisessa keskustelussa vaaditaan lisäksi kepeästi muuttoa pois kotiseudulta (maalta kaupunkiin tai toisinpäin, puhujasta riippuen), ja lisää mekaanista työhakemusten lähettämistäkin on luvassa (karenssin uhalla tietysti), alkaa ihmisillä tulla mitta täyteen.</p><p>Epäoikeudenmukaisuuden tunnistaa kyllä kun sen näkee.&nbsp;</p><p>Ns. aktiivimallin kumoamista vaativa kansalaisaloite on hallituksessa ja valtamediassa kuvattu opposition &rdquo;älämölönä&rdquo;, mutta allekirjoitusten määrä kertoo kansalaisten todellisesta huolesta. Oppositiopuolueet nostivat mallin epäkohtia esiin jo eduskuntakäsittelyn aikana, mutta mediahiljaisuuden takia kansalaiset heräsivät vasta joululomalla.</p><p>Olen samaa mieltä siitä, että on meidän kaikkien etu, että mahdollisimman moni pystyy elättämään itsensä omalla työllään. Suomalaisethan ovat jo ahkeria: työtä tekevien osuus työikäisistä 18&ndash;64-vuotiaista suomalaisista oli vuonna 2016 suurempi kuin kertaakaan 1990-luvulla tai 2000-luvun alussa.</p><p>Väestön ikääntymisen ja eläköitymisen takia on vain niin, että yhä pienempi osa koko väestöstä on palkkatöissä ja ns. huoltosuhde on kääntymässä vinksalleen. Työikäisiä pitäisi saada siis entistä tehokkaammin työmarkkinoille.</p><p>Hallitus ja valtiovarainministeriö on nyt valinnut tien, jolla työttömien toimeentuloa niukennetaan niin radikaalisti, että työtön joutuu kohta ottamaan vastaan mitä tahansa työtä mistä tahansa millä tahansa palkalla. Tämä lienee tavoitteena.</p><p>Valittu linja kertoo puutteellisesta työelämän tuntemuksesta ja hyvin kapeasta ihmiselämän ymmärryksestä. Lisäksi siinä on epäilyttävän ideologinen vivahde. Parannetaan tilastoja ja vähennetään työttömyyskorvausmenoja, mutta ihmisille ei edelleenkään ole tarjolla töitä ja toimeentuloa. Kätevästi työvoiman hinta kuitenkin halpenee eikä valtion tarvitse panostaa aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan kun kansalaiset ovat riittävän epätoivoisia ja nöyriä työnantajien edessä.</p><p>Ihmisethän haluavat työtä ja toimeentuloa. Aina se ei kuitenkaan yrityksestä huolimatta onnistu, ja sitä varten yhteiskunnan turvaverkot on luotu. Nyt hallitus keskittyy kepittämään niitä, jotka tämän turvaverkon varassa ovat, ikäänkuin sillä luotaisiin jostain työpaikkoja niitä etsiville.</p><p>Mitä sitten pitäisi tehdä?</p><p>Käännetään ajatus toisinpäin: kuinka voisimme auttaa, emme rankaista. Vasemmistoliiton ja ay-liikkeen ehdottamia keinoja ovat mm. nämä:</p><p>Työvoimaviranomaisten resurssit voitaisiin nostaa pohjoismaiselle tasolle. Esimerkiksi Tanskassa yhden virkailijan vastuulla on 12 työtöntä, kun suomalaisella on 166. Ajatella, jos työvoimapalveluista saisikin henkilökohtaista neuvontaa ilman kohtuuttoman pitkiä jonotusaikoja?</p><p>Yksinkertaistetaan karensseja ja heivataan byrokratialoukut jotka vaikeuttavat lyhytkestoisen työn vastaanottamista. Annetaan työttömille sitova etukäteispäätös siitä, kuinka esimerkiksi osittainen työskentely vaikuttaa heidän etuuksiinsa.</p><p>Lisätään työllistymispalveluja ja työttömän opiskelumahdollisuuksia ja kehitellään soviteltua päivärahaa. Lisätään palkkatukimäärärahoja, suunnataan kuntouttava työtoiminta niille jotka kuntoutusta aidosti tarvitsevat.&nbsp;</p><p>Nostetaan työttömyysturvan ja asumistuen suojaosa 500 euroon ja ulosoton suojaosaa 800 euroon. Itsensätyöllistämistä voidaan helpottaa ottamalla käyttöön yhdistelmävakuutus ja korottamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa 25 000 euroon.</p><p>Keinoja on, tahtoa puuttuu. Perustulo ja sosiaaliturvan kokonaisuudistus häämöttävät näköpiirissä.</p><p>Aktiivimalliin sisältyy suuria suomalaisia arvokysymyksiä, joita vaikeuttaa nopeasti repeävä asuntojen hintaero kasvukeskusten ja maaseudun välillä.</p><p>Suomen tämänhetkinen hallitus hokee ihmisten olevan samassa veneessä, mutta silti näkee maailman vain työnantajan näkökulmasta. Tavalliset ihmiset tarpeineen ja heikkouksineen tuntuvat olevan kustannuserä, kilpailukykyhaitta tai rasite. Veneen peräpaino.</p><p>Meitä jokaista kuitenkin tarvitaan. Työttömyys tulee kalliiksi niin yhteiskunnalle kuin inhimillisesti, ja yhteiskunnan ulkopuolelle jäävät kansalaiset eivät lisää kenenkään turvallisuudentunnetta tai yhteiskuntarauhaa. Pidetään kaikki aidosti mukana.</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoitus on julkaistu Kalevassa 9.1.2018</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tunnetko kuuluvasi joukkoon, olevasi merkityksellinen, tärkeä, kunnioitustakin ansaitseva? 

Sitä moni miettii. 

Hallituksen niin sanottu aktiivimalli on saanut ihmiset takajaloilleen aivan syystä. Jos aktiiviseen työnhakuun kannustava malli ei palkitse aktiivisesta työnhausta, on se lähtökohtaisesti virheellinen. 

Jos se myös rankaisee siitä, että työtä tai työvoimapalveluja ei etsimisestä huolimatta ole, on kyseessä vain leikkuri jonka tarkoitus on kaunistaa työllisyystilastoja ja vähentää työllisyyden hoidon kustannuksia.

Jos julkisessa keskustelussa vaaditaan lisäksi kepeästi muuttoa pois kotiseudulta (maalta kaupunkiin tai toisinpäin, puhujasta riippuen), ja lisää mekaanista työhakemusten lähettämistäkin on luvassa (karenssin uhalla tietysti), alkaa ihmisillä tulla mitta täyteen.

Epäoikeudenmukaisuuden tunnistaa kyllä kun sen näkee. 

Ns. aktiivimallin kumoamista vaativa kansalaisaloite on hallituksessa ja valtamediassa kuvattu opposition ”älämölönä”, mutta allekirjoitusten määrä kertoo kansalaisten todellisesta huolesta. Oppositiopuolueet nostivat mallin epäkohtia esiin jo eduskuntakäsittelyn aikana, mutta mediahiljaisuuden takia kansalaiset heräsivät vasta joululomalla.

Olen samaa mieltä siitä, että on meidän kaikkien etu, että mahdollisimman moni pystyy elättämään itsensä omalla työllään. Suomalaisethan ovat jo ahkeria: työtä tekevien osuus työikäisistä 18–64-vuotiaista suomalaisista oli vuonna 2016 suurempi kuin kertaakaan 1990-luvulla tai 2000-luvun alussa.

Väestön ikääntymisen ja eläköitymisen takia on vain niin, että yhä pienempi osa koko väestöstä on palkkatöissä ja ns. huoltosuhde on kääntymässä vinksalleen. Työikäisiä pitäisi saada siis entistä tehokkaammin työmarkkinoille.

Hallitus ja valtiovarainministeriö on nyt valinnut tien, jolla työttömien toimeentuloa niukennetaan niin radikaalisti, että työtön joutuu kohta ottamaan vastaan mitä tahansa työtä mistä tahansa millä tahansa palkalla. Tämä lienee tavoitteena.

Valittu linja kertoo puutteellisesta työelämän tuntemuksesta ja hyvin kapeasta ihmiselämän ymmärryksestä. Lisäksi siinä on epäilyttävän ideologinen vivahde. Parannetaan tilastoja ja vähennetään työttömyyskorvausmenoja, mutta ihmisille ei edelleenkään ole tarjolla töitä ja toimeentuloa. Kätevästi työvoiman hinta kuitenkin halpenee eikä valtion tarvitse panostaa aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan kun kansalaiset ovat riittävän epätoivoisia ja nöyriä työnantajien edessä.

Ihmisethän haluavat työtä ja toimeentuloa. Aina se ei kuitenkaan yrityksestä huolimatta onnistu, ja sitä varten yhteiskunnan turvaverkot on luotu. Nyt hallitus keskittyy kepittämään niitä, jotka tämän turvaverkon varassa ovat, ikäänkuin sillä luotaisiin jostain työpaikkoja niitä etsiville.

Mitä sitten pitäisi tehdä?

Käännetään ajatus toisinpäin: kuinka voisimme auttaa, emme rankaista. Vasemmistoliiton ja ay-liikkeen ehdottamia keinoja ovat mm. nämä:

Työvoimaviranomaisten resurssit voitaisiin nostaa pohjoismaiselle tasolle. Esimerkiksi Tanskassa yhden virkailijan vastuulla on 12 työtöntä, kun suomalaisella on 166. Ajatella, jos työvoimapalveluista saisikin henkilökohtaista neuvontaa ilman kohtuuttoman pitkiä jonotusaikoja?

Yksinkertaistetaan karensseja ja heivataan byrokratialoukut jotka vaikeuttavat lyhytkestoisen työn vastaanottamista. Annetaan työttömille sitova etukäteispäätös siitä, kuinka esimerkiksi osittainen työskentely vaikuttaa heidän etuuksiinsa.

Lisätään työllistymispalveluja ja työttömän opiskelumahdollisuuksia ja kehitellään soviteltua päivärahaa. Lisätään palkkatukimäärärahoja, suunnataan kuntouttava työtoiminta niille jotka kuntoutusta aidosti tarvitsevat. 

Nostetaan työttömyysturvan ja asumistuen suojaosa 500 euroon ja ulosoton suojaosaa 800 euroon. Itsensätyöllistämistä voidaan helpottaa ottamalla käyttöön yhdistelmävakuutus ja korottamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa 25 000 euroon.

Keinoja on, tahtoa puuttuu. Perustulo ja sosiaaliturvan kokonaisuudistus häämöttävät näköpiirissä.

Aktiivimalliin sisältyy suuria suomalaisia arvokysymyksiä, joita vaikeuttaa nopeasti repeävä asuntojen hintaero kasvukeskusten ja maaseudun välillä.

Suomen tämänhetkinen hallitus hokee ihmisten olevan samassa veneessä, mutta silti näkee maailman vain työnantajan näkökulmasta. Tavalliset ihmiset tarpeineen ja heikkouksineen tuntuvat olevan kustannuserä, kilpailukykyhaitta tai rasite. Veneen peräpaino.

Meitä jokaista kuitenkin tarvitaan. Työttömyys tulee kalliiksi niin yhteiskunnalle kuin inhimillisesti, ja yhteiskunnan ulkopuolelle jäävät kansalaiset eivät lisää kenenkään turvallisuudentunnetta tai yhteiskuntarauhaa. Pidetään kaikki aidosti mukana.

 

Kirjoitus on julkaistu Kalevassa 9.1.2018

 

]]>
0 http://merjakyllnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249567-samassa-veneessa-vai-perapainoina#comments Aktiivimalli Arvot Työllistäminen Työttömyys Yhdenvertaisuus Mon, 22 Jan 2018 11:47:17 +0000 Merja Kyllönen http://merjakyllnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249567-samassa-veneessa-vai-perapainoina
Työllistämisen tasa-arvoisuus. http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248772-tyollistamisen-tasa-arvoisuus Työttömyysaste on edelleen korkealla ja paljon on ihmisiä jotka työtä haluaisivat tehdä, aivan oikealla palkalla. Ihmetykseni olikin suuri, kun kansalaisia rankastaan pakkotyöllistämisellä, A'la 9€. Kohta oli kuitenkin haku päällä maahanmuuttajille, joille kurssitusta neljäksi kuukaudeksi ja sen jälkeen palkka on 2400-2700.Kysyttäessä asiaa oli vastaus, että kurssi on vain tosiaan maahanmuuttajille ja eikö tämä ole eriarvoiseen asemaan asettamista, eli rasismia käänteisessä muodossa! Missä nyt on suvaitsevat huutamassa ja vaatimassa päitä vadille.Tasapuolisuuden nimissä, annetaan kaikille vain tuo 9€/päivä ja loppuisi samalla halukkuus tulla tänne paratiisiin. Lisäksi tulijat olisi velvoitettava samanlaiseen " pakko-osallistumiseen ", kuin kantasuomalaiset.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 5 http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248772-tyollistamisen-tasa-arvoisuus#comments Orjapalkka Työllistäminen Työpaikat Työttömyys Sun, 07 Jan 2018 11:35:41 +0000 Pontus Söderblom http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248772-tyollistamisen-tasa-arvoisuus Kuntatalous tasapainoon vastuullisilla hankinnoilla http://riittakuismanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236842-kuntatalous-tasapainoon-vastuullisilla-hankinnoilla <p>Vaalien alla me ehdokkaat annoimme lupauksia kestävästä taloudesta ja työllisyyden hoidosta. Kuntien budjeteista noin puolet on julkisia hankintoja ja niihin sisältyy sekä riskejä että mahdollisuuksia. Osto-osaamisen puute saattaa johtaa siihen, että kokonaistaloudellisuutta ei osata tai haluta nostaa hinnan edelle. Tällöin on vaarana, että monikansalliset yritykset tilapäisellä alihinnoittelullaan voittavat kilpailutukset. Lisäksi suuria kokonaisuuksia ostettaessa paikalliset pk-yritykset karsiutuvat. Huomisen verovarat kuntaan mahdollistuvat asiantuntevalla kilpailutuksella.</p><p>Julkiset eli kuntien tekemät hankinnat mahdollistavat myös työllistämisen. Tarjouspyyntöön voidaan vähimmäisvaatimuksena sisällyttää ehto työllistää tietty määrä työttömiä tai vaikeasti työllistyviä.&nbsp; Sosiaalinen vastuu ei kuitenkaan saa heikentää yritysten toimintamahdollisuuksia. Sosiaalisesti vastuullinen toiminta ei yleensä onnistu vapaaehtoisesti vaan siihen pitää kytkeä taloudelliset kannustimet yrityksille &ndash; jokaisesta avoimille työmarkkinoille työllistyneestä henkilöstä kertaluontoinen bonus.&nbsp; Myös valtion rooli kannustamisessa voisi olla suuri: jos kunta työllistää hankinnoilla yhden pitkäaikaistyöttömän, voisi se saada kolmen muun pitkäaikaistyöttömän ns. kelasakon määräaikaisesti anteeksi.</p><p>Suomessa tehtiin 2014 erilaisia (palvelu- ja rakennusurakkahankintoja) hankintoja yli 27 miljardilla eurolla. Jos työllistämisehtoa olisi sovellettu jokaista 500&nbsp;000 kohden, yli 54&nbsp;000 työtöntä olisi työllistynyt. Ongelmaksi saattaa muodostua uudet toimijat, joiden motivaatio sitoutua sosiaaliseen vastuuseen saattaa olla heikompi kuin paikallisten toimijoiden.</p><p>Hankinnoissa tulee muutoinkin soveltaa kokonaistaloudellisuutta eikä pelkkää hintaa. Harmaan talouden vuoksi Suomi menettää 13 miljardia vuodessa (EU:n laskelma). Kuntataloutta rasittaa saamatta jääneiden verojen lisäksi harmaaseen talouteen liittyvä epäterve kilpailu, joka ajaa rehellisesti toimivia yrityksiä vaikeuksiin. Hallintarekisteri, jonka hallitus lupauksista huolimatta nosti uudelleen esiin, tulee entisestään vaikeuttamaan harmaan talouden ja korruption kitkemistä. Se mahdollistaa uusia tapoja piilottaa omaisuutta, kiertää verotusta, estää sidonnaisuuksien selvittämistä ja vaikeuttaa sisäpiirikauppojen valvontaa. Miten käy sosiaalisen, eettisen ja taloudellisen vastuun?</p><p>Miten kunnissa jatkossa tulkitaan hankintalakia? Sisällytetäänkö julkisiin hankintoihin sosiaalinen vastuu, nostetaanko kokonaistaloudellisuus pelkän hinnan edelle ja varmistetaanko verotulojen saaminen kuntaan? Entä ympäristövaikutusten arviointi? Hankintalaki mahdollistaa, että kunta voi itse päättää minkälaisen merkityksen se antaa eettisille ja sosiaalisille kysymyksille.</p><p>Palvelujen karsiminen, palvelumaksujen korottaminen, lomautukset tai kunnan omaisuuden myyminen eivät saa olla kuntatalouden vakauttamiskeinoja vaan ensisijaisesti on varmistettava kunnan verotulot ja paikallisten yritysten toimintaedellytykset kovenevassa kilpailutuksessa. Julkiset hankinnat ovat ratkaisevassa roolissa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vaalien alla me ehdokkaat annoimme lupauksia kestävästä taloudesta ja työllisyyden hoidosta. Kuntien budjeteista noin puolet on julkisia hankintoja ja niihin sisältyy sekä riskejä että mahdollisuuksia. Osto-osaamisen puute saattaa johtaa siihen, että kokonaistaloudellisuutta ei osata tai haluta nostaa hinnan edelle. Tällöin on vaarana, että monikansalliset yritykset tilapäisellä alihinnoittelullaan voittavat kilpailutukset. Lisäksi suuria kokonaisuuksia ostettaessa paikalliset pk-yritykset karsiutuvat. Huomisen verovarat kuntaan mahdollistuvat asiantuntevalla kilpailutuksella.

Julkiset eli kuntien tekemät hankinnat mahdollistavat myös työllistämisen. Tarjouspyyntöön voidaan vähimmäisvaatimuksena sisällyttää ehto työllistää tietty määrä työttömiä tai vaikeasti työllistyviä.  Sosiaalinen vastuu ei kuitenkaan saa heikentää yritysten toimintamahdollisuuksia. Sosiaalisesti vastuullinen toiminta ei yleensä onnistu vapaaehtoisesti vaan siihen pitää kytkeä taloudelliset kannustimet yrityksille – jokaisesta avoimille työmarkkinoille työllistyneestä henkilöstä kertaluontoinen bonus.  Myös valtion rooli kannustamisessa voisi olla suuri: jos kunta työllistää hankinnoilla yhden pitkäaikaistyöttömän, voisi se saada kolmen muun pitkäaikaistyöttömän ns. kelasakon määräaikaisesti anteeksi.

Suomessa tehtiin 2014 erilaisia (palvelu- ja rakennusurakkahankintoja) hankintoja yli 27 miljardilla eurolla. Jos työllistämisehtoa olisi sovellettu jokaista 500 000 kohden, yli 54 000 työtöntä olisi työllistynyt. Ongelmaksi saattaa muodostua uudet toimijat, joiden motivaatio sitoutua sosiaaliseen vastuuseen saattaa olla heikompi kuin paikallisten toimijoiden.

Hankinnoissa tulee muutoinkin soveltaa kokonaistaloudellisuutta eikä pelkkää hintaa. Harmaan talouden vuoksi Suomi menettää 13 miljardia vuodessa (EU:n laskelma). Kuntataloutta rasittaa saamatta jääneiden verojen lisäksi harmaaseen talouteen liittyvä epäterve kilpailu, joka ajaa rehellisesti toimivia yrityksiä vaikeuksiin. Hallintarekisteri, jonka hallitus lupauksista huolimatta nosti uudelleen esiin, tulee entisestään vaikeuttamaan harmaan talouden ja korruption kitkemistä. Se mahdollistaa uusia tapoja piilottaa omaisuutta, kiertää verotusta, estää sidonnaisuuksien selvittämistä ja vaikeuttaa sisäpiirikauppojen valvontaa. Miten käy sosiaalisen, eettisen ja taloudellisen vastuun?

Miten kunnissa jatkossa tulkitaan hankintalakia? Sisällytetäänkö julkisiin hankintoihin sosiaalinen vastuu, nostetaanko kokonaistaloudellisuus pelkän hinnan edelle ja varmistetaanko verotulojen saaminen kuntaan? Entä ympäristövaikutusten arviointi? Hankintalaki mahdollistaa, että kunta voi itse päättää minkälaisen merkityksen se antaa eettisille ja sosiaalisille kysymyksille.

Palvelujen karsiminen, palvelumaksujen korottaminen, lomautukset tai kunnan omaisuuden myyminen eivät saa olla kuntatalouden vakauttamiskeinoja vaan ensisijaisesti on varmistettava kunnan verotulot ja paikallisten yritysten toimintaedellytykset kovenevassa kilpailutuksessa. Julkiset hankinnat ovat ratkaisevassa roolissa.

 

]]>
1 http://riittakuismanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236842-kuntatalous-tasapainoon-vastuullisilla-hankinnoilla#comments Harmaa talous Julkiset hankinnat kuntatalous Sosiaalinen vastuu Työllistäminen Wed, 10 May 2017 17:33:54 +0000 riitta kuismanen http://riittakuismanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236842-kuntatalous-tasapainoon-vastuullisilla-hankinnoilla
Budjettiriihi, hallituksen kasvojen kohotus http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236325-budjettiriihi-hallituksen-kasvojen-kohotus <p>&nbsp;</p><p>Hallitus piti budjettiriihen, jossa kypsää viljaa ei puitu vaan kuivateltiin vanhaa. Näkyvin saavutus taisi olla kolmen uuden ministerin nimittäminen. Päätös , joka olisi pitänyt tehdä jo hallitusta&nbsp; muodostettaessa! Alunperin työ -ja oikeusministerin tehtävien antaminen yhdelle henkilölle oli suuri virhe. Jos maassa oli laskutavasta riippuen 350 000 - 400 000 työtöntä, josta yli 100 000 pitkäaikaisia, hallitusta muodostettaessa päätoiminen työministeri olisi ollut minimi. Mutta ei. Miksi?</p><p>Mitä muuta työllisyyttä parantavaa kuin uuden ministerin työhönotto hallitus teki? Muutamalta tuhannelta perheeltä päiväkotimaksujen poistamisen työllistävä vaikutus ei hetkauta eteen eikä taakse. Työllisyysongelma lakaistiin maton alle, josta se löytyy syksyllä uutta budjettia laadittaessa. Kustannuskello tikittää.</p><p>Ikiliikkuja hallintorekisterilaki sovittiin riihessä. Miksi? Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, muuten kokoomuksesta, kritisoi lain hyväksymistä talousvaliokunnassa. Hänen mielestään paineita tai vaatimusta EU:n komission taholta ei ollut. Suomi olisi aivan hyvin voinut jättää lain säätämättä. Minkä verran osakkeiden omistajatietojen piilottaminen ulkomaisiin rekistereihin mahtaa lisätä Suomen verotuloja puhumattakaan sen työllistävästä vaikutuksesta?</p><p>Jos hallitus luulee &quot;kasvojen kohotus&quot;-toimillaan - ja pikkunäpertelyllä saavansa maan asiat kuntoon, niin turhan pienissä kengissä hallitustaival jatkuu. Kohti ennen aikaisia vaaleja tällä menolla.</p><p>Hallituksen olisi pitänyt kääriä hihat ja ottaa työllistäminen tositoimien kohteeksi.</p><p>Tässä yksi ehdotus.&nbsp; Perhe- ja Pk- yritykset ovat suurin työllistäjä Suomessa. Hyvin monella pk-yrityksellä on hyviä vientikelpoisia tuotteita, mutta ei riittävästi käyttöpääomaa eikä osaavia vientihenkilöitä. Miksi tälle sektorille ei tehty mitään? Halpakorkoisilla lainoilla ( lähes 0%-korko) ja siihen liitettävällä työllistämisehdolla saisi vipinää aikaan nopeasti.</p><p>Tuuleen kyllä tukimiljoonia kylvetään, mutta ei oikeaan rahaa tuovaan PK-sektorin uusvientiin.</p><p>Onkohan niin, että hallituksen lähtölaskenta on alkanut? Siksi heppoisin eväin ja optimistisin kasvuodotuksin työ jatkuu. Kahden prosentinkaan kasvu ei vielä lisää työllisyyttä. Nyt veikkaillaan 1.5 % kasvua. Tällä menolla&nbsp; kaksi vuotta uusin vaaleihin on&nbsp; turhan pitkä aika. Työttömyyden hoitokustannukset lienevät&nbsp; vuositasolla 5-6 mrd.euroa.</p><p>Meikki ja hyväkään puuterointi ei poista kasvojen ryppyjä. Jäämme pettyneinä odottelemaan hallituksen syysriihtä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Hallitus piti budjettiriihen, jossa kypsää viljaa ei puitu vaan kuivateltiin vanhaa. Näkyvin saavutus taisi olla kolmen uuden ministerin nimittäminen. Päätös , joka olisi pitänyt tehdä jo hallitusta  muodostettaessa! Alunperin työ -ja oikeusministerin tehtävien antaminen yhdelle henkilölle oli suuri virhe. Jos maassa oli laskutavasta riippuen 350 000 - 400 000 työtöntä, josta yli 100 000 pitkäaikaisia, hallitusta muodostettaessa päätoiminen työministeri olisi ollut minimi. Mutta ei. Miksi?

Mitä muuta työllisyyttä parantavaa kuin uuden ministerin työhönotto hallitus teki? Muutamalta tuhannelta perheeltä päiväkotimaksujen poistamisen työllistävä vaikutus ei hetkauta eteen eikä taakse. Työllisyysongelma lakaistiin maton alle, josta se löytyy syksyllä uutta budjettia laadittaessa. Kustannuskello tikittää.

Ikiliikkuja hallintorekisterilaki sovittiin riihessä. Miksi? Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, muuten kokoomuksesta, kritisoi lain hyväksymistä talousvaliokunnassa. Hänen mielestään paineita tai vaatimusta EU:n komission taholta ei ollut. Suomi olisi aivan hyvin voinut jättää lain säätämättä. Minkä verran osakkeiden omistajatietojen piilottaminen ulkomaisiin rekistereihin mahtaa lisätä Suomen verotuloja puhumattakaan sen työllistävästä vaikutuksesta?

Jos hallitus luulee "kasvojen kohotus"-toimillaan - ja pikkunäpertelyllä saavansa maan asiat kuntoon, niin turhan pienissä kengissä hallitustaival jatkuu. Kohti ennen aikaisia vaaleja tällä menolla.

Hallituksen olisi pitänyt kääriä hihat ja ottaa työllistäminen tositoimien kohteeksi.

Tässä yksi ehdotus.  Perhe- ja Pk- yritykset ovat suurin työllistäjä Suomessa. Hyvin monella pk-yrityksellä on hyviä vientikelpoisia tuotteita, mutta ei riittävästi käyttöpääomaa eikä osaavia vientihenkilöitä. Miksi tälle sektorille ei tehty mitään? Halpakorkoisilla lainoilla ( lähes 0%-korko) ja siihen liitettävällä työllistämisehdolla saisi vipinää aikaan nopeasti.

Tuuleen kyllä tukimiljoonia kylvetään, mutta ei oikeaan rahaa tuovaan PK-sektorin uusvientiin.

Onkohan niin, että hallituksen lähtölaskenta on alkanut? Siksi heppoisin eväin ja optimistisin kasvuodotuksin työ jatkuu. Kahden prosentinkaan kasvu ei vielä lisää työllisyyttä. Nyt veikkaillaan 1.5 % kasvua. Tällä menolla  kaksi vuotta uusin vaaleihin on  turhan pitkä aika. Työttömyyden hoitokustannukset lienevät  vuositasolla 5-6 mrd.euroa.

Meikki ja hyväkään puuterointi ei poista kasvojen ryppyjä. Jäämme pettyneinä odottelemaan hallituksen syysriihtä.

 

]]>
3 http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236325-budjettiriihi-hallituksen-kasvojen-kohotus#comments Hallintorekisteri Työllistäminen Vienti Sat, 29 Apr 2017 10:30:20 +0000 Martti Issakainen http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236325-budjettiriihi-hallituksen-kasvojen-kohotus